Lue keskustelun säännöt.
Huikein kokemus tai elämys minkä olet matkoillasi kokenut?
10.09.2017 |
Se voi olla vaikka upea ranta tai huikea vuoristo. Tajunnan räjäyttävä herkullinen ruoka tai ihan mikä vaan. Kertokaa mistä olet mykistynyt, liikuttunut tai kokeneet jotain uskomatonta. Kertokaa myös missä.
Kommentit (60)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi apua. Matkoja on ollut niin paljon että alkaa jo jotkut huippuhetket unohtumaan mutta:
- perheen kanssa retkeilymajassa Grindelwaldissa 25v sitten kun lehmät kulki ohi kellot kaulassa. Mielettömät maisemat
- samoissa maisemissa pari vuotta sitten olisi ollut upeaa nähdä 007 kuvauspaikka Schilthornissa. Harmi vaan että oli niin sumuista ettei päästy ylös ollenkaan.
- pienen tyttären unelman täyttymys: Saksassa prinsessa Ruususen linnan (siis sen aidon) pihalla sai ratsastaa valkoisella ponilla
- Istanbulissa ylitimme salmea kun viereen nousi iso sukellusvene
- Ranskassa ajomatka Gorges du Verdonissa
- ja koskenlasku 37km kanooteilla Ardeche joella ja tippukiviluolassa vierailu. Ravellin Boleroa kuunneltiin valojen välkkeessa maan alla!
- vierailu omistajaperheen luona Maxime-Trijolin konjakkitilalla
- Maanalainen järvi Ranskassa St Leonard ja Mallorcalla Porto Cristossa
Tuossa nyt muutama. Yksi upeimmista koittaa ensiviikolla kun lähden purjehtimaan Hvarin saarelta Kroatiasta katamaraanilla.
On se nyt perhana kun ei edes tiedetä edes sen "oikean Prinsessa Ruususen linnan" oikeaa nimeä. Neuschwansteinin linna.
Mikä nyt sitten on "se oikea Prinsessa Ruususen linna". Sababurgin Dornröschenscloss on vähintään yhtä oikea. Siellä voi yöpyäkin.
Kiitos, tämä se olikin. Sababurg
42
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Auringonlasku kukkulan päällä Hampissa, Intiassa, näkymät laaksoon jossa temppelirauniot yhdistyvät kiviröykkiöihin ja banaanipuihin. Punertavan kuumainen ja taianomainen tunnelma. Muistan ajatelleeni, että kuinka ihminen voikaan tuntea olonsa sillä hetkellä niin rauhalliseksi ja onnelliseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi apua. Matkoja on ollut niin paljon että alkaa jo jotkut huippuhetket unohtumaan mutta:
- perheen kanssa retkeilymajassa Grindelwaldissa 25v sitten kun lehmät kulki ohi kellot kaulassa. Mielettömät maisemat
- samoissa maisemissa pari vuotta sitten olisi ollut upeaa nähdä 007 kuvauspaikka Schilthornissa. Harmi vaan että oli niin sumuista ettei päästy ylös ollenkaan.
- pienen tyttären unelman täyttymys: Saksassa prinsessa Ruususen linnan (siis sen aidon) pihalla sai ratsastaa valkoisella ponilla
- Istanbulissa ylitimme salmea kun viereen nousi iso sukellusvene
- Ranskassa ajomatka Gorges du Verdonissa
- ja koskenlasku 37km kanooteilla Ardeche joella ja tippukiviluolassa vierailu. Ravellin Boleroa kuunneltiin valojen välkkeessa maan alla!
- vierailu omistajaperheen luona Maxime-Trijolin konjakkitilalla
- Maanalainen järvi Ranskassa St Leonard ja Mallorcalla Porto Cristossa
Tuossa nyt muutama. Yksi upeimmista koittaa ensiviikolla kun lähden purjehtimaan Hvarin saarelta Kroatiasta katamaraanilla.
On se nyt perhana kun ei edes tiedetä edes sen "oikean Prinsessa Ruususen linnan" oikeaa nimeä. Neuschwansteinin linna.
Mikä nyt sitten on "se oikea Prinsessa Ruususen linna". Sababurgin Dornröschenscloss on vähintään yhtä oikea. Siellä voi yöpyäkin.
Kiitos, tämä se olikin. Sababurg
42
Niin, ja siellä on osa linnasta ja tornit ja muurit pystyssä, vain keskiosa on ilman kattoa. Upea ruusutarha
Vierailija kirjoitti:
Se voi olla vaikka upea ranta tai huikea vuoristo. Tajunnan räjäyttävä herkullinen ruoka tai ihan mikä vaan. Kertokaa mistä olet mykistynyt, liikuttunut tai kokeneet jotain uskomatonta. Kertokaa myös missä.
Argh! Aikuiset eivät käytä sanaa huikea!
Vierailija kirjoitti:
Thaimaassa vuokrahevosella laukkaaminen merenrannalla 💗🐴
Mua säälittää ne hevoset mitkä joutuu juoksentelemaan siellä kuumalla rannalla päivästä ja vuodesta toiseen. Ei tulisi mieleenkään mennä lisäämään niiden kärsimyksiä. Samoin suurin osa norsuista on erittäin kaltoinkohdeltuja. Myös thaimaalaiset eläintarhat ovat sellaisia paikkoja, joissa tulee lähinnä surulliseksi. Älkää tukeko eläinten kaltoinkohtelua ja pysykää erossa näistä asioista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se hetki, kun sain Gullfossin Islannissa ensimmäistä kertaa näkyviin. Ei voi edes kuvailla miltä tuntui. Mikään muu vesiputous maailmassa ei ole herättänyt sitä samaa tunnetta - ja olen niitä nähnyt jo aika monella mantereella.
Hienoa oli myös saavuttaa ensimmäinen vuorenhuippu, mutta ei se tuohon Gullfossiin nähden tuntunut miltään.
Galápagossaaret noin kokonaisuutena. Erityisesti yksi uintireissu, kun merileijona tuli leikkimään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Salar de Uyuni Boliviassa, uskomaton valkoinen suola-aavikko silmänkantamattomiin.
Samalla reissulla kivistä rakennettu hotelli keskellä Andien vuoristoa 4800 m korkeudessa; huoneissa laski lämpötila yöllä -10 C asteeseen eikä sähköä ollut kuin yövalaistukseen. Happipullo sängyn vieressä.
Machuu Picchu Perussa. Käsittämättömän hieno inkojen kulttuuriperintö.
Saapuminen laivalla New Yorkiin aikaisin aamulla, takana kuusi päivää kestänyt Atlantin ylitys. Se näky kun Vapaudenpatsas tuli näkyviin aamusumun alkaessa hiljaa hälvetä. Kansi oli täynnä matkustajia ja jotenkin oli sellainen kummallinen yhteisöllisyyden tunne. Useampi laivan filippiiniläisistä tarjoilijapojista oli myös livahtanut kannelle ja ottivat riemuissaan kuvia toisistaan.
Vaikea selittää mutta koko se satamaan saapuminen jäi kirkkaana mieleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Treblinkan keskitysleiri Puolassa.
Kävely kuolemantiellä ja perillä odottava kivinen muistomerkki nostivat tunteet pintaan ja kyyneleen silmiini.
- Valas-safari, jolla nähtiin useampi delfiiniparvi (kahta eri lajia) ja joukko kaskelotteja. En ole varma oliko retken huippukohta kaskelottien sukellukset ja pintaan nousut, vai se, miten illan jo hämärtyessä delfiinit rupesivat saalistamaan (oli muuten aika ovela keino heillä: ensin muutama ajaa kalat (pienet hopeakylkiset) palloksi, sitten yksi hyppää suoraan ylöspäin ja pallon päälle tainnuttaen kalat).
- Auringonlasku Santoriinin Oiassa
- Auringonnousu Grand Canyonissa
- Teeseremonia Kiotossa
Sisältö jatkuu mainoksen alla
^Tarkennus, valas-safari oli siis Azoreilla
Ruokakokemuksista: yksi hienoimmista oli Bretagnessa missä "kotirannasta" poimittiin laskuveden aikaan tuoreita ostereita. Silti parhaat osterit olen maistanut Skotlannissa kun teimme yli 200 km lenkin Loch Levenillä olevan pienen kalaravintolan takia! 6 hengen hummerit, osterit, 3x erilaiset simpukat, 2x erilaiset ravut, viinit yms yhteensä 160£.
Baskimaassa kun ajoimme 80 km suuntaansa etsimään Ossesin kylästä ravintolaa. Siellä se maalaistalo nökötti lehmihaan keskellä ja ruoka oli Michelin-tasoista! Hinta taas - todella halpaa. Toisaalta olen syönyt Michelin ravintolassa (emme huomanneet tätä:D) peruslasagnen eikä ollut edes hyvää!
Italiassa Piemontessa yhden TV kokkikisan voittaneen pariskunnan kotiravintolassa keskellä ei mitään syödyt ateriat. Tunnemme aina olevamme kuin kaukaa saapuvia perheenjäseniä. Koko perhe häärii ympärillä ja tulevat juttelemaan pöytään. "Maista tätä, kuule tein juuri hyvää tällaista - haluatko maistaa? Ota nyt vielä tätäkin, varmasti mahtuu vähän". Näistä maistiaisista ei koskaan edes laskuteta.
Kerran olimme tulossa alkuyöstä Nizzaan ja piti löytää talomme Juan-les-Pinsistä. Ohjasin kuskin väärästä exitistä ulos ja sitten oltiinkin hukassa. Tunnin hortoilun jälkeen löysimme talomme jossa isäntä oli vastassa. Olimme väsyneitä, kiukkuisia ja nälkäisiä, kellokin oli jo lähes puolenyön. Isäntä neuvoi meidät pieneen paikalliskuppilaan jossa henkilökunta oli jo sulkemassa paikkoja. Isäntä selitti tilanteen ja ravintolan omistaja tyhjensi kaikki jäljellä olevat ruuat meidän 7 hengen seurueellemme. He siivoilivat, juttelivat ja soittelivat kitaraa siinä joutessaan. Harvoin on ruoka maistunut yhtä hyvälle. Maksoimme 5€/hlö ruuasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pohjois-Norjassa, tunturijoella jonka nimeä en muista. Kuljimme siskoni kanssa kilometritolkulla yöttömässä yössä joen rantaa ja kalastimme samalla taimenia. Piekanat (iso haukkalintu) saattelivat meitä pitäen haikealta kuulostavaa ääntään.
Tästä on yli kymmenen vuotta aikaa, olimme molemmat vasta täysi-ikäisyyden kynnyksellä. Muistan maiseman, hajut ja tunnelman vieläkin ihan tarkalleen. Upea kokemus, josta teki täydellisen se, että juuri siskoni kanssa sain sen jakaa.
Veneretki Lemmenjoella sanomattoman kauniissa maisemissa ruska-aikaan. Tämän jälkeen luonnonhelmassa porokeittoa ja aitoa saamelaista joikua. Se oli pysäyttävä kokemus, vaikka Lapissa olen toooodella monta kertaa käynyt.
Samoin Pallastunturin karu jylhyys ihastuttaa ihan joka kerta.
Ja Lofootit... aah...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eräässä keskikokoisessa kaupungissa Baltiassa, kun 10/10 tyttö tuli sänkyyn kanssani. Ihan vapaaehtoisesti ja maksutta. Suomessa saan olla iloinen, jos edes 5/10 tyttö vilkaisee minua. Tuo tapahtuma muutti minua pysyvästi.
Jepjep, tietyissä ulkomaan paikoissa on kyllä paljon parempaa naistarjontaa. Monista paikoista on jäänyt mukavat muistot kun hyvännäköisiä naisia näkee käänsipä päänsä mihin suuntaan tahansa. Niitten kanssa on myös mukava jutella, eli sekin on toisin kuin täällä kotimaassa.
Sitten kun suomalaisilla naisilla on vielä sellainen epänormaali miesmaku että joku lyhyt lihava lipevä ulkomaalainen pelimies kelpaa varsin hyvin mutta tavallinen rehellinen suomalainen mies on pelkkää ilmaa, niin kyllä kannattaakin matkustella ulkomailla.
Se kyllä varmaan auttais että ei olis yhteistä kieltä ollenkaan. Luultavasti moni mies vaikuttaisi älykkäämmältä jos ei hitto vieköön ymmärtäis mitään mitä se sanoo.... :D
Jaa. Yksi huippuhetki oli varmaan suutelusessio ensirakkauteni kanssa toukokuisessa aamuruskossa ruotsinlaivan kannella. Oltiin 15-vuotiaita.
Villiä seksiä erään matkaseurueen miehen kanssa Amsterdamissa. Juu, olimme molemmat uskottomia puolisoillemme. Minun liittoni tosin jo veteli viimeisiään, miehen jatkosijoittelusta en tiedä. Yö oli kaunis ja siitä kanavaristeilystä se koko syrjähyppy varmaan johtuikin... se oli niin kaunis ja kiihottava.
Omien lasten kanssa matkustellessa olen kokenut hienoja hetkiä. Miten lapset ottaa luonnon ja kulttuurin vastaan, rohkeasti juttelevat ulkomaalaisten kanssa, ovat kiinnostuneita matkakohteista ja oppivat uusia taitoja, kehittyvät ja kasvavat ihan silmissä.
Maisemista... Istanbul ja Rio de Janeiro ehkä kauneimmat kaupungit missä olen käynyt.
Ja patikoinnin jälkeen kunnon ruokailu, se kyllä yleensä on elämys, tapahtui se sitten Suomessa tai Pyreneillä.
Karibianmeren lämpö ja kirkkaus ja merikilpikonnat, ihana paikka uida ja snorklata.
Ensimmäinen Lontoon käyntini nuorena, Camdenissa luulin tulleeni taivaaseen ja Harrodsin kerroksia tutkiessani näin paljon mitä en olisi kuvitellut ikinä olevankaan.
Juu, onhan niitä. Matkusti sitten kotimaassa tai ulkomailla. Seuraava reissu on tutusti Teneriffalle, talvea pakoon joulukuussa. Erittäin kaunis saari sekin, jos malttaa lähteä hotellin altaalta.
Olen matkustanu yli 50 maassa. Paljon on nähty kaunista ja huikeata, esim. Aiemmin mainittu auringonnousu Annapurnalla.
Silti tajunnanräjäyttävin oli kokemus Usbekistanissa markkinoilla. Se oli aikakone, jossa siirryttiin 100-150 vuotta ajassa taaksepäin. Hiekka pöllysi, taksi oli aasivankkurit ja satulat ja miekat käsintehtyjä.
Niin Disneyn Ruususen linnan mallina on ollut Neuschwansteinin linna:D
Itse legenda on lähtöisin pienestä kylästä paljon pohjoisempana. Linnasta on jäljellä enää rauniot. Paikan nimeä en nyt muista mutta on se tuolla valokuva-albumissa tallella.