Vihdoinkin Maria Pettersonilta hyvä kolumni: heittäkää prinsessasadut roskiin

Niin no, minusta tuli poliisi vaikka fanitinkin Prinsessa Ruususta lapsena.

Olen lukenut prinsessasatuja, katsonut leffoja jne. mutta silti minusta kasvoi itsenäinen nainen joka pärjää itsekseen jne. enkä koe että olen riippuvainen tai että minun pitäisi ollakaan riippuvainen.

Se asenne kotona ja vanhempien suhde ratkaisee eikä sadut. Alkaa kuulostamaan ihan natsimenolta. Älä lue satuja vaan historiaa!! Älä lue satuja vaan lukekaa Minna Canthin teoksia.

Jeesus soikoon

-99

Sairasta. Mut nykyään täytyy keksiä vaikka mitä raflaavaa, että sais huomiota.

shhh... nyt ihan hiljaa. Maailma ei ole vielä valmis oikeasti kuulemaan tällaista mielipidettä.

En ole kertaakaan nähnyt pikkutytön (sen enempää kuin pikkupojankaan)

tekevän noin missään suutelukohtauksissa. Eikä meidänkään lapsuudessa kukaan tehnyt niin. Noi yleistykset toimis paremmin, jos niin oikeesti tapahtuis.

Aikuiset näkevät ongelmia asioissa joissa lapset eivät. Tuskin se Maija 2v ajattelee enää kymmenen vuoden päästä, että haluaisi olla kuin Prinsessa Ruusunen, vaikka ihailikin sitä taaperona.

Nytkö sitten kerrankin kelpaa feministin mielipide, kun "prinsessaharhailu" dumataan?

Sen takia niitä sanotaankin saduiksi. Roolimalli saadaan mm. kotoa ja myös esim. opettajilla on suuri vastuu asian suhteen.

Tunsin Marian aikoinaan ja mielestäni hänellä on ennenkin ollut hyviä kolumneja.

Kyllä mua pikkuusena tyttönä v-tti kun en saanut olla sankari. Ja kiukuttaa edelleen ettei suurimmassa osassa tietokonepelejä voi olla nainen joka pelastaisi maailman.

Ei ne prinsessat haitannut vaan se rooli olla avuton ja pelastettava.

Pettersson on ymmärtänyt syy- ja seuraussuhteet sikäli väärin, että prinsessasatujen alkuperäinen sisältö ei suinkaan ole romanttinen prinsijuttu. Yleensä niissä on joku ihan muu yhteiskunnan kuvaus ja siihen liittyvä opetus (Älä luota vieraisiin, älä pistä nokkaasi muiden asioihin, erota tärkeät asiat vähemmän tärkeistä, älä keskity välittömään nautintoon tulevaisuuden unohtaen, hoida hommasi ja tee parhaasi, mutta älä yritä huijata äläkä lupaa enempää kuin pystyt toteuttamaan tyypille jolla valta rangaista epäonnistumisesta).  Eikä ne ne sadut itse asiassa ole tarkoitettu pelkästään tytöille.

Se, että prinsessasaduista toisen maailmansodan jälkeen tuli romanttista höttöä on pelkkä disney-ilmiö. Niiden oikea ydin on jotain ihan muuta, eikä se ydin ole huono naisillekaan.

Vierailija kirjoitti:

Nytkö sitten kerrankin kelpaa feministin mielipide, kun "prinsessaharhailu" dumataan?

Tämä! :D :D

 

Ei luoja 😂😂😂 Nää femakot on aina vaan säälittävämpiä...siis ne on _satuja_ ja lapset kyllä ymmärtää sen. Voihan joku tohtorikin olla Ruususen fani eikä kaikkien naisten tarvii olla vahvoja.

T. 11v tyttö joka fanitti prinsessoja ja haluaa silti kouluttautua ja pärjätä omillaan

Mennyt tarinoiden pointti ohi? :D Ei niissä tosiaan ole ideana naisten avuttomuus vaan yleensä vähän tärkeemmät aiheet. Saako myös poika sitten olla herkkä ja pojille satuja joissa tyttö onkin pelastava sankari?

Enemmän olen huolissani näistä nykyajan ohjelmista, joissa miespuolisten tehtävä on vain antaa tilaa ja palvoa näitä naispuolisia kanssahahmoja. Ne herättää myötähäpeää. Mistään tasa-arvosta ei todellakaan ole kyse.

Kaikki sentään tietävät (tai viimeistään jossain vaiheessa tulevat tietoiseksi), että nuo prinsessat ovat sen aikansa tuotoksia ja peilaavat sitä aikaa.

Vierailija kirjoitti:

https://yle.fi/uutiset/3-9828267

Lapsille suunnattu kulttuuri pelaa ikivanhoilla roolimalleilla. Aikuiset näyttävät pikkutytöille prinsessasatuja, koska aikuisetkin on kasvatettu aikanaan samalla romanttisella hutulla.

Pikkutytöt janoavat naissankareita. He tarvitsevat idoleikseen vahvoja, itsenäisiä sankarittaria, jotka auttavat heitä kasvamaan vahvoiksi, itsenäisiksi sankarittariksi. Tyttöjen täytyy nähdä, että naisille on tarjolla erilaisia rooleja. Mikään määrä tasa-arvovaltuutetun lausuntoja ei saa aikaan samaa kuin yksi Rey, Elsa, Katniss Everdeen tai Doctor Whon naispuolinen Tohtori.

Romanttiset prinsessaelokuvat ovat valtava aivopesuautomaatti, jolla opetamme tytöille typeriä ja kaikille sukupuolille haitallisia käsityksiä unelmien prinsseistä. Tungemme romanttisia prinsessasatuja pikkutytöille, vaikka monet, ehkä useimmat pikkutytöt eivät edes halua katsoa niitä.

Oletteko huomanneet, mitä pienet tytöt tekevät, kun prinssi Disney-elokuvan lopussa suutelee prinsessaa? Piiloutuvat sohvatyynyn taakse ja sanovat yäk. Romantiikkaa haluamme me aikuiset, eivät pikkutytöt. Disneyn ja koko maailmanhistorian menestynein piirretty on Frozen, jonka rakastetuin hahmo Elsa on supervoimiensa ja omatuntonsa kanssa kamppaileva kompleksinen erakko.

Olen samaa mieltä ja minulla on ollut kolme prinsessoita ihannoivaa tyttöä. Itse olen ratkaissut sen nimenomaan suosimalla prinsessoita joiden tarvinat eivät ole niin typeriä. Onneksi lapset ihannoivat itsekkin nimenomaan Elsaa. Muista prinsessoista pidän Tianasta, Mulanista, Tähkäpäästä ja Merindasta vaikka heillä prinssit onkin, tarinat kuitenkin paljon fiksumpia kuin ne perinteiset. En kiellä muitakaan, mutta rohkaisen omilla valinnoillani siis tiettyjä tarinoita. Esikoisen prinsessavaihe on jo ohi ja hänen kanssa olemmekin yhdessä jutelleet kuinka naurettavaa on mennä naimisiin 5s aiemmin tavanneen henkilön kanssa ja kuinka ennen vanhaa oikeasti kysyttiin isätä lupa mennä naimisiin ja nykyään on selvä, että itse jokainen valitee puolisonsa.

Ps. Minua ärsyttää myös Ryhmä Hau, siitä perusjengistä ainostaan Kaja on tyttö, hänellä on tietysti vaaleanpunaista ja kimeä ääni.

Vierailija kirjoitti:

En ole kertaakaan nähnyt pikkutytön (sen enempää kuin pikkupojankaan)

tekevän noin missään suutelukohtauksissa. Eikä meidänkään lapsuudessa kukaan tehnyt niin. Noi yleistykset toimis paremmin, jos niin oikeesti tapahtuis.

Olen luullut, että lähinnä vaan pojat tekis tota.

Vierailija kirjoitti:

Mennyt tarinoiden pointti ohi? :D Ei niissä tosiaan ole ideana naisten avuttomuus vaan yleensä vähän tärkeemmät aiheet. Saako myös poika sitten olla herkkä ja pojille satuja joissa tyttö onkin pelastava sankari?

Niinpä! Ja ottakaa huomioon et moni prinsessa on ollut aikansa edelläkävijä ja aikamoinen sankari kuitenkin. Itsenäisiä ratkaisuja on tehty (merenneito) ja jopa suuria sotia lopettaneet (pocahontas)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mennyt tarinoiden pointti ohi? :D Ei niissä tosiaan ole ideana naisten avuttomuus vaan yleensä vähän tärkeemmät aiheet. Saako myös poika sitten olla herkkä ja pojille satuja joissa tyttö onkin pelastava sankari?

Niinpä! Ja ottakaa huomioon et moni prinsessa on ollut aikansa edelläkävijä ja aikamoinen sankari kuitenkin. Itsenäisiä ratkaisuja on tehty (merenneito) ja jopa suuria sotia lopettaneet (pocahontas)

Belle pelasti vanhan isänsä jäämällä ikuisiksi ajoiksi hirviön luo... eikö tuo ole aika rohkea veto kuitenkin?

Kieltämättä olen kyllä itsekin miettinyt prinsessasatujen järkevyyttä, kun olen niitä lukenut lapsilleni (tyttöjä). Frozen on mukava poikkeus siihen kaavaan, että prinssi tulee ja pelastaa ja kaikki elää onnellisena elämänsä loppuun asti.

Olihan esim.20 vuotta sitten kuvatussa Titanic-leffassa juuri Rose se, joka pelasti Jackin varmalta kuolemalta laivan vankilasta.