Lapsuutesi elokuvatrauma?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saako sanoa tv-sarjan? Yksi sana: Bob. 

Siinä tapauksessa minä sanon Pelle Hermanni ja  se hiton Kepakko.

Hyi toi kepakko oli pelottava. Yhditettynä vielä siihen PelleHermannin klovninaamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Saako sanoa tv-sarjan? Yksi sana: Bob. 

Siinä tapauksessa minä sanon Pelle Hermanni ja  se hiton Kepakko.

Hyi toi kepakko oli pelottava. Yhditettynä vielä siihen PelleHermannin klovninaamaan.

Myös se yhtäkkiä pärisemään rupeava herätyskello oli pelottava.

Yksi traumaattinen oli neuvostoliittolainen elokuva tytöstä, jolla oli leukemia, ja joka oli kalju sen takia. Elokuvan esittäminen liittyi jotenkin Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuteen. Näin painajasia sekä elokuvasta että onnettomuudesta.

Elokuva Operaatio Pähkinävoi (tms.), jossa pähkinävoi sai koululaisen hiukset kasvamaan kohinalla. Tässäkin elokuvassa puhuttiin kaljuuntumisesta. Sain painajaisia.

Myös ketjussa jo mainittu Painajainen, joka oli aikuisille tarkoitettu minisarja, mutta jota seurasin siskoni kanssa. Siinä pelotti kaivoon piilotettu kadonneen naisen ruumis, josta keskushenkilö näki toistuvia painajaisia. Tämä ei ahdistanut, vaan pelotti enemmän "hyvällä tavalla". Pelkäsin kuitenkin nukkumaan käydessä.

Hiidenvirta-sarja, joka oli myös aikuisille suunnattu, mutta seurasimme sitä. Sarjassa oli huone, joka oli täynnä nukkeja. Nuket itkivät mystisesti.

Hitscockin Linnut. Näin tuon aivan liian pienenä ja ihan kotona vanhempien kanssa. Eivät varmasti tulleet ajatelleeksi, miten pelottava tuo klassikko lapselle on. Herran tähden, että monen kuukauden ajan pelottivat pihan pensasaidan varpusetkin. Varovasti hiippailin pihatien toista reunaa pitkin, etteivät vain varpuset huomaa ja hyökkää.

Olin jo teini-ikäinen, kun Salaiset Kansiot alkoi pyöriä telkkarissa mutta oli aika kuumottavaa katsoa niitä jaksoja yksin pimeässä alakerrassa :D Etenkin se maksoja popsiva sarjamurhaaja, joka tunki kämppään vaikka miten pienistä aukoista ja viemäreissä asuva valkoinen ihmismato... yäääh!

Yritän miettiä, mutten muista pelänneeni mitään. Tykkäsin Pelle Hermannista ja kepakosta, samoin  Röllistä.  Kivikasvoja en muista meillä katsotun.  Hopeanuoli oli hurja, muttei pelottava.

 Eikun pelkäsinpäs, nimittäin  Ihmemiehen (?) jaksoa tappajamuurahaisista! Se käsi, joka pilkotti muurahaisten alta.

En tiedä oliko tämä tv-sarja, elokuva vai mikä enkä osaa edes vuotta sanoa, 80-luku/90-luvun alku kuitenkin. Muistan vain pätkän: Iso rakennus, jonkinlainen tehdas.  Kaksi tai kolme ihmistä juoksee ulos, jokin laite vangitsee naisen jolla musta tukka, vetää takaisin sisään ja muokkaa tästä jonkinlaisen robotin.

Isoveljen kanssa katseltiin kaikenlaisia elokuvia, tappajahai, muumio ja salaiset kansiot jäi erityisesti mieleen.

Ei varsinaisesti elokuva, mutta hopeanuoli aiheutti vuosikausien painajaisunet karhuista, vieläkin aika-ajoin näen niitä unia.

Yläasteella, seiskalla tai kasilla, katsottiin sijaisen (rehtorin poika) kanssa Uinu Uinu Lemmikkini. Sängynaluset ja komeroiden yläkaapit aiheuttavat edelleenkin, 20 vuotta myöhemmin, pientä epämukavuutta.

Vierailija kirjoitti:

Se oli joku 1700-1800luvulle sijoittuva sarja jos oikein muistan. Jäänyt mieleen, että siinä joku puukotti raa'asti kauniin naisen muistaakseni mustasukkaisuuksissaan kun nainen liehitellyt toista miestä. Erityisesti se puukotus ja naisella oli vitivalkoinen mekko joka värjäytyi verestä ja nainen tuskissaan pyöri valkoista rapattua seinää vasten johon jäi verinen käden jälki. Taisi mennä yöunet muutamaksi yöksi, oli karmaiseva juttu.

Carinin paronittaren katkera kohtalo

Taru sormusten herrasta 8v. Näin hirveitä painajaisia mustista ratsastajista ja örkeistä.

Hopeanuoli! Ihan karmea leffa. Vieläkään en sitä haluaisi katsoa uudelleen. Se karhu oli jotain niin kammottavaa.

The Ring, ja se sen alkuperäinen japanilainen versio Ringu. Kun se tyttö tulee sieltä kaivosta ja jokainen joka katsoi sitä videopätkää, kuoli.

Vierailija kirjoitti:

Yläasteella, seiskalla tai kasilla, katsottiin sijaisen (rehtorin poika) kanssa Uinu Uinu Lemmikkini. Sängynaluset ja komeroiden yläkaapit aiheuttavat edelleenkin, 20 vuotta myöhemmin, pientä epämukavuutta.

Tuo oli todella epämukava elokuva. Se pikkupoika ja sen uskottava, paha ilme.

Bad Taste oli jotain erityisen ällöä.

Vierailija kirjoitti:

Kotimainen tv-sarja olikohan nimi Painajainen. Se oli todella pelottava ja jäi pitkäksi aikaa mieleen. Olin kuitenkin jo n.12v.

Muistaako muut tätä?

Kyllä, vuodelta 1988.

"Herättyään seitsemän kuukauden koomasta taiteilija Kai Merilä (Eero Melasniemi) palaa huvilalleen maaseudulle Sauvoon, jossa koomaan johtanut auto-onnettomuus oli sattunut edellisenä vuonna. Kaikki kylässä muistavat hänet – hän ei ketään. Kerstin Sundell (Rea Mauranen) tilaa häneltä kadonneen tyttärensä muotokuvan. Valokuvia apunaan käyttäen Merilä aloittaa maalaamisen, ja vähitellen hänen mieleensä palaa hirvittäviä muistoja."

Kuutamosonaatti-elokuva. Suomalainen. Koko suku vinksahtanutta ja äiti himouskovainen, toinen poika oli lukittuna maakellariin ja ulisi siellä, ja toinen pervo poika jahtasi naisia traktorilla.

Mikä leffa kyseessä? Poika/tyttö istuu makuuhuoneessa sängyllä ja tapetti alkaa liikkumaan ja näkyviin tulee pelottavat kasvot. Tapetti on väriltään kultainen, saattaa olla raitoja tms.

Pelotti lapsena tuo kyseinen leffa, käänsin vahingossa kanavaa juuri tuohon kohtaan.

Kiitos jos joku tietää! =)

Hitchcockin Linnut. Kun en saanut katsoa sitä vaikka olisin halunnut.

Ei mitään hajua oli kyseessä elokuva vai sarja, eikä mitään hajua nimestäkään. Muistan että siinä oli humanoideja ja sitten joku humanoidi-ihmishybridi lapsi, se houkutteli jotain lasta mukaansa tai jotain. Tuo oli todella traumatisoiva, pitäisi ehkä katsoa näin aikuisena uudestaan, jos joskus saan selville mikä tuo on.

Raamattuun perustuva Kymmenen käskyä. Koko oppikoulu rahdattiin elokuvateatteriin sitä katsomaan. Eihän se nyt voi paha olla, kun kerran Raamattuun perustuu. Noin kai koulun johto asiaa arveli. Alimmat luokat olisi voinut jättää kouluun. Monet kertoivat painajaisista sen jälkeen. Se oli pelottava! Eikä suinkaan ollut lapsille tarkoitettu.