Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Jos anoppi ei ole koskaan pitänyt sinusta mutta sitten kun saat lapsen...
11.09.2017 |
Niin alkaa käyttäytyä kuin sitä nihkeää menneisyyttä ei olisi ollut. Miten suhtautuisit tilanteeseen? Ennen siis appivanhemmat eivät olleet lainkaan innoissaan poikansa ja minun suhteestani ja sen kyllä näki. He eivät oikein ottaneet minuun itse koskaan kontaktia kahvipöydässä, puhuivat vaan poikansa kanssa ja monessa asiassa sivuuttivat minut ja mielipiteeni, heidän mielestään mitään tärkeitä asioita ei edes olisi tarvinnut minulle kertoa ikään kuin en kuuluisi heidän perheeseensä. He ovat myös sanoneet pojalleen että älä pidä kiirettä sitoutumisen kanssa ja moittineet minua hänelle.
Olen suhtautunut kuitenkin heihin toiveikkaasti aina mutta pikkuhiljaa asiat ovat alkaneet valjeta minulle ja olen päättänyt etten aio olla heidän kanssaan tekemisissä. Kuitenkin nyt olen saanut mieheni kanssa lapsen ja nyt he tietenkin tahtovat sitten tavata enemmän jotta voisivat olla osa lapsen elämää. He ovat halunneet vauvaani itselleen ensin kahdeksi kuukaudeksi ja nyt viimeksi ehdottaneet kahta viikkoa!?
Olen vaan miettinyt että mitä minä itse hyödyn muka siitä että pitäisin heihin yhteyttä ja hymistelisin. Minua he nyt toki sietävät koska he hyötyvät vauvastani ja tosiaanko oikeudenmukaisuuden nimissä minun pitäisi vaan sopeutua ja hymistellä?
Kommentit (27)
Itse en olisi yhteydessä heihin enempää kuin aiemminkaan. Tulee vain ongelmia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapselle on vain hyväksi, mitä enemmän hänen elämässään on aikuisia, jotka rakastavat häntä. Anna lapsen ja isovanhempien suhteen kehittyä rauhassa. Itse voit olla vain asiallisen kohtelias, se riittää. Äitinä ymmärrät varmaan, että vaikka sinulla on hankalaa appivanhempien kanssa, heistä voi tulla lapselle tärkeitä ihmisiä.
Mikset kertoisi näistä tunteistasi hänelle? Rauhallisesti toki. Ehkä asiat alkavat järjestyä nyt kun anopllasi on siihen motivaatiota.
Mutta minä en kuitenkaan antaisi vauvaa missään nimessä yhtään kenellekään hoitoon noin pitkäksi aikaa. Vauva tarvitsee äitiään! Itse asiassa en antaisi edes yhdeksi yöksi yökylään ennen kaksivuotis-synttäreitä (ellen itse olisi mukana), mutta en tiedä onko tuo sitten jo tarpeetontakin ylisuojelevaisuutta? Joka tapauksessa lapsen kaksi ensimmäistä vuotta ovat kriittistä aikaa turvallisuudentunteen ja persoonan muodostumisessa. Ja senkin jälkeen olisi vielä hyvä saada olla rauhassa perheensä kanssa jokunen vuosi ilman kovin monen päivän eroja.
Tietenkään vauva ei mene sinne kahdeksi viikoksi.
Ja muutenkin ihminen joka ennen on ollut sinua kohtaan välinpitämätön tai negatiivinen ei kyllä kuulu lähipiiriisi.
Eivät pidä sinua kunnon äitinä, jos kerran ehdottavat että vauva olis heillä 2kk. Kaksikin viikkoa on liian pitkä aika vauvalle olla erossa vanhemmista. Hulluja. Kuvittelevat olevansa parempia hoitajia vauvalle. En olis tekemisissä kuin ihan pakolliset. Vauvaa en heille antais hoitoon edes tunniksi jos heidän mielestään on ihan ok idea erottaa pieni vauva äidistään. Saisko sitä lasta edes takas hoidosta muuten kuin poliisien avulla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Itselläni ei ole kokemusta varsinaisesti mutta olen aina näissä miettinyt sitäkin että eikö se hämmennä pientä lasta aika tavalla, että miksi äiti ei koskaan tapaa näitä ihmisiä ja miksi nämä ihmiset ei tykkää äidistä? Eikö tämäkin voi olla lapselle vahingollista?
Minulla oma äitini aina suhtautunut negatiivisesti mieheeni ja lasten myötä alkoi voimallisesti tunkea elämäämme.
Juurikin asenteella että hän tietää paremmin kaiken.
Pidä viileät muodolliset välit äläkä päästä elämäänne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Itselläni ei ole kokemusta varsinaisesti mutta olen aina näissä miettinyt sitäkin että eikö se hämmennä pientä lasta aika tavalla, että miksi äiti ei koskaan tapaa näitä ihmisiä ja miksi nämä ihmiset ei tykkää äidistä? Eikö tämäkin voi olla lapselle vahingollista?
Voin kertoa, että kyllä lapsi huomaa senkin että isovanhemmat ei äidistä tykkää vaikka äiti kävis mummolassa ja yrittäis pitää ns. normaalit välit. Ei lapset ole tyhmiä, ihan samalla tavalla saat selittää lapselle ne jutut. Vahingollisempaa sellainen feikkaaminen voi olla kuin se että eletään elämää eikä näytellä mitään. Jos ei tulla toimeen niin ei tulla. Lapsella voi silti olla hyvät välit isovanhempiinsa.
Outoa että käytös muuttui? Tuskinpa muutos on aitoa, voi olla vain alkuhuumaa joka pian katoaa.
Minun anoppi oli päättänyt inhota minua jo ennen tapaamista. Ei tykkää "yliopistoherroista" kun itse on elämänkoulun kasvatti. Enpä nyt mikään herra ole, keskijohdossa tavis valkokaulus, mutta ikänsä kotirouvana olleelle anopille tämäkin oli liikaa. Inhosi siis jo ennen ekaa tapaamista, tämän jälkeen aina muisti näyttää inhonsa, nälvi ja v***uili tavatessa.
Lastenlasten syntymä ei muuttanut mitään, ilmoitti heti raskausaikana että omillanne olette, missään ei sitten auteta. Ja näin on ollutkin, ei mitään mielenkiintoa tai osallistumista lapsenlapsiin. Nähdään max kerta vuoteen tunnin ajan. Hirveä kotka!!!
Ap, epäilen että anoppi vain piilotta tunteensa sinua kohtaan, joten ei ehkä kannata nyt ihan noin vaan alkaa luottaa anoppiin tai olettaa että se siitä kivaksi muuttuisi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt ei ole kysymys sinun loukkaantumisestasi, tai vallanhimostasi/kostostasi lasta apuna käyttäen, vaan näihin asioihin täysin viattoman lapsen oikeudesta läheisiin ihmisiin, jotka olet riistämässä lapseltasi. Pysähdypä hormonihuuruissasi hetkeksi miettimään!
Mun äiti loukkantui verisesti isäni puolen sukulaisiin kun olin alle 10 vanha, ja sabotoi täten suhteeni isän puolen sukuun. En ole kiittänyt häntä tästä "hyvästä" missään vaiheessa, vaan olen oman lapseni kanssa ollut sivussa suvustani, ja lapsellani on ollut paljon vähemmän hänestä välittäviä ihmisiä elämässään äitini vuoksi.
Sinun ei tarvitse olla pikkusieluinen, vaikka miehesi vanhemmat olisivatkin. Ja ilmeisesti miehesi vanhemmat ovat jossain onnistuneet, kun ovat sinulle kelpaavan miehen kasvattaneet. Mutta mitäpä sen väliä, kun ÄIDIN tunteet menevät viattoman lapsen edelle. Lapsi ei ole sinun OMAISUUTTASI, eikä täten sinun käytettävissäsi ajaaksesi omaa agendaasi. Mahdatkohan olla vielä ollenkaan valmis vanhemmuuteen?
Vauva on äidin hoidossa tietenkin. Lieneekö edes totta, että ovat vaatineet ensin kahdeksi kuukaudeksi ja sitten kahdeksi viikoksi vauvaa luokseen. Jos ovat niin ei tod. ole sitten ihan kaikki muumit laaksossa. Vitsillä varmaan.... Vauva on äidin hoitotyö. Ja vaikka äiti meinisi töihinkin sitten niin lapsi ei ole kahta viikkoa mummolassa ellei sitten ole jokin vanhempien matka tai vanhempien sairaus syynä. Miten sitten omat vanhempasi. Ovatko he yhtä aktiivisia vaatimaan lasta hoitoonsa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ainakin lapsenlapsen vauvana ollessa käytiin lasta katsomassa tai lapsi kyläili vanhempiensa kanssa meillä mutta että hoitoon pitemmäksi aikaa:ei. Korkeintaan yksi yö kerrallaan, jotta äiti ja isä saivat nukkua rauhassa. Nimittäin silloin kun ei enää imettänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ihan turha alapeukuttaa. hyi mitä porukkaa. annettaisiin mielelläänn äidin vieraannuttaa lapsi isovahemmsta :(
Mun isoäiti ei aluksi halunnut tutustua äitiini ollenkaan. Oli kai välinpitämättömän töykeä. Syynä se, ettei uskonut suhteen kestävän (isälläni oli ollut tyttöystäviä, jotka vaihtuivat...) Kuitenkin ajan saatossa äidistäni tuli hänelle tosi tarkeä, varmasti yksi tärkeimmistä ihmisistä.
Vierailija kirjoitti:
Nyt ei ole kysymys sinun loukkaantumisestasi, tai vallanhimostasi/kostostasi lasta apuna käyttäen, vaan näihin asioihin täysin viattoman lapsen oikeudesta läheisiin ihmisiin, jotka olet riistämässä lapseltasi. Pysähdypä hormonihuuruissasi hetkeksi miettimään!
Mun äiti loukkantui verisesti isäni puolen sukulaisiin kun olin alle 10 vanha, ja sabotoi täten suhteeni isän puolen sukuun. En ole kiittänyt häntä tästä "hyvästä" missään vaiheessa, vaan olen oman lapseni kanssa ollut sivussa suvustani, ja lapsellani on ollut paljon vähemmän hänestä välittäviä ihmisiä elämässään äitini vuoksi.
Sinun ei tarvitse olla pikkusieluinen, vaikka miehesi vanhemmat olisivatkin. Ja ilmeisesti miehesi vanhemmat ovat jossain onnistuneet, kun ovat sinulle kelpaavan miehen kasvattaneet. Mutta mitäpä sen väliä, kun ÄIDIN tunteet menevät viattoman lapsen edelle. Lapsi ei ole sinun OMAISUUTTASI, eikä täten sinun käytettävissäsi ajaaksesi omaa agendaasi. Mahdatkohan olla vielä ollenkaan valmis vanhemmuuteen?
Minusta sinun oma henkilöhistoriasi värittäää näkemystäsi ap:n tilanteen suhteen. On eri asia, että appivanhemmat eivät satu pitämään miniästään eikä sen takia ole luontevia välejä, kuin että joku tuoreet isovanhempi ovat niin umpihulluja, että edes ehdottavat tuollaisia kahden viikon tai kahden kuukauden hoitoaikoja pikkuvauva-aikana! Ei mitään todellisuudentajua eikä siinä isovanhemmilla todellakaan ole se pienen lapsen etu ja hyvinvointi etusijalla, jos tuollainen on heidän mielestään ok ja realistinen toimintatapa. Ei tuollaisille ihmisille voi antaa puolustuskyvytöntä pikkulasta hetkeksikään hoitoon ilman valvontaa, eikä kyse ole mistään äidin tunteista, vaan siitä mikä tuossa kehitysvaiheessa on sen mainitsemasi viattoman lapsen parasta.
Vierailija kirjoitti:
ihan turha alapeukuttaa. hyi mitä porukkaa. annettaisiin mielelläänn äidin vieraannuttaa lapsi isovahemmsta :(
Vieraannuttaa? Onko sinulla lääkkeet ottamatta? Eiköhän tuossa ap:n kuvaamassa asetelmassa ne isovanhemmat ole niitä, jotka yrittävät vieraannutta imeväsiikäisen vauvan äidistään? Mieti nyt itsekin: kahden viikon hoitojakso, aivan järkyttävä ehdotuksenakin!
Piruille kun antaa pikkusormen niin ne vie koko käden!
Minä en antaisi vauvaa noille isovanhemmille tunniksikaan...luultavasti saisi hakea vauvan poliisin kanssa pois kun eivät enää antaisi vauvaa takaisin ja keksisivät ties mitä valheita.
Jos et kelvannut ennen vauvaa niin et kelpaa vauvankaan kanssa.
Alue: Aihe vapaa
En todellakaan ole jättämässä vauvaa tai pientä lasta minnekään kuukausiksi tai viikoiksi, mitä tuollainen idea edes kertoo heistä ja heidän näkemyksistään? En myöskään tarvitse heiltä mitään, en lastenhoitoapua tai muuta.
Ap