Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Tiedettiin jo etukäteen, että pakkoruotsin aikaistus ala-asteelle heikentää oppilaiden kielitaitoa
11.09.2017 |
Silti aikaistus tehtiin, koska RKP sitä vaati. Siis RKP, jolle suomenkielisten kieliopinnot ei kuulu millään tavalla.
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002557426.html
"Uusi tuntijako huonontaa kielitaitoa
Kieltenopettajat uskovat, että uusi peruskoulun tuntijako saattaa heikentää ja kaventaa oppilaitten kielitaitoa, vaikka tarkoitus oli päinvastainen.
Lehdessä haastatellaan SUKOLin puheenjohtajaa Kari Jukaraista, jonka mukaan peruskoulun päättövaiheessa kieliä osataan vastedes todennäköisesti huonommin kuin nyt. Etenkin pakollisen ruotsin opintojen alun varhentaminen oli yllättävä ja kohtalokas ratkaisu. "Sisältö ei siirry tuntien mukana", Jukarainen toteaa.
Ruotsin varhentaminen vähentää vapaaehtoisen pitkän kielen valintoja.
Lehden haastatteleman Jukaraisen mukaan uudistus saattaakin vain vahvistaa nykyistä tilannetta, jossa lähes kaikki opiskelevat vain englantia ja ruotsia.
Peruskoulun uusi tuntijako tulee voimaan 2016. Yksi uudistuksen päämääristä oli kieliohjelmien monipuolistaminen."
Kommentit (28)
Ruotsin kielen oppiminen ei ole tärkeää koska ruotsin kieli on niin pieni kieli maailmalla ettei sillä muutenkaan tee mitään.
Ruotsin kielen tarkoitus on haitata suomenkielisten kielellistä sivistystä. Pakkoruotsilla on sitä toteutettu jo monta sataa vuotta.
Ruotsalaisuuden ruma historia
Suomalaisia kohtaan on käyty sotaa jatkuvasti vaikka emme sitä ole huomaavinaan. Suomen kieltä on lyöty aina ruotsin kielellä emmekä edes yritä puolustautua.
Pakkoruotsilla on ruma historiallinen tausta ja sivistystä haittaava tarkoitus. Svedupetterit ovat historiallisesti määränneet mitä suomalainen saa oppia. Pakkoruotsi ei ole poikkeus tässä. Pakkoruotsilla yritetään pitää suomenkieliset toisen luokan kansalaisina.
Ruotsinkieliset tahot ovat aina vastustaneet suomalaisen kansanosan sivistyksen lisääntymistä. Mitä enemmän on alistettuja duunareita sitä enemmän etuja ja taloudellista hyötyä siitä riittää heille. Koulutettua kansaa on vaikeampi manipuloida eliitin tarpeiden mukaisesti.
Pakkoruotsi on suora jatkumo ruotsalaisuuden historian rumuudelle. Ruotsinkieliset tahot jarruttivat suomen kielen ottamista viralliseksi kieleksi ja opetuskieleksi kaikissa vaiheissa.
Svedupetterit eivät rakenna enää piikkilankaesteitä suomenkielisten lasten koulujen ympärille mutta pakkoruotsilla he ovat rakentaneet sivistyksellisen piikkilankaesteen kaikille suomenkielisille.
Pieni lista ruotsalaisuuden rumasta historiasta.
Agricola joutui odottamaan 4 vuotta painolupaa että sai Uuden Testamentin painettua. Kesti sata vuotta että löytyi rahat Raamatun kääntämiseen kokonaisuudessaan.
Vuoteen 1860 asti onnistuivat ruotsinkieliset tahot estämään suomenkielisen kirjallisuuden painamisen, ja siten kirjallisuuden ja lukutaidon kehittymisen suomenkielisten joukossa.
http://fi.m.wikipedia.org/wiki/Kieliasetus_(1850)
Mikkeliin anottiin koulua suomenkielisille mutta saatiin ruotsinkielinen koulu v. 1873, vaikka alueella ei ollut tarvetta ruotsinkieliselle koululle, koska Mikkelissä oli jo ruotsinkielinen koulu.
Vuonna 1908 Espoossa suomenkielinen koulu saarrettiin piikkilangalla että lapset eivät pääsisi kouluun.
Helsingin yliopisto suomalaistettiin vasta hivenen ennen Talvisotaa 1937, vaikka suurin osa opiskelijoista oli ollut suomenkielisiä jo pitkään.
Nykyinen pakkoruotsi tuli peruskoulu-uudistuksessa yli neljäkymmentä vuotta sitten.
Rassenburgin (Raasepori) RKP sai aikaan pakkoruotsin aloittamisen jo ensimmäisellä luokalla kaikille suomalaisille lapsille vaikka suurin osa halusi englantia ensimmäiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se toteutus on suunniteltu huonosti. Eli ne tunnit on siroteltu sinne tänne.
Omani opiskelee a-ruotsia ja sen lisäksi kahta muuta kieltä. En ole huomannut kielitaidon heikenneen, päinvaatoin. Aloitti esim enkun nelosella ja nyt kutosella lainailee jo vaikeita romaaneja enkuksi. Satunnaisia sanoja käy kyselemässä.
Et ole huomannut kielitaidon heikenneen? Kenestä puhut?
Tässä puhutaan väestöstä tulevaisuudessa.
Koska Suomessa ei polittisin keinoin voida, eikä onnistuta lisäämään ruotsin kielen hyödyllisyyttä, ollaan päädytty muodostamaan esteitä yksikieliselle suomenkieliselle toiminalle Suomessa, ruotsin kielen tukemiseksi. Siitä on syntynyt järjetön tilanne, jossa estetään suomenkielisen enemmistön kaikenlainen menestyminen ja sivistyksen kehitys, vähemmistön identiteettiä tekohengittämällä. Tämä ilmenee mm. siten, että Suomessa helpotetaan pääsyä opiskelemaan ruotsin kielellä huomattavasti vähäisemmillä tiedoilla ja taidoilla. Tämä on aiheuttanut että opiskelupaikat ovat ensisijaisesti tarkoitettu ruotsinkielisille, ja jäljelle jäävät paikat voidaan jakaa suomenkielsille jotka opettelevat ruotsin kielen.
Pakkoruotsin "hyödyllisyys" on tehty keinotekoisesti aiheuttamalla haittaa niille, jotka eivät sitä osaa, käytä tai opiskele sillä kielellä. Tämä on aiheuttaa sen, että ruotsin kielentutkinto ja -taito vaaditaan työtilanteissa, joissa asia pystyttäisiin hoitamaan ja käsittelemään todellisesti yksikielisessä Suomessa pelkästään suomenkielellä. Näin on esimerkisksi Itä-Suomessa, jossa venäjän kieli ruotisin kielen sijasta, olisi paljon tärkeämpi hallita.
Siten ruotsin kielen keinotekoinen hyöty on muodostunut jarruksi suomenkieliselle yksilölle ja koko kansantaloudelle.
Ruotsin kieltä väitetään rikkaudeksi, mutta vain saduissa rikkaudet tulevat ilmaiseksi. Todellisuudessa me kuitenkin asumme rajallisessa maailmassa, jossa on 24 tuntia päivässä. Ihminen ei ole mikään kone, ruotsinopiskelu vie aikaa ja sitä kautta se on poissa jostain muusta tärkeämmästä aineesta. Ei kielitaito lisäänny jos osaa ruotsia jonkun toisen kielen kustannuksella.
Vain typerykset eivät ymmärrä, että suomalaiset haluavat oppia tarpeellisia kieliä, jotka oikeasti ovat hyödyksi. Ruotsin kieli on niin pieni kieli että siitä hyötyvät vain harvat. Ihmiset haluavat hyötyä opiskelemistaan kielistä ja siksi opiskella sivistyskieliä. Pakkoruotsi on ryöstökieli, koska se estää suomalaisia oppimasta oikeita sivistyskieliä.
ryöstöruotsi, ryöstökieli vrt. ryöstökalastus, ryöstöviljely
Alistamistahan se todellakin on. Mikäli syntyy ruotsinkieliseen perheeseen, äidinkielenään ruotsinkielinen saa suoraan opintoväylä yliopistoon ilman kilpailua. Meritokraattinen yhteiskuntamme edellyttää kaikissa yhteiskunnan tärkeimmissä viroissa ruotsin kielitaitoa. Tällä tavoin ruotsinkieliseen perheeseen syntyneellä on myös työpaikka heti valmiina. Kun vertailee ruotsinkielisten ja suomenkielisten terveyttä, havaitsee ruotsinkielisten olevan terveempiä. Ei ihme, koska heidän ei tarvitse muuttaa työn perässä ja perheet ovat edelleen yhdessä vauvasta vaariin.
Olen sitä sukupolvea, jonka piti kirjoittaa ruotsi 80-luvulla. Sanaakaan en ole sitä tarvinnut jälkeen päin. Paljon enemmän saksaa, jota luin kolmantena kielenä. Saksa jäi vain heikommalle aikoinaan, koska en hallinnut kolmea kieltä niin hyvin, että olisin voinut saksan kirjoittaa. No lukion loputtua luinkin saksaa kansalaisopistossa ja siitä on ollut hyötyä. Ruotsin alkeet osaan vieläkin, mutta ei ole tarvinnut sitä käyttää yli 30 vuoteen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Alistamistahan se todellakin on. Mikäli syntyy ruotsinkieliseen perheeseen, äidinkielenään ruotsinkielinen saa suoraan opintoväylä yliopistoon ilman kilpailua. Meritokraattinen yhteiskuntamme edellyttää kaikissa yhteiskunnan tärkeimmissä viroissa ruotsin kielitaitoa. Tällä tavoin ruotsinkieliseen perheeseen syntyneellä on myös työpaikka heti valmiina. Kun vertailee ruotsinkielisten ja suomenkielisten terveyttä, havaitsee ruotsinkielisten olevan terveempiä. Ei ihme, koska heidän ei tarvitse muuttaa työn perässä ja perheet ovat edelleen yhdessä vauvasta vaariin.
Ruotsin kieli epätasa-arvon työkalu
Ruotsin kielen avulla on suomenkieliset pidetty toisen luokan kansalaisina jo satoja vuosia ja siinä on onnistuttu oikein hyvin vielä näihin päiviin asti. Eikä asiaan olla saamassa muutosta ainakaan vähään aikaan. Persut ovat kyllä onnistuneet hieman lievittämään pakkoruotsia tulevan kokeilun muodossa.
Tasa-arvon puutteesta ovat merkkinä pakkoruotsi ja vielä nykyäänkin suomenkielisten alhaisempi koulutus, alhaisempi tulotaso ja alhaisempi elinaikaodote.
Epätasa-arvon työkaluna käytetään virkamiesruotsia, erillisiä kouluja mikä mahdollistaa ruotsinkielisille alhaisemmat sisäänpääsyvaatimukset ja pakkoruotsia josta emme pääse eroon vaikka 74% kansasta niin haluaa. Pakkoruotsista ym. päättää vaikutusvallallaan pieni ruotsinkielinen vähemmistö. Pakkoruotsi pitää demokratiaa pilkkanaan Suomessa vaikka luulemme olevamme demokratian ja tasa-arvon eturintamassa maailmassa.
Kaksikielisyydestä ja pakkoruotsista on suomenkielisille haittaa mutta pakkosuomesta on hyötyä ruotsinkielisille, mikä näkyy ruotsinkielisten parempana sijoittumisena yhteiskunnassa. Tämä johtuu siitä että turhan kielen opettaminen enemmistölle haittaa enemmistöä ja yhteiskuntaa kun vähemmistö saa hyödyn heille välttämättömän kielen opiskelusta maassa joka on yksikielinen oikeasti. Suomen kaksikielisyys on keinotekoista ja vain huonon lain seurausta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se toteutus on suunniteltu huonosti. Eli ne tunnit on siroteltu sinne tänne.
Omani opiskelee a-ruotsia ja sen lisäksi kahta muuta kieltä. En ole huomannut kielitaidon heikenneen, päinvaatoin. Aloitti esim enkun nelosella ja nyt kutosella lainailee jo vaikeita romaaneja enkuksi. Satunnaisia sanoja käy kyselemässä.
Et ole huomannut kielitaidon heikenneen? Kenestä puhut?
Tässä puhutaan väestöstä tulevaisuudessa.
Puhun omasta lapsestani ja kommentoin uudistuksen toteutusta.
Oletko lu-ku-tai-do-ton?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä sukupolvea, jonka piti kirjoittaa ruotsi 80-luvulla. Sanaakaan en ole sitä tarvinnut jälkeen päin. Paljon enemmän saksaa, jota luin kolmantena kielenä. Saksa jäi vain heikommalle aikoinaan, koska en hallinnut kolmea kieltä niin hyvin, että olisin voinut saksan kirjoittaa. No lukion loputtua luinkin saksaa kansalaisopistossa ja siitä on ollut hyötyä. Ruotsin alkeet osaan vieläkin, mutta ei ole tarvinnut sitä käyttää yli 30 vuoteen.
Vaikean kielen opiskelu pitää aloittaa nuorena koska nuorena kielen oppiminen on helpompaa. Venäjän ja saksan kieli ovat vaikeimpia kieliä ja siksi ne pitää aloittaa nuorena. Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.
Suomalaisen kannattaa opiskella ensin venäjää tai saksaa jotka paljon vaikeampina kielinä vaativat paljon enemmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa.
Jos tekee päinvastoin jää venäjän tai saksan osaaminen huonolle tasolle eikä niitä ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää venäjän tai saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.
Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Porttiteoria koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen helpommin saksaa tai englantia.
Vierailija kirjoitti:
Se toteutus on suunniteltu huonosti. Eli ne tunnit on siroteltu sinne tänne.
Omani opiskelee a-ruotsia ja sen lisäksi kahta muuta kieltä. En ole huomannut kielitaidon heikenneen, päinvaatoin. Aloitti esim enkun nelosella ja nyt kutosella lainailee jo vaikeita romaaneja enkuksi. Satunnaisia sanoja käy kyselemässä.
Minua alkoi kiinnostaa kuinka lapsesi on englantia opiskellut? Itselleni ei todellakaan koulussa mikään kieli tarttunut tuota tahtia, mutta aikuisena teho-opiskelin uuden kielen kahdessa vuodessa tasolle, jolla voin lukea romaaneja. Mutta ne opinnot vastasivat useampaa vuotta kouluopetusta.
Eli oliko lapsesi kouluopetuksen varassa, vai oppiko hän englantia muuallakin? Hienoa, että nyt lukee kirjoja vapaa-ajallaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se toteutus on suunniteltu huonosti. Eli ne tunnit on siroteltu sinne tänne.
Omani opiskelee a-ruotsia ja sen lisäksi kahta muuta kieltä. En ole huomannut kielitaidon heikenneen, päinvaatoin. Aloitti esim enkun nelosella ja nyt kutosella lainailee jo vaikeita romaaneja enkuksi. Satunnaisia sanoja käy kyselemässä.
Et ole huomannut kielitaidon heikenneen? Kenestä puhut?
Tässä puhutaan väestöstä tulevaisuudessa.
Puhun omasta lapsestani ja kommentoin uudistuksen toteutusta.
Oletko lu-ku-tai-do-ton?
Miksi puhut omasta lapsestasi kun me puhumme lapsista jotka joutuvat opiskelemaan pakkoruotsia kuudennelta luokalta?
Oletko itsekeskeinen ja tyhmä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen sitä sukupolvea, jonka piti kirjoittaa ruotsi 80-luvulla. Sanaakaan en ole sitä tarvinnut jälkeen päin. Paljon enemmän saksaa, jota luin kolmantena kielenä. Saksa jäi vain heikommalle aikoinaan, koska en hallinnut kolmea kieltä niin hyvin, että olisin voinut saksan kirjoittaa. No lukion loputtua luinkin saksaa kansalaisopistossa ja siitä on ollut hyötyä. Ruotsin alkeet osaan vieläkin, mutta ei ole tarvinnut sitä käyttää yli 30 vuoteen.
Vaikean kielen opiskelu pitää aloittaa nuorena koska nuorena kielen oppiminen on helpompaa. Venäjän ja saksan kieli ovat vaikeimpia kieliä ja siksi ne pitää aloittaa nuorena. Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.
Suomalaisen kannattaa opiskella ensin venäjää tai saksaa jotka paljon vaikeampina kielinä vaativat paljon enemmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa.
Jos tekee päinvastoin jää venäjän tai saksan osaaminen huonolle tasolle eikä niitä ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää venäjän tai saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.
Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Porttiteoria koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen helpommin saksaa tai englantia.
Miksi yleensäkään opiskella ruotsia, jos sitä ei tarvitse. Hukkaan heitettyä aikaa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se toteutus on suunniteltu huonosti. Eli ne tunnit on siroteltu sinne tänne.
Omani opiskelee a-ruotsia ja sen lisäksi kahta muuta kieltä. En ole huomannut kielitaidon heikenneen, päinvaatoin. Aloitti esim enkun nelosella ja nyt kutosella lainailee jo vaikeita romaaneja enkuksi. Satunnaisia sanoja käy kyselemässä.
Minua alkoi kiinnostaa kuinka lapsesi on englantia opiskellut? Itselleni ei todellakaan koulussa mikään kieli tarttunut tuota tahtia, mutta aikuisena teho-opiskelin uuden kielen kahdessa vuodessa tasolle, jolla voin lukea romaaneja. Mutta ne opinnot vastasivat useampaa vuotta kouluopetusta.
Eli oliko lapsesi kouluopetuksen varassa, vai oppiko hän englantia muuallakin? Hienoa, että nyt lukee kirjoja vapaa-ajallaan.
Ihan perustunneilla käy. Ja koska lukee varhennettua a-kieltä eli yhtä kieltä jonka alpitti jo ekalla, aloitti sen enkunkin vasta nelosella. Olin tosi äimistynyt. Mutta aiis ihan sujuvasti lukee nytkin liki 400-sivuista fantasiaromaania...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se toteutus on suunniteltu huonosti. Eli ne tunnit on siroteltu sinne tänne.
Omani opiskelee a-ruotsia ja sen lisäksi kahta muuta kieltä. En ole huomannut kielitaidon heikenneen, päinvaatoin. Aloitti esim enkun nelosella ja nyt kutosella lainailee jo vaikeita romaaneja enkuksi. Satunnaisia sanoja käy kyselemässä.
Minua alkoi kiinnostaa kuinka lapsesi on englantia opiskellut? Itselleni ei todellakaan koulussa mikään kieli tarttunut tuota tahtia, mutta aikuisena teho-opiskelin uuden kielen kahdessa vuodessa tasolle, jolla voin lukea romaaneja. Mutta ne opinnot vastasivat useampaa vuotta kouluopetusta.
Eli oliko lapsesi kouluopetuksen varassa, vai oppiko hän englantia muuallakin? Hienoa, että nyt lukee kirjoja vapaa-ajallaan.
Ihan perustunneilla käy. Ja koska lukee varhennettua a-kieltä eli yhtä kieltä jonka alpitti jo ekalla, aloitti sen enkunkin vasta nelosella. Olin tosi äimistynyt. Mutta aiis ihan sujuvasti lukee nytkin liki 400-sivuista fantasiaromaania...
Onko tämä lapsi, josta on oma ketju palstalla? Se, jossa 13- vuotias haluaa kielitieteilijäksi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se toteutus on suunniteltu huonosti. Eli ne tunnit on siroteltu sinne tänne.
Omani opiskelee a-ruotsia ja sen lisäksi kahta muuta kieltä. En ole huomannut kielitaidon heikenneen, päinvaatoin. Aloitti esim enkun nelosella ja nyt kutosella lainailee jo vaikeita romaaneja enkuksi. Satunnaisia sanoja käy kyselemässä.
Et ole huomannut kielitaidon heikenneen? Kenestä puhut?
Tässä puhutaan väestöstä tulevaisuudessa.
Puhun omasta lapsestani ja kommentoin uudistuksen toteutusta.
Oletko lu-ku-tai-do-ton?
Miksi puhut omasta lapsestasi kun me puhumme lapsista jotka joutuvat opiskelemaan pakkoruotsia kuudennelta luokalta?
Oletko itsekeskeinen ja tyhmä?
Kommentoin yleisellä tasolla uudistuksen huonoa toteuttamistapaa.
Ja kerroin konkreettisen esimerkin siitä, että ei se ruotsin opiskelu vaikuta haitallisesti lapswn kielen oppimiseen.
Klassista, aikuista argumentointia: syvällsitä ongelman tarkastelua ja konkreettinen, aito esimerkki oman argumentin tueksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se toteutus on suunniteltu huonosti. Eli ne tunnit on siroteltu sinne tänne.
Omani opiskelee a-ruotsia ja sen lisäksi kahta muuta kieltä. En ole huomannut kielitaidon heikenneen, päinvaatoin. Aloitti esim enkun nelosella ja nyt kutosella lainailee jo vaikeita romaaneja enkuksi. Satunnaisia sanoja käy kyselemässä.
Minua alkoi kiinnostaa kuinka lapsesi on englantia opiskellut? Itselleni ei todellakaan koulussa mikään kieli tarttunut tuota tahtia, mutta aikuisena teho-opiskelin uuden kielen kahdessa vuodessa tasolle, jolla voin lukea romaaneja. Mutta ne opinnot vastasivat useampaa vuotta kouluopetusta.
Eli oliko lapsesi kouluopetuksen varassa, vai oppiko hän englantia muuallakin? Hienoa, että nyt lukee kirjoja vapaa-ajallaan.
Ihan perustunneilla käy. Ja koska lukee varhennettua a-kieltä eli yhtä kieltä jonka alpitti jo ekalla, aloitti sen enkunkin vasta nelosella. Olin tosi äimistynyt. Mutta aiis ihan sujuvasti lukee nytkin liki 400-sivuista fantasiaromaania...
Onko tämä lapsi, josta on oma ketju palstalla? Se, jossa 13- vuotias haluaa kielitieteilijäksi?
Ei ole. 😂 Tää minun lapseni haluaa näillä näkymin arkkitehdiksi.
Vierailija kirjoitti:
Se toteutus on suunniteltu huonosti. Eli ne tunnit on siroteltu sinne tänne.
Omani opiskelee a-ruotsia ja sen lisäksi kahta muuta kieltä. En ole huomannut kielitaidon heikenneen, päinvaatoin. Aloitti esim enkun nelosella ja nyt kutosella lainailee jo vaikeita romaaneja enkuksi. Satunnaisia sanoja käy kyselemässä.
Luuletko että asia jota ei osata edes perustella voitaisiin jotenkin paremmin toteuttaa? Tämähän on vain uusi epätoivoinen yritys toteuttaa asia jota ei pitäisi toteuttaa ollenkaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se toteutus on suunniteltu huonosti. Eli ne tunnit on siroteltu sinne tänne.
Omani opiskelee a-ruotsia ja sen lisäksi kahta muuta kieltä. En ole huomannut kielitaidon heikenneen, päinvaatoin. Aloitti esim enkun nelosella ja nyt kutosella lainailee jo vaikeita romaaneja enkuksi. Satunnaisia sanoja käy kyselemässä.
Minua alkoi kiinnostaa kuinka lapsesi on englantia opiskellut? Itselleni ei todellakaan koulussa mikään kieli tarttunut tuota tahtia, mutta aikuisena teho-opiskelin uuden kielen kahdessa vuodessa tasolle, jolla voin lukea romaaneja. Mutta ne opinnot vastasivat useampaa vuotta kouluopetusta.
Eli oliko lapsesi kouluopetuksen varassa, vai oppiko hän englantia muuallakin? Hienoa, että nyt lukee kirjoja vapaa-ajallaan.
Ihan perustunneilla käy. Ja koska lukee varhennettua a-kieltä eli yhtä kieltä jonka alpitti jo ekalla, aloitti sen enkunkin vasta nelosella. Olin tosi äimistynyt. Mutta aiis ihan sujuvasti lukee nytkin liki 400-sivuista fantasiaromaania...
Onko tämä lapsi, josta on oma ketju palstalla? Se, jossa 13- vuotias haluaa kielitieteilijäksi?
Ei ole. 😂 Tää minun lapseni haluaa näillä näkymin arkkitehdiksi.
Olet jo koko ketjun tunkenut juttua lapsestasi jota ketju ei edes koske. Lopeta keskustelun harhauttaminen ja keskustele aiheesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se toteutus on suunniteltu huonosti. Eli ne tunnit on siroteltu sinne tänne.
Omani opiskelee a-ruotsia ja sen lisäksi kahta muuta kieltä. En ole huomannut kielitaidon heikenneen, päinvaatoin. Aloitti esim enkun nelosella ja nyt kutosella lainailee jo vaikeita romaaneja enkuksi. Satunnaisia sanoja käy kyselemässä.
Minua alkoi kiinnostaa kuinka lapsesi on englantia opiskellut? Itselleni ei todellakaan koulussa mikään kieli tarttunut tuota tahtia, mutta aikuisena teho-opiskelin uuden kielen kahdessa vuodessa tasolle, jolla voin lukea romaaneja. Mutta ne opinnot vastasivat useampaa vuotta kouluopetusta.
Eli oliko lapsesi kouluopetuksen varassa, vai oppiko hän englantia muuallakin? Hienoa, että nyt lukee kirjoja vapaa-ajallaan.
Ihan perustunneilla käy. Ja koska lukee varhennettua a-kieltä eli yhtä kieltä jonka alpitti jo ekalla, aloitti sen enkunkin vasta nelosella. Olin tosi äimistynyt. Mutta aiis ihan sujuvasti lukee nytkin liki 400-sivuista fantasiaromaania...
Onko tämä lapsi, josta on oma ketju palstalla? Se, jossa 13- vuotias haluaa kielitieteilijäksi?
Ei ole. 😂 Tää minun lapseni haluaa näillä näkymin arkkitehdiksi.
Olet jo koko ketjun tunkenut juttua lapsestasi jota ketju ei edes koske. Lopeta keskustelun harhauttaminen ja keskustele aiheesta.
En ole.
Kommentoin asiallisesti ja asiantuntevasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se toteutus on suunniteltu huonosti. Eli ne tunnit on siroteltu sinne tänne.
Omani opiskelee a-ruotsia ja sen lisäksi kahta muuta kieltä. En ole huomannut kielitaidon heikenneen, päinvaatoin. Aloitti esim enkun nelosella ja nyt kutosella lainailee jo vaikeita romaaneja enkuksi. Satunnaisia sanoja käy kyselemässä.
Luuletko että asia jota ei osata edes perustella voitaisiin jotenkin paremmin toteuttaa? Tämähän on vain uusi epätoivoinen yritys toteuttaa asia jota ei pitäisi toteuttaa ollenkaan.
Luulen.
Nyt se on toteutettu niin että kurssit on hajautettu liian hajalleen. Lapsille tulee kummallisia katkoja ja taukoja oppimiseen. Jos se toteutettaiaiin paremmin, tulokset olisivat parempia.
Ja kielitaidon yleiseen romahtamiseen suurin syy ovat kuntien säästötoimet. Kieliä pitäisi olla tarjolla jo eskarissa ja niitä pitäisi voida aloittaa jo ekalta. Ja halukkaille pitäiis olla mahdollisuus valita useita a-kieliä.
Alue: Aihe vapaa
Se toteutus on suunniteltu huonosti. Eli ne tunnit on siroteltu sinne tänne.
Omani opiskelee a-ruotsia ja sen lisäksi kahta muuta kieltä. En ole huomannut kielitaidon heikenneen, päinvaatoin. Aloitti esim enkun nelosella ja nyt kutosella lainailee jo vaikeita romaaneja enkuksi. Satunnaisia sanoja käy kyselemässä.