Lapsuutesi biisitrauma
Minulla Varrella virran. En koskaan jaksa oikein kuunnella biisien tarinoita ja tuostakin taisin kuunnella vain sen verran että jotain saastumista ja "pääkallo löytyi valkoinen".
Kommentit (75)
Miksi tulee koko ajan näitä "Lapsuuden trauma" -keskusteluja? Saako ihmiset kaikesta traumoja?
Ei nyt varsinaisesti biisi, mutta radiosta tulleet Noita Nokinenät pelottivat pienenä; varsinkin sen ääni (nykyään nauran sille että joskus olen pelännyt sitä :D)
Juice Leskisen Paperitähdet. Siinä oli sellaisia metaforia joita en tajunnut ja muutenkin vähän sellanen pelottava tunnelma
Lea Lavenin musiikki. Sitä ja sen pakkokuuntelua oli joka automatkalla, jolla äiti oli mukana. Nykyään sama laulu on Järviradion kanssa...
Mr. President: Coco Jambo.
Aivan jonnin joutava kauhea biisi, josta paras kaveri silloin aikoinaan vielä tykkäsi. Olen joutunut kuuntelemaan sen ihan liian monta kertaa...
SexyBack Justin Timberlake sen jälkeen, kun tiesin mitä sexy tarkoittaa. Muutenkin kappaleen sanat ja rytmi oli sellainen ahdistava. En vieläkään kappaleesta tykkää, siinä on jotenkin tosi painostava tunnelma. Tätä oli erityisen kamala kuunnella autossa, kun radiossa soitettiin tätä jatkuvasti ja en kehdannut pyytää vaihtamaan kanavaa joka kerralla. Black eyed peas : my humps kuuluu samaan kategoriaan. Madonna - Hung Up biisissä inhosin sitä tanssia mitä sitten yritettiin koulussa matkia.Suomenkielisiä kappaleita ei tule mieleen.
Muuten olen todella nauttinut kaikista autossakin kuulluista biiseistä. Minulla on monia ihania muistoja, kun ollaan ajettu jonnekin ja radiossa on soinut juuri se lempibiisi. Jotenkin olen aina lapsenakin pitänyt enemmän enkun kielisistä biiseistä, vaikka nykyään onkin silti tuo kielitaito melko heikko.
Vierailija kirjoitti:
Minulla Varrella virran. En koskaan jaksa oikein kuunnella biisien tarinoita ja tuostakin taisin kuunnella vain sen verran että jotain saastumista ja "pääkallo löytyi valkoinen".
Ei ole oma traumani, mutta siskoni pelkäsi hirveästi Ismo Alangon Peltirumpua, hänellä oli hyvä mielikuvitus.
Äitinä melkein sain trauman kun taaperot hoilasivat auton takapenkillä J. Karjalaisen kappaletta "Verinen mies Marjaniemessä". Pyöräilin lapsena usein Marjanniemen uimarannalle, mutta en onneksi nähnyt kyseistä tapausta (kappale kuulemma perustuu tositapahtumiin). Tuli vähän ahdistunut olo kun pienet lapset laulelivat tuollaista, mutta heitä ei haitannut eivätkä traumatisoituneet. Yritin vähän toppuutella, mutta siitähän he vain innostuivat.
Kumipallo, ihmettelin miksi aikuisten laulu on lastenlaulujen seassa kasetilla. Ja myös Poika ja jänis.
Lasten mehuhetki (päättyi ikävästi, musta enkeli vei päivänsankarin.... jotain?)
Mietin silloin pienenä lapsena että eikö synttärit ja muut mehubileet pitäisi olla iloisia asioita, eikä ikäviä :(
Laulajan äänikin oli niin ilkeän kuuloinen tuossa biisissä, hyh.
Jukka Kuoppamäki ja Pieni Mies.
Kasvoin kaksikielisessä perheessä joten en välttämättä ymmärtänyt ihan kaikkea molemmilla kielillä, ja lapsena sain tuosta kappaleesta sen kuvan että joku aikoo pieniä miehen palasiksi. Kysyin äidiltä ihan hädissäni että millä ne aikoo pieniä sen, saksilla vai sahalla!?
Lumi teki enkelin eteiseen.
Serkut muuttivat tuolloin Ruotsiin, ja pelkäsin että heille tapahtuu jotain pahaa kun biisissä laulettiin että kun joku lähti Ruotsiin ja joku jäi itkemään ja sitten lunta tuli sisälle asti ja tehtiin enkeli.
Näin meidät lapset saadaan traumatisoitua pienestä asti, tällä suomalaisella melankolisella itsarityylisellä musiikilla :((
Mua kuule äiti tietysti. Itkeä vollotin jos tuli radiosta.
Pelkäsin vähän myös Haltin häitä. Sitä kohtaa jossa pohjoisesta vyöryi jää ja yltyi tuuli. Ajattelin miltä tuntuisi jäädä sinne jään alle.
Joskus 11-vuotiaana satuin vahingossa musiikkikanavalta näkemään Lady Gagan LoveGame-biisin musiikkivideon, jossa ei sinällänsä ole mitään kummallista, mutta 11-vuotiaalle se oli melkoinen shokki :o... Tämän jälkeen kartoin Lady Gagan musiikkia kolme vuotta, koska aina, kun kuulin hänen lauluaan, tuli flashbackeja tuosta musiikkivideosta XD
Kuulin lapsena radiosta Häätanhu nimisen laulun. Se ahdisti ja teki surulliseksi, siinä laulettiin, että on mulla hautajaiset, sulla häät ... siinä on hyvin kaunis melodia ja sanatkin hyvin vaikuttavat kuitenkin. Aikuisena otin selvää, että sävellys on Vilho Luolajan-Mikkolan tekemä Yrö Jylhän runoon. Ainakin Mauno Kuusisto on levyttänyt. Ei nyt sentään traumatisoinut, mutta teki syvän vaikutuksen.
Hectorin Kuudenikäinen. "Lapsi koskaan tiedä ei, minne miehet isän vei" :(
"Lounatuulen laulu". Laulussa sanottiin, että Lounatuuli tykkää vain iloisista lapsista ja siitä, että jollain on kaveri tms.
"Puff on lohikäärme". Siinä oli minusta jotain kauhean surullista ja ahdistavaa: "Paperista tehtiin Puff kai aikoinaan..."
"Matkustan ympäri maailmaa". Siinä oletettiin, että lapsen täytyy olla reipas, itsenäinen, sosiaalinen ja haluta paljon kavereita.
Tykkäsin hengellisistä lastenlauluista ja virsistä.