Lue keskustelun säännöt.
Voiko persoonallisuushäiriö näkyä jo 9-vuotiaasta?
11.09.2017 |
Lapseni kaveri on erikoinen pakkaus. Osaa olla kiva kaveri, mutta toisaalta tekee välillä outoja tempauksia. Häipyy paikalta mitään sanomatta, lyö muita ilman mitään syytä, haistattelee ja haukkuu yllättäen. On muutenkin suorasukainen ja tunkeileva, esittää vaatimuksia, käskyttää ja on jotenkin rajaton.
Kun oikeudentuntoisena oma lapseni (ja muutkin) kyselevät syitä näihin juttuihin, tuo lapsi vain vääntää asiat siten, että hän/he kuuli väärin, valehtelee vastaan kirkkain silmin tai nauraa ja venkoilee koko keskustelusta pois. Mikään ei koskaan ole hänen syytään.
Tuo lapsi ostaa muille pyytämättä karkkia (vaatii sen varjolla heiltä kaikkea) ja syyttää muita eri asioista (esim. meni äkisti törmäämään ja lapseni astui hänen kenkänsä päälle vahingossa. Nyt syyttää, että meidän pitää ostaa uudet kengät. Äitinsä oli sanonut, ettei tarvitse, mutta tuo lapsi sanoi omalleni, että "kyllä hän niistä voisi rahat ottaa." Kuitenkin olen nähnyt, miten hän potkii kuraa puistossa, eikä varo näitä kenkiään ollenkaan.) Näitä juttuja on aika paljon.
Siis manipuloi, valehtelee, syyttelee, käy käsiksi, säälikorttiakin on käytetty, eikä i k i n ä pyydä anteeksi, vaikka olisi selvä syypää. Miten tällaiseksi voi kasvaa?
Niin ja täytyy vielä lisätä, että oma lapseni ei ole ainut, joka tämän tyypin edesottamuksista kärsii. Muilla on samat kokemukset.
Kommentit (29)
Minkälaiset koti/perheolot lapsella on? Selvää toisten manipulointiahan tuo on ja patologisen valehtelunkin puolella heiluu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ottanut mallia vanhemmistaan. Veljeni oli samanlainen kusipää lapsena ja on vieläkin. Meillä vanhemmat kannusti veljeäni että kyynärpäätaktiikalla ja häikäilemättömyydellä pärjää maailmassa. He olivat jopa ylpeitä hänen väkivaltaisuudesta ja kiusaamisestaan. Vanhempieni mielestä oli OK että isoveljeni hakkasi minua, heitä häiritsi vain minun itkuni ja huutoni koska se oli ärsyttävää ja käskivät olemaan hiljaa. Hän myös varasti minulta rahaa, rikkoi tavaroitani, vähätteli, haukkui jne.
Nyt veljeni on ollut vankilassa pahoinpitelystä ja ryöstöstä pari kertaa. Tiedän että hän pahoinpiteli myös tyttöystäväänsä. Hän on huijannut myös paljon rahaa sukulaisilta ja kavereiltaan. Laskut ja sakot hän maksattaa vanhemmillamme.
Äitini ihmettelee että mikä meni vikaan eikä näe syytä ollenkaan itsessään ja omissa kasvatusmetodeissaan.
Vierailija kirjoitti:
Minkälaiset koti/perheolot lapsella on? Selvää toisten manipulointiahan tuo on ja patologisen valehtelunkin puolella heiluu.
Vanhemmat ovat eronneet,mutta heitä kyllä näkee vanhempainilloissa. Työssäkäyviä, varakkaita ihmisiä, jotka matkustelevat. Minä luulen, että tuota lasta hemmotellaan molemmissa kodeissa käydessään. Hän saa kuulemma kalliita leluja ja omistaa aina kaikki muotihärpäkkeet, mistä muut puhuvat (noh, kertomansa mukaan - mikäli ei valehtele). Kai hänellä sitten on varaa, koska ostelee muille karkkia viidenkympin tai satasen seteleillä.
Mutta en ymmärrä, miksi noin "hyvissä" oloissa kasvaa näin kieroutuneeksi käytökseltään?
Eihän sairaaseen maailmaan kannata tervettä lasta kasvattaa. Kuulostaa sellaiselta pojalta, josta tulee vielä suurmies. Vain ne, jotka härskisti osaavat käyttää muita ihmisiä ja systeemiä hyväkseen tulevat menestymään. Muut ovat luusereita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaiset koti/perheolot lapsella on? Selvää toisten manipulointiahan tuo on ja patologisen valehtelunkin puolella heiluu.
Vanhemmat ovat eronneet,mutta heitä kyllä näkee vanhempainilloissa. Työssäkäyviä, varakkaita ihmisiä, jotka matkustelevat. Minä luulen, että tuota lasta hemmotellaan molemmissa kodeissa käydessään. Hän saa kuulemma kalliita leluja ja omistaa aina kaikki muotihärpäkkeet, mistä muut puhuvat (noh, kertomansa mukaan - mikäli ei valehtele). Kai hänellä sitten on varaa, koska ostelee muille karkkia viidenkympin tai satasen seteleillä.
Mutta en ymmärrä, miksi noin "hyvissä" oloissa kasvaa näin kieroutuneeksi käytökseltään?
Kuulostaa siltä että vanhemmat ovat uraohjuksia jotka paskat välittävät lapsestaan. Antavat rahaa mutta eivät ole hänen kanssaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollaisia lapsia on ollut aina, mutta persoonallisuushäiriö-dg tehdään vasta täysi-ikäiselle, ei aikaisemmin.
Vierailija kirjoitti:
Ottanut mallia vanhemmistaan. Veljeni oli samanlainen kusipää lapsena ja on vieläkin. Meillä vanhemmat kannusti veljeäni että kyynärpäätaktiikalla ja häikäilemättömyydellä pärjää maailmassa. He olivat jopa ylpeitä hänen väkivaltaisuudesta ja kiusaamisestaan. Vanhempieni mielestä oli OK että isoveljeni hakkasi minua, heitä häiritsi vain minun itkuni ja huutoni koska se oli ärsyttävää ja käskivät olemaan hiljaa. Hän myös varasti minulta rahaa, rikkoi tavaroitani, vähätteli, haukkui jne.
Nyt veljeni on ollut vankilassa pahoinpitelystä ja ryöstöstä pari kertaa. Tiedän että hän pahoinpiteli myös tyttöystäväänsä. Hän on huijannut myös paljon rahaa sukulaisilta ja kavereiltaan. Laskut ja sakot hän maksattaa vanhemmillamme.
Äitini ihmettelee että mikä meni vikaan eikä näe syytä ollenkaan itsessään ja omissa kasvatusmetodeissaan.
Kenties veljeltäsi kuitenkin puuttui vanhempien aito ja hyväksyvä rakkaus? Tuollainen käytös kertoo minusta veljesi heikosta itsetunnosta. Vanhempasi ehkä ovat rahalla paikanneet huonoa omaatuntoaan kasvattajina?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi on laiminlyöty ja rajaton. Kokeilkaa lasua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaiset koti/perheolot lapsella on? Selvää toisten manipulointiahan tuo on ja patologisen valehtelunkin puolella heiluu.
Vanhemmat ovat eronneet,mutta heitä kyllä näkee vanhempainilloissa. Työssäkäyviä, varakkaita ihmisiä, jotka matkustelevat. Minä luulen, että tuota lasta hemmotellaan molemmissa kodeissa käydessään. Hän saa kuulemma kalliita leluja ja omistaa aina kaikki muotihärpäkkeet, mistä muut puhuvat (noh, kertomansa mukaan - mikäli ei valehtele). Kai hänellä sitten on varaa, koska ostelee muille karkkia viidenkympin tai satasen seteleillä.
Mutta en ymmärrä, miksi noin "hyvissä" oloissa kasvaa näin kieroutuneeksi käytökseltään?
Kuulostaa siltä että vanhemmat ovat uraohjuksia jotka paskat välittävät lapsestaan. Antavat rahaa mutta eivät ole hänen kanssaan.
Voi olla, ainakin äiti on kuulemma välillä kotona ja laittaa ruokaakin. Ihmetyttää vain, kun tuo lapsi on välillä mukava, mutta sitten äkisti toisenlainen. Osaa periaatteessa käytöstavat (tervehtii), muttei pyydä anteeksi. Tunkee meille kotiin ja kiertää kaikki paikat läpi. Komentelee jopa kaverinsa vanhempia:"Hei tehään nyt niin, että..."
Voiko pelkällä välittämättömyydellä tai rahan syytämisellä tehdä lapsestaan valehtelijan ja vastuusta luikertelijan? Muiden käskyttäjän tai lyöjän?
ap (ja oli tuossa lainaamassasi ylemmässä kommentissakin)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuollaisia lapsia on ollut aina, mutta persoonallisuushäiriö-dg tehdään vasta täysi-ikäiselle, ei aikaisemmin.
Mutta onko pers.häiriön piirteet nähtävissä jo lapsena?
Milloin tuollainenkin häiriö syntyy?
Ja: ovatko tuon lapsen kyseiset käyttäytymismallit sellaisia?
En tietenkään lasta syyttele miksikään persoonallisuushäiriöiseksi tai sitä hänelle missään nimessä sano. Mietinpähän täällä itsekseni vain.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaiset koti/perheolot lapsella on? Selvää toisten manipulointiahan tuo on ja patologisen valehtelunkin puolella heiluu.
Vanhemmat ovat eronneet,mutta heitä kyllä näkee vanhempainilloissa. Työssäkäyviä, varakkaita ihmisiä, jotka matkustelevat. Minä luulen, että tuota lasta hemmotellaan molemmissa kodeissa käydessään. Hän saa kuulemma kalliita leluja ja omistaa aina kaikki muotihärpäkkeet, mistä muut puhuvat (noh, kertomansa mukaan - mikäli ei valehtele). Kai hänellä sitten on varaa, koska ostelee muille karkkia viidenkympin tai satasen seteleillä.
Mutta en ymmärrä, miksi noin "hyvissä" oloissa kasvaa näin kieroutuneeksi käytökseltään?
Varakkuus ei tarkoita välttämättä että kotiolot olisivat hyvät. Kerroin aikaisemmassa viestissäni veljestäni ja meidänkin vanhempamme olivat varakkaita. Tietysti kulissit olivat kunnossa ja äidilleni oli hyvin tärkeää esittää suomalaista perheidylliä. Lavasteiden takana oli alkoholismia, väkivaltaa, jopa seksuaalista hyväksikäyttöä, manipulointia, valehtelua, kieroilua, toisten ihmisten arvostelua ja pilkkaamista. Vanhempani pitivät toisten alistamista, nöyryyttämistä, pettämistä, kieroilua ja manipulointia vahvuuden merkkinä. Varsinkin parisuhteessa. Ja molemmat korkeasti koulutettuja, tavallisilta ja ystävällisiltä vaikuttavia ihmisiä.
Kulissit onneksi hajosivat ja meidät huostaanotettiin. Parin vuoden psykoterapia auttoi minua jonkin verran mutta en tunne itseäni edelleenkään ehjäksi, onnelliseksi ihmiseksi. Veljeni kohtalo säälittää minua jonkun verran. Uskon että hänellä on geneettistä taipumusta narsismiin ja jopa psykopatiaan mutta on hän kokenut lapsuudessakin paljon kaltoinkohtelua ja hänen negatiivisia antisosiaalisia luonteenpiirteitä on vain vahvistettu kasvattamalla hänet kieroon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miesystävän lapsilla myös samantyylistä käytöstä ja olen pohtinut samaa asiaa. En kuitenkaan ajattele, että lapselle pitäisi vielä diagnosoida sellaista, kasvatuksella voisi tilannetta varmaan korjata jossain määrin. Miesystäväni ei kuitenkaan kasvata lapsiaan, joten on vaikea sanoa, mikä johtuu kasvatuksen puutteesta ja mikä mahdollisesta häiriöstä. Mutta vaikeaa juuri tuo, että lapsi on joskus herttainen ja joskus taas uskomattoman ilkeä tms. Tuntuu myöskin, että kun olen yrittänyt heitä saada ymmärtämään toisen ihmisen tunteita, niin se ei kosketa heitä mitenkään. Päinvastoin voivat olla iloisia toisen huonosta olosta. Ajattelin myös alussa, että olemalla ystävällinen ja rakastava, he voisivat "parantua" ja muuttaa omaa käytöstään. Mutta minun lempeyteni heitä kohtaan ei saanut aikaan muuta kuin, että alkoivat käyttää sitä röyhkeästi hyväkseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minkälaiset koti/perheolot lapsella on? Selvää toisten manipulointiahan tuo on ja patologisen valehtelunkin puolella heiluu.
Vanhemmat ovat eronneet,mutta heitä kyllä näkee vanhempainilloissa. Työssäkäyviä, varakkaita ihmisiä, jotka matkustelevat. Minä luulen, että tuota lasta hemmotellaan molemmissa kodeissa käydessään. Hän saa kuulemma kalliita leluja ja omistaa aina kaikki muotihärpäkkeet, mistä muut puhuvat (noh, kertomansa mukaan - mikäli ei valehtele). Kai hänellä sitten on varaa, koska ostelee muille karkkia viidenkympin tai satasen seteleillä.
Mutta en ymmärrä, miksi noin "hyvissä" oloissa kasvaa näin kieroutuneeksi käytökseltään?
Varakkuus ei tarkoita välttämättä että kotiolot olisivat hyvät. Kerroin aikaisemmassa viestissäni veljestäni ja meidänkin vanhempamme olivat varakkaita. Tietysti kulissit olivat kunnossa ja äidilleni oli hyvin tärkeää esittää suomalaista perheidylliä. Lavasteiden takana oli alkoholismia, väkivaltaa, jopa seksuaalista hyväksikäyttöä, manipulointia, valehtelua, kieroilua, toisten ihmisten arvostelua ja pilkkaamista. Vanhempani pitivät toisten alistamista, nöyryyttämistä, pettämistä, kieroilua ja manipulointia vahvuuden merkkinä. Varsinkin parisuhteessa. Ja molemmat korkeasti koulutettuja, tavallisilta ja ystävällisiltä vaikuttavia ihmisiä.
Kulissit onneksi hajosivat ja meidät huostaanotettiin. Parin vuoden psykoterapia auttoi minua jonkin verran mutta en tunne itseäni edelleenkään ehjäksi, onnelliseksi ihmiseksi. Veljeni kohtalo säälittää minua jonkun verran. Uskon että hänellä on geneettistä taipumusta narsismiin ja jopa psykopatiaan mutta on hän kokenut lapsuudessakin paljon kaltoinkohtelua ja hänen negatiivisia antisosiaalisia luonteenpiirteitä on vain vahvistettu kasvattamalla hänet kieroon.
Voi, surullista luettavaa. Tiedäthän, että tuosta menet koko ajan parempaan päin, parempaan tulevaisuuteen. Tsemppiä ja hyvää jatkoa! (Myös veljellesi.)
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miesystävän lapsilla myös samantyylistä käytöstä ja olen pohtinut samaa asiaa. En kuitenkaan ajattele, että lapselle pitäisi vielä diagnosoida sellaista, kasvatuksella voisi tilannetta varmaan korjata jossain määrin. Miesystäväni ei kuitenkaan kasvata lapsiaan, joten on vaikea sanoa, mikä johtuu kasvatuksen puutteesta ja mikä mahdollisesta häiriöstä. Mutta vaikeaa juuri tuo, että lapsi on joskus herttainen ja joskus taas uskomattoman ilkeä tms. Tuntuu myöskin, että kun olen yrittänyt heitä saada ymmärtämään toisen ihmisen tunteita, niin se ei kosketa heitä mitenkään. Päinvastoin voivat olla iloisia toisen huonosta olosta. Ajattelin myös alussa, että olemalla ystävällinen ja rakastava, he voisivat "parantua" ja muuttaa omaa käytöstään. Mutta minun lempeyteni heitä kohtaan ei saanut aikaan muuta kuin, että alkoivat käyttää sitä röyhkeästi hyväkseen.
Voisiko johtua siitä, että temppuilevat äitipuolelleen? Tai ovat sen verran tuttuja, että uskaltavat kiukutella?
Kyllä voi näkyä. Tiedän yhden 6-vuotiaan joka on aivan pipi päästään.
Samanlaisen lapsen olen tavannut. Hänellä on rikkaat vanhemmat ja vanhemmat ovat paljon poissa. Lastenhoitajia kohtelee miten vaan.
Vierailija kirjoitti:
Voiko pelkällä välittämättömyydellä tai rahan syytämisellä tehdä lapsestaan valehtelijan ja vastuusta luikertelijan? Muiden käskyttäjän tai lyöjän?
Melko pitkälle varmaan kyllä, mutta toisaalta, on ihan kamalistakin perheoloista tulleita lapsia, jotka silti ovat empaattisia ja yrittävät olla ihmisiksi. Eli kyllä mä uskon, että siinä on jotain synnynnäistäkin.
Vanhemmat tulevat olemaan pulassa viimeistään silloin, kun lapsi tulee teini-ikään. Selvästi hänellä ei ole ollut mitään rajoja.
Joskus myös adhd-lapset oireilevat noin, mutta kyllä tuossa on ihan selviä psykopatian piirteitä myös. Eli kyllä se persoonallisuushäiriö on ihan mahdollinen.
Ihmettelen, jos vanhemmat eivät osaa olla huolissaan. Miksi et puhuisi lapsen äidille ja kertoisi, millaisia havaintoja sinulla on hänen lapsestaan?
🇺🇦🇮🇱
Veikkaan että voi. Lapsuudenystäväni käyttäytyi esimurrosikäisestä varhaisaikuisuuteen todella epävakaasti ripauksella narsistisia piirteitä. Äitinsä oli vaikeasti masentunut, tyttäreensä "tukeutunut" (=takertuva) ja katkera elämälle. Isänsä etäinen. Kumpikin vanhemmista turhan varomattomia alkoholinkäytön suhteen, ystäväni taisi nähdä liikaa humalaisia aikuisia, eikä hänellä ollut turvallista, vakaata aikuista lähellään kompensoimassa.
En jaksanut ystäväni henkistä väkivaltaa enää, joten kun olimme molemmat nuoria aikuisia, välimme katkesi. Toivottavasti hän on saanut elämäänsä nyt rauhaa ja onnea. Vanhemmilla on iso vaikutus. Joskus minulla on häntä ikävä.
Jotkut ihmiset ovat pahoja jo syntyessään.