En ikimaailmassa voisi kuvitella omistavani kultaa

Ihan uteliaisuuttani kysyn... mistä vihkisormuksesi on tehty?

Blaablaa. Minä omistan kultaa. Ap:lla on joku eksistentiaaliahi ja 1st world problem.

up

Olen samaa mieltä. Hyvä AP!

Minä omistan kultaa. Perintönä saatu paksu bismark-kaulaketju ja siihen kuuluva ranneketju. Leveä kultainen rannekoru jossa kaiverrus kuvio. Mummon vanha leveä vihkisormus. Toinen sormus jossa iso kivi, en tiedä mikä.  Ym. pienempää sälää, myös hopeaa.

Mitään niistä en käytä. Korut vanhanaikaisia. Hyvässä tallessa ovat ja siirtyvät aikanaan tyttärelleni. Tunnearvo on korvaamaton.

Minulla on kultaa mm. koruissa ja tietokoneessa, telkkarissa, mikrossa (oikeastaan melkein kaikissa sähkölaitteissa)..

Mulla on itse kaivettua kultaa. Tykkään.

Ap ei sun tarvitse omistaa kultaa, kyllä kullalle aina löytyy ottajia. Monessa kulttuurissa nainen saa naimisiin menessä lahjaksi paljon kultaa/kultakoruja. Ovat naisen turva jos ero tulee. Kullan arvo ei laske.

Ei mullakaan ole kuin kaksi unssin kolikkoa. Jossain kultakuumeen kourissa hurahdin Australian lunar-kolikoihin ja olen nyt ostanut sekä tyttären että miehen kiinalaisen horoskoopin mukaiset kolikot. Ensi vuonna olisi minun vuoroni, saa nähdä saanko jostain irrotettua rahaa kolikon verran. Vähän hassuja rahareikiä nuo ovat, mutta ne on kauniita ja joskus niitä on kiva katsella. Ja tosiaan, pääsin noiden kolikoiden avulla pahimmasta kultakuumeesta.