****LOKAMAATUSKOIDEN keskiviikkokarkelot***

Kyllä se vain on välillä vaikea saada tytsyä nukkumaan, välillä nukahtaa melko heti mutta niinkuin tänä iltana sain notkua pinniksen reunalla puol tuntii, väsynyt kyllä oli, silmiä hieroi ja kitisi..mutta nyt on sitten nukahtanut n, 30min sitten. Kerkisinpä kattoo salatut elämät, johon " jäänyt koukkuun" .. muiden hömppien lisäks..



MARILTA unohtu kysyä, mitä teidän koirat on rotujaan..



Siitä unikoulusta, eikö se oo 6kk alotusikä ??? Muistelisin lukevani jostai opuksesta. Meillä tyttö nukkuu n.12h yöunia, joten ehkä en tartte sitä, voihan tilanteet kyllä muutua. Tyttö on nukkunut pitkiä yöunia jo n. 3kk aika tarkalleen, äitiinsä tullut unien suhteen, kunhan ei vain nää naapureista unta. Onhan noita poikkeus öitäkin ollut jolloin on nukuttu huonostikkin... Milloin jutellaan varpaille yms. ja tuttia on myöskin lykitty, mutta nukahtaa sen saatuaan..



Jossain vaiheessa oli juttua hiusten lähöstä, tätä menoo jos hiukset lähtee ni kesällä saan kyllä peruukin ostaa, tai toisinaan oishan se kesällä viileemää jos ei ois tätä revohkaa. Muutoinkin tuntuu että hiukset rasvoittuvat nopeammin kuin aikaisemmin. Löysin kaupasta shampoon, elvitl citrus.cr, joka on nopeasti rasvoittuville hiuksille, on jeesannu ainakin meikäläisen päätä..



Taidan taasen vetäytyä takavasemmalle..unimattia odottelemaan, johan tuo heitti varmaan kilon hiekkaa silmille..



Ai nii lopuks vielä tästä talojupakasta, taitaa kiinteistövälittäjääkii ottaa tosiaan pattii ku eile sano miehelle puhelimessa että " saako hän sanoa suoraan mitä hän tällä hetkellä ajattelee...vituttaa nii kovin että hampaat ei meinaa pysyä suussa" ..nainen, pikkase yli 50v....



Anteeks tuo kirosana tos kirjotuksessa... nähhäää,kirjotellaa ainakii, mut jossei nähä ni tökitää kepeillä... hehee...=}



Kukkukaa hyvin ja tietenkin kullan kuvia...

Taidetti olla Marin kans melko samaan aikaan koneella.. Taidanpa vastata heti, en kuitenkaan huomenna muista..

Mies on rajavartija....joten rajakoiriahan ne on.. jälkiä, hajuja tottelevaisuutta, suojeluu, etsintää yms. koulutuksessa, joten pitkä matka on vielä nuorikolla edessä. Siinä menettää yöunet koira(ehkä) sekä mies, jos vaan vanhat merkit paikkansa pitää nim.merk. kokenut sivusta katsoja. Ja juu voin ehottaa miehelle sitä koulutusta teillepäin... heh...



Galluppia kaikille; missäs teidän miehet " viettää kaiket päivät" ???? Jooo, siis ammatit kehii, jos haluutte paljastaa..



Yötä mustaa....Huomeniin...=}

elikkä hei vaan kaikille! Höde, ihana kuulla että jollain toisellakin on noita raskauskiloja vielä jäljellä...Kun kaikki muut suunnilleen on hukannu alkuperäisiäkin kiloja...Mulle tuli kans melkein 25 kiloo ensin, mutta sitten ihan loppuaikana putos nelisen kiloa, en tiedä mistä johtui, lääkärissäkin ihmettelivät. Turvotusta oli aivan älyttömästi, mutta en kyllä huomannut että se juuri olis hävinnyt silloin painon putoomisen yhteydessä. Synnyttämään mennessäni oli siis 21-22 lisäkiloo, sairaalaan jäi yli kymmenen. Suurimmaks osaks sitä nestettä, tosin en saanut siellä kolmena vai olikohan se neljänä ensimmäisenä päivänä syödä muuta kuin sellaista varsin laihaa keittoa, liittyi jotenkin siihen leikkaukseen. En oikein ymmärtänyt, mun huonenaapurilla oli myös sektio ja sai soppaa vaan ekana päivänä. Ei sillä, ei kyllä nälkäkään ollut, oli se niin tuskallista aikaa...Puistatus, enpä muistele pidemmälle. Ne loput kilot taitaakin sitten suunnilleen olla jäljellä, ei ehkä ihan 10 mutta lähelle. En tiedä kun en käy vaa´alla, mittarina käytän vaatteita. Vaaka on aina ahdistanut meikäläistä...Mutta kyllä niitä kiloja löytyy.



Hiuksia lähtee täälläkin, hermot menee!!! En edes imetä, tosin jossain sanottiin että se liittyy raskauden jälkeiseen hormonitoiminnan normalisoitumiseen eikä liittyis imetykseen. Enpä tiedä. Mua ei niinkään huoleta toi tukan tila, sitä löytyy sen verran että en nyt vielä kaljuuntumassa ole, mutta se käy hermoon kun niitä hiuksia on JOKA PAIKASSA. Yäks.



Niin tosta painosta piti vielä sanomani että mulla se kilojen pysyminen ei oikeastaan johdu syömisestä, en syö erikoisen paljoa, vaan siitä etten nyt vauvan myötä ehdi liikkumaan niin paljon kuin ennen. Ennen vauvaa olin oikeastaan koko ajan liikkessä, fyysisessä ulkotyössä ja suunnilleen 12 tuntia päivässä liikkeellä ja nyt se ei mitenkään onnistu. Olen aina ollut suhteellisen pieniruokainen ja on pakko syödä melkein yhtä paljon nyt kuin aikaisemmin, sillä jotain täytyy syödä...Kai mä olen sellainen hyvä ruuan käyttäjä=/ Ja kun keho on kai tottunut siihen aikaisempaan jatkuvaan liikkellä olemiseen, kun olen tehnyt sitä lapsesta asti. Eli en mitään dieetiä ala pitämään, yritän liikkua niin paljon kuin pystyn ja toivon että kilot häviää viimeistään kun poika on isompi ja pystyn taas hiukan enemmän töitä tekemään. Ja toisaalta, jos ne kilot nyt sitten jää ei sekään maailmanloppu ole=)



Koirista kun oli puhetta, mullakin on koira, jackrussellinterrieri Tyson. On nimensä mukainen, sitä on ommeltu ja leikelty niin usein että ell.-kulut on varmaan jo moninkertaiset ostohintaan verrattuna...Se on kyllä mahdottoman ihmisrakas mutta toisten koirien kanssa se ei mitenkään tiedosta olevansa hiukkasen pienempi kuin ne useammat muut...



Joku (e-karjala...? alan jo olla hiukan selvillä teidän nimistä) kyseli miehen ammattia. Mun mies(avokki) on esteratsastaja, jos se kenellekään mitään sanoo...Eli ratsastaa päivät pitkät ja useinmiten vielä loikkii hevosten kanssa mitä erilaisempien rakennelmien yli. Mutta on nyt siis parhaillaan Italiassa ratsastuskilpailuissa, tai siellä on useampiu peräkkäin samassa paikassa, sen takia se on poissa yhteensä 5 viikkoa (enää kaksi jäljellä, hiphei!!!!)



Mutta tällaista, iloista illanjatkoa kaikille tai sitten hyvää yötä...