2. tulossa, vaikea työtilanne??
Hei,
meillä on 1,8 kk vanha tytär ja tein juuri pos. raskaustestin kun kuukautiset viikon myöhässä. Mut irtisanottiin tuotannollisista ja taloudellisista seikoista ollessani toisella kuulla raskaana (kun siis odotin ekaa lastamme), joten mulla on kokemusta vaikeasta " työ- ja vauvakuviosta" . Olen 32 v, koulutukseltani kauppatieteiden maisteri ja työ on aina ollut mulle siinä mielessä tärkeää, että haluan työn kautta olla mukana kehittämässä tätä yhteiskuntaa ja muutenkin olen nauttinut työn tekemisestä. Olen helmikuusta lähtien tehnyt osa-aikatyötä kotoota käsin ja työ on tosi mukavaa ja tää on itse asiassa paras työ, joka mulla on koskaan ollut. Esimiehen kanssa ymmärrämme toisiamme puolesta sanasta ja muutenkin yhteistyö sujuu. Syksyksi on tulossa niin paljon töitä, että hän haluaisi palkata mut vakituiseksi.
Mun ongelma on se, että tämä toinen lapsi on tulossa vaan tosi väärään aikaan...tiedän, joka suojaamattomasta yhdynnästä voi tulla raskaaksi, mutta en olettanut, että tärppää näin pian. (Tiedän, että olen onnellisessa asemassa, sillä niin monilla on nykyään lapsettomuusongelmia.) Mä vaan pelkään, että jos tämä nykyinen työ menee alta, niin toista en löydä. Työnhakeminen oli äärimmäisen rankkaa, masentavaa ja vaikeaa ja sen takia olen onnellinen, että mulla on tämä työ. Enkä viitsis jättää esimiestäkään pulaan. Jos hän palkkaa mun tilalle toisen, niin ehkä mua ei sitten jatkossa tarvitakaan. Mä luulin aina, että haluan kaksi lasta, mutta jo ennen kun tulin raskaaksi ajattelin, että yksikin ehkä riittäisi, ts. hoidin ja olin tyttäremme kanssa niin intensiivisesti 1,5 v (mitä en kyllä ollenkaan kadu), että tuntuu, etten enää kaipaa vauvajuttuja. Mies taas haluaa kovasti toista lasta. Tiedän, ettei mikään ole varmaa, ei edes tämä nykyinen ihana työni, mutta silti tuntuu, etten itse haluaisi " sotkea" tätä kuviota.
Teksti on sekavaa ja niin on fiilaritkin...onko teistä kukaan ollut vastaavassa tilanteessa? Mitä olette miettineet ja tehneet? Itse olen ajatellut, että jonkinlainen kompromissikin voisi olla mahdollinen eli että äitiyslomalla tekisin edes vähän töitä yms. Toisaalta voin etukäteen päättää mitä vaan, mutta mitä jos lapsi on kovin sairastelevainen yms? Myös mies on sanonut voivansa jäädä vanhempainvapaalle mun 5 kk äitiysloman jälkeen. Ja pääasiahan on kuitenkin, että lapsi syntyy haluttuna ja että häntä hoidetaan hyvin.
Kiitoksia etukäteen avustanne!
-L.