Minkä verran puhutte pahaa kuolleista?

Minusta ei ole pahan puhumista jos sanoo että vainaja oli  k-pää, jos vainaja eläessään oli  k-pää. Silloin se on vaan toteamus.

Vaikuttaa kuoleman läheisyys ja kuolleen julkisuus. En usko että ei saa puhua pahaa kuolleista.

Tarpeen mukaan.

En muuta suhtautumistani johonkin henkilöön vaikka hän kuolisi. Ärsyttää ihmiset jotka alkaa puhumaan kuolleesta kuin jostain pyhimyksestä vaikka todellisuudessa olisi ollut jotain aivan muuta.

Puhun ihan kuin elävistäkin. Jos ihminen oli paha eläessään, ei se paremmaksi muutu kuoltuaankaan.

Niin paljon kuin mieleen tulee.

Noin 12 minuuttia päivässä. Viikonloppuisin vähän enemmän.

Joskus kritisoin Hitleriä ja Stalinia oppilailleni. Opetan mm. historiaa.

Olen muutamankin kerran muutaman ihmisen kohdalla sanonut "toivottavasti kuolisi", kun ollaan perheen kanssa ikävistä henkilöistä puhuttu. Ikävä kyllä omassa elämässäni on käynyt se toteen, että pahaa ei tapa sitten mikään. Kaikki hyvät, anteliaat ja kiltit ihmiset kuolevat, mutta paha vain porskuttaa.

Ja varmasti jatkan haukkumista ja mollaamista vielä heidän kuolemien jälkeenkin, sillä se jälki ja tuska minkä he minuun jättivät, on sanoinkuvaamaton.

Mielestäni ainoastaan hyvät ihmiset ovat oikeutettuja lepäämään rauhassa.

Vierailija kirjoitti:

Olen muutamankin kerran muutaman ihmisen kohdalla sanonut "toivottavasti kuolisi", kun ollaan perheen kanssa ikävistä henkilöistä puhuttu. Ikävä kyllä omassa elämässäni on käynyt se toteen, että pahaa ei tapa sitten mikään. Kaikki hyvät, anteliaat ja kiltit ihmiset kuolevat, mutta paha vain porskuttaa.

Ja varmasti jatkan haukkumista ja mollaamista vielä heidän kuolemien jälkeenkin, sillä se jälki ja tuska minkä he minuun jättivät, on sanoinkuvaamaton.

Mielestäni ainoastaan hyvät ihmiset ovat oikeutettuja lepäämään rauhassa.

Oikeasti toivot ääneen jonkun kuolemaa? Olet kuvottava ihminen. Hanki itsellesi hoitoa.

Tulee mieleen serkkuni ja serkun ystävä. Aina juonittelivat selkäni takana jotain ja yrittivät vain hyötyä minusta rahallisesti. Olivat vuosia ottamatta yhteyttä, mutta sitten kun rikastuin testamentista, alkoi ovikello kummallisesti soida.

Teeskentelivät ystäviä. Olin aivan liian sinisilmäinen silloin. Saivat kahlittua itselleen kivan summan ja juonittelivat kokoajan selkäni takana kaikenlaista sairasta.

Tämän serkun ystävä kuoli ja voin rehellisesti sanoa olevani iloinen, että niin kävi. Toivottavasti serkkukin kuolee pois ja mahdollisimman pian.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen muutamankin kerran muutaman ihmisen kohdalla sanonut "toivottavasti kuolisi", kun ollaan perheen kanssa ikävistä henkilöistä puhuttu. Ikävä kyllä omassa elämässäni on käynyt se toteen, että pahaa ei tapa sitten mikään. Kaikki hyvät, anteliaat ja kiltit ihmiset kuolevat, mutta paha vain porskuttaa.

Ja varmasti jatkan haukkumista ja mollaamista vielä heidän kuolemien jälkeenkin, sillä se jälki ja tuska minkä he minuun jättivät, on sanoinkuvaamaton.

Mielestäni ainoastaan hyvät ihmiset ovat oikeutettuja lepäämään rauhassa.

Oikeasti toivot ääneen jonkun kuolemaa? Olet kuvottava ihminen. Hanki itsellesi hoitoa.

Miksi en toivoisi? Miksi haluaisin sellaisen ihmisen elävän, joka on hyväksikäyttänyt minua vuosia vain oma etu mielessään?

Ihan normaali reaktio se on toivoa kuolemaa, kun on äärettömän paljon vihaa ja pettymystä sisällään.

Vierailija kirjoitti:

Minä toivon kuolemaa kaikille murhaajille, juonittelijoille, hyväksikäyttäjille, raiskaajille, pahoinpitelijöille, ammattirikollisille, jne.

Se ei tee minusta kamalaa ihmistä. Päinvastoin.

Kylläpä se ihan samanveroinen sinusta tekee. Nämä murhaavat ja juonittelijat myös toivoivat jollekin kuolemaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä toivon kuolemaa kaikille murhaajille, juonittelijoille, hyväksikäyttäjille, raiskaajille, pahoinpitelijöille, ammattirikollisille, jne.

Se ei tee minusta kamalaa ihmistä. Päinvastoin.

Kylläpä se ihan samanveroinen sinusta tekee. Nämä murhaavat ja juonittelijat myös toivoivat jollekin kuolemaa.

Sillä erolla, että he toteuttavat tekonsa.

Vaikka toivon kuolemaa, uskon silti jokaisen oikeuteen elää elämänsä loppuun.

Max. puoli tuntia päivässä.

Lapseni koulukiusaaja kuoli tapaturmaisesti. Ei itketty ja meille edelleen se lapsi joka vaan kiusas ja kiusas. Eipä enää kiusaa ja koulussa helpompaa.

Vierailija kirjoitti:

Lapseni koulukiusaaja kuoli tapaturmaisesti. Ei itketty ja meille edelleen se lapsi joka vaan kiusas ja kiusas. Eipä enää kiusaa ja koulussa helpompaa.

Mutta olisitko kuitenkin toivonut, että hän olisi saanut apua kiusaamisongelmaansa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen muutamankin kerran muutaman ihmisen kohdalla sanonut "toivottavasti kuolisi", kun ollaan perheen kanssa ikävistä henkilöistä puhuttu. Ikävä kyllä omassa elämässäni on käynyt se toteen, että pahaa ei tapa sitten mikään. Kaikki hyvät, anteliaat ja kiltit ihmiset kuolevat, mutta paha vain porskuttaa.

Ja varmasti jatkan haukkumista ja mollaamista vielä heidän kuolemien jälkeenkin, sillä se jälki ja tuska minkä he minuun jättivät, on sanoinkuvaamaton.

Mielestäni ainoastaan hyvät ihmiset ovat oikeutettuja lepäämään rauhassa.

Oikeasti toivot ääneen jonkun kuolemaa? Olet kuvottava ihminen. Hanki itsellesi hoitoa.

Miksi en toivoisi? Miksi haluaisin sellaisen ihmisen elävän, joka on hyväksikäyttänyt minua vuosia vain oma etu mielessään?

Ihan normaali reaktio se on toivoa kuolemaa, kun on äärettömän paljon vihaa ja pettymystä sisällään.

Mutta jos hän ei enää käytä sinua hyväkseen, mitä pahaa siinä on, että hän on elossa?

Ihan sen verran kuin ko. dead person elinajan teoillaan ansaitsee.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen muutamankin kerran muutaman ihmisen kohdalla sanonut "toivottavasti kuolisi", kun ollaan perheen kanssa ikävistä henkilöistä puhuttu. Ikävä kyllä omassa elämässäni on käynyt se toteen, että pahaa ei tapa sitten mikään. Kaikki hyvät, anteliaat ja kiltit ihmiset kuolevat, mutta paha vain porskuttaa.

Ja varmasti jatkan haukkumista ja mollaamista vielä heidän kuolemien jälkeenkin, sillä se jälki ja tuska minkä he minuun jättivät, on sanoinkuvaamaton.

Mielestäni ainoastaan hyvät ihmiset ovat oikeutettuja lepäämään rauhassa.

Oikeasti toivot ääneen jonkun kuolemaa? Olet kuvottava ihminen. Hanki itsellesi hoitoa.

Miksi en toivoisi? Miksi haluaisin sellaisen ihmisen elävän, joka on hyväksikäyttänyt minua vuosia vain oma etu mielessään?

Ihan normaali reaktio se on toivoa kuolemaa, kun on äärettömän paljon vihaa ja pettymystä sisällään.

Miksi annoit hänen käyttää itseäsi hyväkseen?