Pyörällä kulkevien soittokellon käyttö
Rimpauttaako monikaan pyöräilijä varoittaakseen jalankulkijaa?
Kommentit (44)
Hidastan ja varoitan suullisesti.
Pelästyn jostain syystä tosi helposti, ja kuuntelenkin nykyään aina koiraa lenkittäessäni kuulokkeilla musiikkia nimenomaan näiden varmuuden vuoksi -rimputtelijoiden takia, etten joudu aina säikähtelemään. Minusta soittaminen on asiallista jos joku tukkii tien tai seilaa laidasta toiseen, mutta itse kuljen aina visusti oikeaa reunaa ja olen opettanut koiranikin pysymään siellä, joten emme hyppele pyörien eteen. Ymmärrän kyllä miksi jotkut jalankulkijat sinkoilevat kuin päättömät kanat joka suuntaan pyöräilijän soittaessa kelloa, itselläkin tulee sellainen vaistomainen paniikkireaktio, että apua mikä hätä nyt on?! Mutta nykyään en siis kuule, joten siinähän soittelette.
Vaaraa aiheuttaen ei saa polkupyörällä ohittaa. Ohitus tulee siten suorittaa etäisyydeltä ja nopudella, joka tekee ohittamisesta turvallisen. Siinä valossa on erikoista soittaa kelloa edessään kulkeville varoittaakseen aikeestaan ohittaa heidät. Kun siis vaarallisesti ei saa ohittaa. Ainoa linjassa liikennesääntöjen kanssa oleva järkevä syy soittaa kelloa on, jos edessä oleva tukkii kulkuväylän liikennesääntöjen vastaisesti turvallisen ohittamisen estäen. Josta päästään siihen, että ohitettava voi kelloa soitettaessa tulkita olevansa kelloa soittavan tiellä ja pyrkiä äkkiä tämän alta pois, ja niin tehden siirtyä ohittavan eteen taakseen katsomatta. Tällöin kellon soittaminen aiheuttaa vaaratilanteen. Jos sitten osa ei kellon soittoa edes kuule esim. huonokuuloisina, kuulokkeita kuuntelevina tai suorastaan kuuroina. Vastuuta turvallisen ohituksen suorittamisesta ei voi siksikään ulkoistaa edessä kulkeville ajatuksella "soitin kelloa". Eikä tarvitse paljon järkeillä mitä seuraa, jos henkilön ohittaa esim. 10 kelloa soittavaa pyöräilijää per minuutti. ja jos vieläpä ohitettavia on vaikkapa 10 metrin välein.
Pyörän kellon rimpauttelu rinnastetaan herkästi auton torveen, eli se otetaan negatiivisena v*ttuiluna eikä kohteliaana tapana ilmoittaa tulostaan. Itsellä ei ole kelloa pyörässä, mutta yskäisen kovaa ennen ohittamista ja on toiminut niin ihmisten kuin eläintenkin varoittamisessa. Jos sitä vaan hiljaa sujahtaa ohi vaikka tilaa onkin, niin jalankulkija lähes kompastuu jalkoihinsa säikähdyksestä ja koira saattaa saada raivoräksytyskohtauksen.
Soita tai et soita, aina on väärin. Jos et soita, saat valittamista, että mikset soita. Jos soitat, saat vastaasi kiroilua ja haistattelua.
mahdollisimman lähellä kun olen ,kilautan kunnolla että säikähtävät, jos siis ovat ihan keskellä
Keskustassa pyöräillessä tulee ikävän usein eteen tilanteita, joissa ihmiset eivät tajua kävelevänsä jalkakäytävän sijaan kevyenliikenteenväylällä (tai pyörätiellä), ja sinkoilevat ennakoimattomasti ees taas ympärilleen katsomatta. Ja kun kellolla koittaa ilmaista lähestymisensä niin saa palkaksi mulkoilua ja keskisormea.
Olenkin vakavasti harkinnut josko asentaisin pyörääni sellaisen lapsuudesta tutun "päristimen". Eli siis margariinirasiasta tai muusta muovista leikatun suikaleen, joka pärisee pinnoihin osuessaan. Näin jalankulkijat kuulisivat lähestymiseni ilman että kenenkään tarvitsisi vetää hernettä nenään siitä kellonsoitosta...
Hieman ohis, mutta näin pyöräilijän näkökulmasta koiranulkoiluttajat ovat kyllä ihan mahdotonta porukkaa. Vallataan koko väylä kulkemalla itse toista reunaa ja koira seilaa fleksin päässä missä haluaa, yleensä väylän toisessa reunassa. Luulisi, että kannattaisi vilkaista taakse siinä vaiheessa, kun koiran päästää väylän toiselle laidalle, mutta suurin osa ei seuraa ympäristöä lainkaan. Pahimmassa tapauksessa vielä kuulokkeet korvilla, jolloin ei kellon rimputtelustakaan ole hyötyä.
Ja ei, en ole mikään pyöräilyasussa tuhatta ja sataa suhaava himopyöräilijä, vaan pyöräilen niin hiljaa, että onneksi on toistaiseksi säästytty onnettomuuksilta. Välillä se on tosin tarkoittanut sitä, että ihan konkreettisesti on pitänyt pysähtyä ja kävellä koiranulkoiluttajan ohi.
Muiden tielläliikkujien kanssa ei juurikaan ongelmia ole. Esimerkiksi pienten lasten kanssa liikkuvat kyllä huolehtivat todella hyvin itsekin jälkikasvunsa turvallisuudesta. Ehkei ne omat lemmikit sitten vaan ole niin tärkeitä omistajilleen.
Miksi pitäisi? Jos jalankulkija omalta osaltaa noudattaa hyvää liikkennekäyttäytymis tapaa tälläiselle ei ole mitään tarvetta.
Vierailija kirjoitti:
Hieman ohis, mutta näin pyöräilijän näkökulmasta koiranulkoiluttajat ovat kyllä ihan mahdotonta porukkaa. Vallataan koko väylä kulkemalla itse toista reunaa ja koira seilaa fleksin päässä missä haluaa, yleensä väylän toisessa reunassa. Luulisi, että kannattaisi vilkaista taakse siinä vaiheessa, kun koiran päästää väylän toiselle laidalle, mutta suurin osa ei seuraa ympäristöä lainkaan. Pahimmassa tapauksessa vielä kuulokkeet korvilla, jolloin ei kellon rimputtelustakaan ole hyötyä.
Ja ei, en ole mikään pyöräilyasussa tuhatta ja sataa suhaava himopyöräilijä, vaan pyöräilen niin hiljaa, että onneksi on toistaiseksi säästytty onnettomuuksilta. Välillä se on tosin tarkoittanut sitä, että ihan konkreettisesti on pitänyt pysähtyä ja kävellä koiranulkoiluttajan ohi.
Muiden tielläliikkujien kanssa ei juurikaan ongelmia ole. Esimerkiksi pienten lasten kanssa liikkuvat kyllä huolehtivat todella hyvin itsekin jälkikasvunsa turvallisuudesta. Ehkei ne omat lemmikit sitten vaan ole niin tärkeitä omistajilleen.
Pahinpina nämä joilla on kaksi koiraa. Toinen toisella puolella ja toinen toisella, ARGH!
Rimpautan kun usein 2-3 ihmistä kävelee rinnakkain tukkien koko pyörätien!
Se kellon rimpauttelu vain hidastaa ohitusta.
Ensin kävelijä hyppää ilmaan metrin, sitten se pälyilee ympärilleen että mikä se oli, ja kun vihdoin ymmärtää yhdistää säikähdyksensä pyörilijään, säntää sivuun, juuri sinne minne olen ohjannut ohittaakseni....eli isken jarrut pohjaan ettei törmätä.
Parempi vaan sujahtaa ohi, vaikka nurmikolta.
En ikinä soita itse kelloa, jos kävelijä kulkee asiallisesti reunassa, ja toivon, ettei minunkaan takanani kilauteltaisi sitä kelloa turhaan, jos en ole tiellä. Mielestäni ei ole mikään ihme, että reunassakin kävelijät ryntäilevät joka suuntaan jos joku yhtäkkiä soittaa takana pyöränkelloa, silloinhan olettaa automaattisesti, että on jonkun tiellä ja jää ihan kohta alle, jos ei siirry jonnekin.
Itseni on hyvin vaikea kuulla takana tulevaa pyörää,joten todella arvostan kellon käyttöä takaa tultaessa. Kuljen usein lapseni kanssa ja vaikka kuljemme tien oikeaa reunaa ja olemma varovaisia, kellon soidessa pidän vielä parempaa huolta, ettei lapsi nyt yhtäkkiä hyppää vaikka jonkun ötökän perään keskelle tietä.
Oma lajinsa on pyöräilijät, jotka rimputtavat kelloa jalkakäytävällä, vinkkinä että pitäisi heitä väistää. En todellakaan väistä! Painuisivat pyörätielle tai autotielle minne kuuluvatkin.
Tottakai kellon soittajaa mulkoillaan, jos turvalliseen ohittamiseen on kulkuväylällä liikennesääntöjen mukaisesti riittävä tila ja siltikin ohittava soittaa kelloa kuin hänelle pitäisi antaa lisää tilaa ohittamiseen tai kuin ohittamiseen liittyisi jokin edellä kulkevalta reagointia edellyttävä vaaratilanne - ei moinen tilanne edellytä edellä kulkevalta ohittavan huomiointia millään tavalla, ja siltikin ohittava kelloa soittamalla kiinnittää itseensä huomion muun liikenteen huomioimisesta. Toki on myös niitäkin, jotka tukkivat kulkuväylän (tarkoituksellisestikin) ja odottavat ohittavien kulkevan ojassa tai ilmoittavan tulostaan ja tarpeestaan tilalle kulkuväylällä kulkemiseen. Aivan kuin näillä kulkuväylän tukkijoilla ei olisi liikennesääntöjen mukaista jatkuvaa velvollisuutta kulkea kulkuväylällä sitä tukkimatta ja vaaratilanteita aiheuttamatta. Tai velvollisuutta katsoa taakseen kääntyessään. Koirakaan ei taida olla ihan omistajansa hallinnassa koiran pitoa koskevien sääntöjen edellyttämällä tavalla, jos koira pystyy (omistajallekin yllätyksenä) siirtymään sekunnissa kulkuväylän laidasta toiseen. Turha siinä on sille koiralle huutaa tai ohittavilta kellon soittoa vaatia, kun itse aiheuttaa piittaamattomuudellaan liikenteessä vaaratilanteita.
Väärä viesti, ettei mahdollisista ohittajista tarvitse välittää niin kauan kuin ei kuule takanaan kellon soittoa. Kellon pirinä ei viesti hyvästä liikennekulttuurista eikä liikenneturvallisuudesta. Liikennesääntöjen mukaan toimittaessa kellon soittamiselle ei ole tarvetta. Jos ajatellaan liikennekulttuureita, joissa auton töötti on lähes jatkuvasti pohjassa, niin eipä niissä liikennekulttuuri kovin hyvä ole eikä jatkuva kakofoninen tööttäily sitä muuksi muuta.
Pirautan kelloa hyvissä ajoin, jos vaikuttaa siltä etten pääse ohi ilman. Eli jos joku lauma valtaa koko tien tai jos jostain ei ota selvää mihin se on poukkoilemassa. En ole huomannut, että kellon pirauttaminen aiheuttaisi mitään mulkoiluja.
Vierailija kirjoitti:
Soita tai et soita, aina on väärin. Jos et soita, saat valittamista, että mikset soita. Jos soitat, saat vastaasi kiroilua ja haistattelua.
Aivan! Lisäksi meillä päin on paljon venäläisiä ostosturisteja ja ulkomaalaisia vaihto-opiskelijoita, nämä ryhmät eivät reagoi soittokelloon millään tavalla, toljottavat vain silmät pyöreinä. Onneksi pyörässäni on myös käsijarru, josta lähtee voimakas kirskuva ääni. En siis käytä pyörän soittokelloa, vaan kirskutan käsijarrua. Silloin tientukkijat siirtyvät ripeästi sivummalle.
Itse koitan aina rimpauttaa nimenomaan vähän kauempaa. Ettei siinä metrin päässä takana säikäytä. Ja vain siinä tapauksessa, että kävelijät tukkivat koko jalkakäytävän