Rakastaako poikaystävä oikeasti?

Pahoittelen jo alkuun sekavaa tekstiä, on vaikeaa pukea omia ajatuksia sanoiksi, mutta yritän.

Olemme molemmat noin parikymppisiä nuoria. Seurustelua takana hieman alle vuosi. Poikaystävä opiskelee toista vuotta yliopistossa ja minulla on opinnot vielä edessä. Haen siis ensi vuoden yhteishaussa yliopistoon.
Parisuhde on molemmille ensimmäinen, ns. kunnon suhde. Minulla on vähemmän kokemusta deittailuista ja miehistä ylipäätään verrattuna poikaystävääni. Emme asu yhdessä eikä asiasta ole ollut hirveästi puhettakaan, minkä ymmärrän - onhan suhde aika tuore.

Olen aina halunnut toiselle paikkakunnalle opiskelemaan ja haluan edelleenkin. Poikaystävä on kovin epäileväinen asian suhteen kuitenkin. Tiedän, että poikaystävä ei voi määrätä mitä teen ja minne haen. Harmittaa kuitenkin, koska hän on monesti sanonut etten välitä hänestä oikeasti tai rakasta kunnolla, jos olen valmis lähtemään toiseen kaupunkiin opiskelemaan. Kyseinen paikkakunta, jonne haluaisin opiskelemaan on alle 2 tunnin juna- tai bussimatkan päässä. Mielestäni se ei ole liikaa tai ylitsepääsemättömän kaukana. Näkisimme silloin todennäköisesti viikonloppuisin, eli pe-su. Nyt näemme 2-6 kertaa viikossa, riippuen miten työt ja poikaystävän koulu sallivat.

Ymmärtäisin poikaystävän kannan, jos suhdetta olisi takana vuosia. Tai jos asuisimme yhdessä ja olisimme tottuneet toisen läsnäoloon 24/7. Minulle tulee syyllinen olo siitä, kun poikaystävä sanoo etten rakasta. Kuitenkin hän sanoo, että jos saan opiskelupaikan toisesta kaupungista tulee ero.