Mikä on taiteen tehtävä ja tarkoitus teidän mielestä?

Ajatusten ja tunteiden herättäminen, yhteyden kokeminen, rentouttaminen, ilon, hurmion tuottaminen, kysymysten herättäminen, taidon ihaileminen..

Persujen suututtaminen.

hmm..kyseletkö meiltä koulutyöhösi vastauksia :)

Kauneuden, mielenrauhan, harmonisuuden tajuaminen.

Varsinkin esineet joita voi kähmiä, vaikka puuveistos.

Taiteen tehtävä voisi olla

- ajankuvan dokumentointi

- todellisuuden tulkitseminen

- tunteiden nostattaminen (ilo, riemu, onni, inho, raivo)

- mielihyvän tuottaminen

- lohdutus

- yhteisen historian kirjoittaminen

- tekijänsä luovuuden kanavointi

- oivallus ja ymmärrys

- elämän henkisen puolen rikastuminen taiteen tekijänä ja kokijana

Itse haen taiteesta eniten nautintoa ja positiivista tunnekokemusta. Olen tavis.

Parhaimmillaan taide eri muodoissaan nostaa kokijansa arjen yläpuolelle.

Taide on olennaisesti ihmisen sisimmän "kuva", eli ehkä vertauskuvallisesti voisi sanoa, että ihmisen / ihmisten peilikuva. Taideteoksessa on aistivälitteisesti tavoitettavissa ihmisen kokemus aina kielletyistä (sellaisiksi määritellyistä tai kielletyiksi oletetuista) asioista peruskokemuksiin, toisaalta tavoitteisiin sekä toiveisiin ja epärealistisiin haaveisiin. Ja kaikki siltä väliltä.

Taiteen tehtävä kattaa siten sekä taiteilijan itsetutkiskelun (= merkitys tekijälle) että vuorovaikutuksen toisten kanssa (= sosiaalinen merkitys) ja vastaanottajan oman itsetutkiskelun (= merkitys vastaanottajalle).

Taiteella on vain yksi rajoitus, ja se on kielto: ketään persoonaa ei saa esittää taideteoksessa pilkaten – ei olemassaolevaa / olemassaollutta ihmistä eikä persoonallista Jumalaa tai sellaiseksi vakavasti väitettyä.

Tällä tavoin minä määrittelen taiteen tehtävän :)

Vierailija kirjoitti:

hmm..kyseletkö meiltä koulutyöhösi vastauksia :)

En. Olen vanhempi henkilö enkä ole ollut kouluissa pariin vuosikymmeneen. Ap.

Sana kirjoitti:

Taide on olennaisesti ihmisen sisimmän "kuva", eli ehkä vertauskuvallisesti voisi sanoa, että ihmisen / ihmisten peilikuva. Taideteoksessa on aistivälitteisesti tavoitettavissa ihmisen kokemus aina kielletyistä (sellaisiksi määritellyistä tai kielletyiksi oletetuista) asioista peruskokemuksiin, toisaalta tavoitteisiin sekä toiveisiin ja epärealistisiin haaveisiin. Ja kaikki siltä väliltä.

Taiteen tehtävä kattaa siten sekä taiteilijan itsetutkiskelun (= merkitys tekijälle) että vuorovaikutuksen toisten kanssa (= sosiaalinen merkitys) ja vastaanottajan oman itsetutkiskelun (= merkitys vastaanottajalle).

Taiteella on vain yksi rajoitus, ja se on kielto: ketään persoonaa ei saa esittää taideteoksessa pilkaten – ei olemassaolevaa / olemassaollutta ihmistä eikä persoonallista Jumalaa tai sellaiseksi vakavasti väitettyä.

Tällä tavoin minä määrittelen taiteen tehtävän :)

Aivan loistava vastaus.

Hiljaa ihaillen luin tuon.

Että joku osaakin ilmaista itseään kirjoittamalla noin viisaasti.

Sana kirjoitti:

Taide on olennaisesti ihmisen sisimmän "kuva", eli ehkä vertauskuvallisesti voisi sanoa, että ihmisen / ihmisten peilikuva. Taideteoksessa on aistivälitteisesti tavoitettavissa ihmisen kokemus aina kielletyistä (sellaisiksi määritellyistä tai kielletyiksi oletetuista) asioista peruskokemuksiin, toisaalta tavoitteisiin sekä toiveisiin ja epärealistisiin haaveisiin. Ja kaikki siltä väliltä.

Taiteen tehtävä kattaa siten sekä taiteilijan itsetutkiskelun (= merkitys tekijälle) että vuorovaikutuksen toisten kanssa (= sosiaalinen merkitys) ja vastaanottajan oman itsetutkiskelun (= merkitys vastaanottajalle).

Taiteella on vain yksi rajoitus, ja se on kielto: ketään persoonaa ei saa esittää taideteoksessa pilkaten – ei olemassaolevaa / olemassaollutta ihmistä eikä persoonallista Jumalaa tai sellaiseksi vakavasti väitettyä.

Tällä tavoin minä määrittelen taiteen tehtävän :)

Ainoastaan hymiö pilasi vesittäen lähes täydellisen fiksun vastauksesi.

Hymiöt ovat aina typerä valinta asiapitoisen vastauksen perään.

Sana kirjoitti:

Taide on olennaisesti ihmisen sisimmän "kuva", eli ehkä vertauskuvallisesti voisi sanoa, että ihmisen / ihmisten peilikuva. Taideteoksessa on aistivälitteisesti tavoitettavissa ihmisen kokemus aina kielletyistä (sellaisiksi määritellyistä tai kielletyiksi oletetuista) asioista peruskokemuksiin, toisaalta tavoitteisiin sekä toiveisiin ja epärealistisiin haaveisiin. Ja kaikki siltä väliltä.

Taiteen tehtävä kattaa siten sekä taiteilijan itsetutkiskelun (= merkitys tekijälle) että vuorovaikutuksen toisten kanssa (= sosiaalinen merkitys) ja vastaanottajan oman itsetutkiskelun (= merkitys vastaanottajalle).

Taiteella on vain yksi rajoitus, ja se on kielto: ketään persoonaa ei saa esittää taideteoksessa pilkaten – ei olemassaolevaa / olemassaollutta ihmistä eikä persoonallista Jumalaa tai sellaiseksi vakavasti väitettyä.

Tällä tavoin minä määrittelen taiteen tehtävän :)

Älykästä tekstiä, vai onko sittenkään?

Hyvä, että lisäsit loppuun, että kyse on omasta määritelmästäsi, eikä mistään yleisestä totuudesta.

Taiteessa ei ole kyse välttämättä minkäänlaisesta tekijänsä peilikuvasta, vaikka oma persoona / omat lähtökohdat toki kaikista teoksista näkyvät / kuuluvat. Esimerkiksi kirjailija harvemmin kirjoittaa omaelämäkertaansa.

Ja tuo rajoitus / kielto. Ei ole mitään taiteen sääntökirjaa, jossa sanottaisiin, ettei ihmisiä tai heidän jumaliaan saisi "pilkata". Päin vastoin, taiteessa ei ole tabuja. Aivan oikeassakin taiteessa (eikä esimerkiksi vain marginaaliryhmien sanallisissa ja kuvallisissa "markkinointimateriaaleissa") voidaan esittää kannanottoja. Pahoja tai vääränlaisia persoonia tavataan pilkata joko hienostuneesti tai hyvinkin suorasukaisesti kaikissa taiteenlajeissa. Vai tuomitsetko, jos joku halveksii vaikka Hitleriä taiteessan? (Sorry natsikortti. :D )Taiteeseen kuuluu usein myös julistaminen tai taiteentekijän omien mielipiteiden tarjoileminen yleisölle. Tietoisuuden lisääminen (vaikkapa ekokritiikki) kuuluu niin ikään taiteen tehtäviin ja tarkoitukseen, joista tässä on kysymys.

Taiteen tehtävänä on nostaa tietoisuuteemme se, minkä koko ajan näemme, mutta jota emme koskaan tiedosta.

Vierailija kirjoitti:

Sana kirjoitti:

Taide on olennaisesti ihmisen sisimmän "kuva", eli ehkä vertauskuvallisesti voisi sanoa, että ihmisen / ihmisten peilikuva. Taideteoksessa on aistivälitteisesti tavoitettavissa ihmisen kokemus aina kielletyistä (sellaisiksi määritellyistä tai kielletyiksi oletetuista) asioista peruskokemuksiin, toisaalta tavoitteisiin sekä toiveisiin ja epärealistisiin haaveisiin. Ja kaikki siltä väliltä.

Taiteen tehtävä kattaa siten sekä taiteilijan itsetutkiskelun (= merkitys tekijälle) että vuorovaikutuksen toisten kanssa (= sosiaalinen merkitys) ja vastaanottajan oman itsetutkiskelun (= merkitys vastaanottajalle).

Taiteella on vain yksi rajoitus, ja se on kielto: ketään persoonaa ei saa esittää taideteoksessa pilkaten – ei olemassaolevaa / olemassaollutta ihmistä eikä persoonallista Jumalaa tai sellaiseksi vakavasti väitettyä.

Tällä tavoin minä määrittelen taiteen tehtävän :)

Älykästä tekstiä, vai onko sittenkään?

Hyvä, että lisäsit loppuun, että kyse on omasta määritelmästäsi, eikä mistään yleisestä totuudesta.

Taiteessa ei ole kyse välttämättä minkäänlaisesta tekijänsä peilikuvasta, vaikka oma persoona / omat lähtökohdat toki kaikista teoksista näkyvät / kuuluvat. Esimerkiksi kirjailija harvemmin kirjoittaa omaelämäkertaansa.

Ja tuo rajoitus / kielto. Ei ole mitään taiteen sääntökirjaa, jossa sanottaisiin, ettei ihmisiä tai heidän jumaliaan saisi "pilkata". Päin vastoin, taiteessa ei ole tabuja. Aivan oikeassakin taiteessa (eikä esimerkiksi vain marginaaliryhmien sanallisissa ja kuvallisissa "markkinointimateriaaleissa") voidaan esittää kannanottoja. Pahoja tai vääränlaisia persoonia tavataan pilkata joko hienostuneesti tai hyvinkin suorasukaisesti kaikissa taiteenlajeissa. Vai tuomitsetko, jos joku halveksii vaikka Hitleriä taiteessan? (Sorry natsikortti. :D )Taiteeseen kuuluu usein myös julistaminen tai taiteentekijän omien mielipiteiden tarjoileminen yleisölle. Tietoisuuden lisääminen (vaikkapa ekokritiikki) kuuluu niin ikään taiteen tehtäviin ja tarkoitukseen, joista tässä on kysymys.

Tuota (boldattua) juuri tarkoitinkin ihmisen sisimmän kuvalla, eli että ainakin se siitä taideteoksesta välittyy.

Asioita ja näkemyksiä saa tietenkin kritisoida taiteessa, mutta toista persoonaa ei saa pilkata ja halveksia. Asian tai näkemyksen kritiikki ja toisaalta pilkka ovat mielestäni kaksi ihan eri asiaa.

Tällä kiellolla – tai sen nuodattamisella – on kaksi vaikutusta. Ensinnäkin se johtaa siihen itsestään selvästi toivottavaan tilaan, että taide ei satuta ihmisiä. Toisaalta se vaikuttaa itse taiteeseen, eli "pilkkaamattomuuden raja", joka perustuu toisen persoonan kunnioittamisen periaatteeseen, määrittää millaista taide on: raja haastaa tekijää ilmaisemaan sisintään (vaikka kritiikkiään) tavalla, joka kunnioittaa kaikkia persoonia. Lopputuloksena on teos, jonka syntyä ja muodostumista tämä eettinen raja on ollut ohjaamassa.

Tietenkin tämä on vain oma näkemykseni. Tai oikeastaan se on ehdotukseni.

Sen prosessin sivutuote, jossa taiteilija yrittää ymmärtää jotakin.

Kyllä minusta taiteen kuuluukin joskus satuttaa. Kipu ei ole aina pahasta ja joskus se uudistaa.  Vaikka periaatteessa esimerkiksi diktaattorista kertovassa elokuvassa kritisoidaan poliittista tilannetta, iskeytyy pilkka usein diktaattoriin henkilönä. Luonnollisestikin. Tällöin diktaattori ja tämän kannattajat pahoittavat mielensä varmasti, mutta taiteen tehtävä ei ole varjella tunteita. Taide ilahduttaa, koskettaa ja inspiroi, mutta myös ravistelee ja herättää.

Suurin osa nykytaidetta on käytännössä tapa työllistää apurahoin tai vastaavalla tavalla henkilö, joka ei kykene mihinkään oikeaan työhön.

Antaa uusi kulma aiemmin koettuun.