Huonolla matikalla lukioon?

Matikka vaatii perslihaksia, eli jos ei ole vahvaa pohjaa niin pitää todella panostaa harjoitusten tekemiseen kotona niin että oppii rutiinin. Rutiinin kautta tulee sitten se taito ja oivallus ja innostus... :)

Jos lapsenne on valmis laittamaan vähintään tunnin päivässä (joka päivä) ihan pelkkiin matikantehtäviin, ja te vanhemmat olette valmiit ostamaan lisätehtävämateriaalia, uskoisin että ekan lukioluokan jälkeen lapsenne on osaava ja varma matikassaan ja vetää lukion kurssit hyvin läpi. 

Motivaatio on se tärkein asia, ja se lapsellanne on :) Lukioon vaan, se antaa hyvää, monipuolista koulutusta ja myös aikaa miettiä, mitä haluaa isona tehdä. 

Muakin pelotti että reputanko matikan ihan kokonaa kun mut hyväksyttiin mun nykyseen lukioon, mutta oon pysynyt ihan hyvin kärryillä viimeset kaks vuotta. Arvosana 6 kun pääsin yläasteelta, samana on pysynyt tähän asti. Tsemppiä teille siis!

Jos yksi aine on vaikeaa niin ei se haittaa kunhan tekee parhaansa. Kyllä sen vitosen vähintään kovalla työnteolla saa eikä sitä matikkaa tarvitse kirjoittaa.

Sitten pitää tietenkin alusta asti panostaa kieliin jotta kirjoitettavat tasot löytyy.

Mutta lukioon vaan. Hyvin se menee kun parhaansa tekee.

T.yks ope

Itse menin täysin pohjalta aikuislukion nyt aikuisena. Yläasteella matikka 5.

Ensin kannattaa ottaa se nollakurssi jossa käydään läpi kaikki perusasiat ja kerrataan ja oikeasti laittaa siihen harjoitteluun aikaa ja vasta sitten mennä niille kunnon lyhyen matikan kursseille. Ja sen koko ajan laittaa siihen matikkaan aikaa ja vaivaa ja pähkäillä. Jos matikkaa ei kunnolla osaa niin ei tule ilmaiseksi lukiossa mutta ei se siitä minusta hankaloitunut kun muutamassa kurssissa yläasteelta. Nyt olen pitänyt matikan 6-7 arvosanalla lukiossa.

Mikä alue matikasta on se vaikein? Itsellä aikanaan lukiossa yhtälöt läpi juuri ja juuri (en tajunnut niitä yläasteellakaan), geometria taas heittämällä läpi. 

Kannattaa yrittää tutkia, mikä siinä matikassa mättää. Jospa se on vain jokin ajatus- tai päättelyvirhe, joka vain kertaantuu, kun ei ole kotona ketään auttamassa läksyissä.

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa yrittää tutkia, mikä siinä matikassa mättää. Jospa se on vain jokin ajatus- tai päättelyvirhe, joka vain kertaantuu, kun ei ole kotona ketään auttamassa läksyissä.

Niinpä. Ei siinä auta mitkään istumalihakset, jos ne asiat eivät vain aukea. Pitää olla hyvä opettaja ja olisi hyvä, että kotona osaisi joku auttaa.

Itse muistan ensimmäisen pitkän matematiikan kurssin lukiossa. Ensimmäiset tunnit olivat minulle ihan hepreaa, vaikka olen aina ollut hyvä matematiikassa. Yhtäkkiä vain vedeltiin x:t ja y:t jostain, eikä opettaja selittänyt yhtään, mistä ne tulivat ja miksi. Opettaja oli sellainen, ettei voinut kysyä yhtään mitään. Sitten kun luokkakaveri selitti sen yksinkertaisen jujun siellä takana, niin kaikki aukesi ihan eri tavalla. Opettaja ei osannut tätä tehdä. 

Ai että kaikki suunnitelmat menee lyttyyn kun yhtä asiaa ei osaa... Huh. Onneksi ei. Sain yläasteella matikasta kuutosia, lopputodistukseen hätäisesti 7, menin lukioon ja kirjoitin lyhyen B:n (toisiksi huonoin jos hylättyä ei lasketa), nykyään olen insinööri. Eikä matikka ole vahvuus vieläkään, mutta kun työelämässä on laskukoneet ja peruslaskuilla pärjää.