Mies, miksi et halua enää naistasi?

Vierailija kirjoitti:

Vastaan mieheni puolesta: oma käsi vie voiton. Hänellä on ilmeisesti nuoruuden/varhaisaikuisuuden ajan pornon katselun ja runkkaamisen johdosta erektiohäiriöitä ja oikeaan seksiin ryhtyminen vaikuttaa aivan saatanan vaikealta. En tätä tietenkään alkuhuumassa tajunnut, vaikka silloinkin jotain ongelmaa oli, mutta vuosien vierähdettyä tilanne on eskaloitunut aivan totaalisesti ja omat seksihalut (häntä kohtaan) ovat kuolleet täysin. Olettaako hän, että uskollisuuslupaus pitää tällaisessa tilanteessa ikuisesti? Luulisi, että vielä joillekin miehille kelpaa nainen käden sijaan..

Oletko ylipainoinen? Jos et, niin ihme touhua kyllä mieheltä. Harvoin porno on mikään syy vaan seuraus jostakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mies ei enää halua mua. Epäilen vahvasti, että johtuu siitä kun olen lihonut 15kg (normaalipainoinen kuitenkin vielä). Hän ei vaan myönnä sitä. En tiedä olisiko mulla sitten helpompaa jos sanoisi vaan suoraan, ettei en halua seksiä kanssani, koska olen lihonut. Nyt olen vaan surullinen, kun ei sano mitään syytä.

No nyt vaan laihdutat ne kilot pois ja asia on korjattu.

Olen laihduttamassakin. Tavallaan tosin pelkään sitä päivää, kun olen taas tosi laiha. Jos mies sitten haluaa minua, niin tiedän, etten ole ansainnut häneltä läheisyyttä tai seksiä, ellen ole kokoajan, koko loppu elämääni "täydellinen". Tuntuu vähän kurjalta. Toinen syy, miksi epäilen ettei hakua, ovat C-kupin rintani. Ovat kyllä pyöreät ja kiinteät ja mies sanoo, että ovat täydelliset. Tuntuu kuitenkin, että haluaisi niiden olevan isommat. Taidan käydä ottamassa vielä silikonit, kunhan olen ensin laihtunut.

- mitä mä just luin...???

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vastaan mieheni puolesta: oma käsi vie voiton. Hänellä on ilmeisesti nuoruuden/varhaisaikuisuuden ajan pornon katselun ja runkkaamisen johdosta erektiohäiriöitä ja oikeaan seksiin ryhtyminen vaikuttaa aivan saatanan vaikealta. En tätä tietenkään alkuhuumassa tajunnut, vaikka silloinkin jotain ongelmaa oli, mutta vuosien vierähdettyä tilanne on eskaloitunut aivan totaalisesti ja omat seksihalut (häntä kohtaan) ovat kuolleet täysin. Olettaako hän, että uskollisuuslupaus pitää tällaisessa tilanteessa ikuisesti? Luulisi, että vielä joillekin miehille kelpaa nainen käden sijaan..

Oletko ylipainoinen? Jos et, niin ihme touhua kyllä mieheltä. Harvoin porno on mikään syy vaan seuraus jostakin.

No en ole ylipainoinen ollut missään vaiheessa, aivan normaali hyväkuntoinen kolmekymppinen. Kuten sanoin, jo alussa ilmeni vähäisiä ongelmia ja todellisuus on iskenyt pikkuhiljaa päin naamaa. Ensin ajattelin, että kokemattomuus tai jännitys on syynä. Sittemmin olen yhdistänyt langat pornon ja runkkaamisen ja erektiohäiriöiden välillä. Kun se käsi on tuttu ja turvallinen eikä tarvitse ottaa toista huomioon, ikinä. Asiaa ei auta se, että hän ei suostu sanallakaan puhumaan asiasta ja mahdollisista ongelmistaan, vaan jättää minut yksin asian kanssa. Siinä onkin sitten mukavaa, toinen tumputtaa viereisessä huoneessa ja toinen hautoo eroa...

Alkaa riittää kirjoitti:

Naiseni puhuu minusta nykyään tosi rumasti. Kaikki mitä teen, on väärin tehty, ja sitten kun en tee jotain olen hetk laiska paska vätys. Hänen kavereitaan käy meillä välillä istumassa iltaa ja joskus ollessani kotona, olen kuullut heidän puheitaan. Parisuhteita on ruodittu todella raakasti, eniten kolahti kun kuulin naiseni kertovan yksityiskohtaisesti erektio-ongelmistani laumalle ystäviään, siitäkös riitti naurua ja hämmästelyä ja spekulointia. Ja nämä erektio-ongelmat johtuvat juurikin siitä, että itsetunto on aika nollilla, kun joka päivä vaan haukutaan, mollataan ja mikään ei riitä. On myös vaikea syttyä naisestani, kun hän on tuollainen akka nykyään. Olen kuitenkin mielestäni ihan tavallinen mies, kiltti, hellä, asiani hoitava, kuunteleva ja osaan antaa huomiotani naiselle,hoidan kotitöitä jne. En tunne että naiseni arvostaa minua, tuntuu että olen vain enää joku jota voi haukkua päin naamaa ja tutuille. Olen yrittänyt hänelle puhuakin,mutta tuloksena vain riitaa ja lisää syyttelyä. Että ei hän haukkuisi ja puhuisi niin, jos en olisi niin tyhmä ja tekisi aina kaikkia asioita väärin ja itse aiheuttaisi ärsytystä hänessä. En kuitenkaan aio enää kauaa katsella tätä touhua, haluan vierelleni jonkun joku puhuu mulle arvostavasti ja rakastavasti, eikä halveksien, syyttäen ja haukkuen. Saa sitten etsiä toisen johon purkaa akkamaisuuttaan, purkakoon vaihteeksi vaikka ystäviinsä niin katotaan kuinka kauan ystävät ovat ystäviä samanlaisen kohtelun jälkeen.

Voi huhhuh..olen itse myös syyllistynyt tuomon mieheni mollaamiseen ystävättärilleni. Nyt hävettää koko touhu. Yhtenä päivänä vain heräsin ajatukseen, miksi haukun sitä läheisintä ihmistä, johon rakastuin ja jonka kanssa perheen perustin. Mitä oikein haluan?! Minun on lähdettävä tai jäätävä. Jos jään se on minun päätökseni ja sitten kanssa teen jotain tälle omalle negatiivisuudelleni. Ihan tietoisesti.

Päätin,että kun jokin asia alkaa nyppiä, annan sen olla. Puhun asiasta,VASTA kun olen rauhallinen. Ja pakko minun on jotain hyvääkin nähdä ja sanoa. Tai sitten olen sokea hyvälle. Hitto soikoon. Usein olen unohtanut koko ärsyttävänjutun.

Mies oli ensin epäluuloinen ja torjuva,mutta kun selitin, että oikeasti toivon,että kummallakin olisi hyvä olo, niin on tässä vaimossasikin vähäsen vikaa.. Ensin hän oli hiljaa pitkän aikaa. Sitten hän tuli ja halasi. Halasimme pitkään ja hartaasti. Tuntui,että lyijynharmaa painava viitta olisi pudonnut yltämme ja väliltämme.

Edelleenkään emme ole päässeet ihan lähelle toisiamme, mutta nyt on itselläni parempi olla,kun mieheni näkee,että oikeasti haluan väliemme parantuvan.

Alkaa riittää kirjoitti:

Naiseni puhuu minusta nykyään tosi rumasti. Kaikki mitä teen, on väärin tehty, ja sitten kun en tee jotain olen hetk laiska paska vätys. Hänen kavereitaan käy meillä välillä istumassa iltaa ja joskus ollessani kotona, olen kuullut heidän puheitaan. Parisuhteita on ruodittu todella raakasti, eniten kolahti kun kuulin naiseni kertovan yksityiskohtaisesti erektio-ongelmistani laumalle ystäviään, siitäkös riitti naurua ja hämmästelyä ja spekulointia. Ja nämä erektio-ongelmat johtuvat juurikin siitä, että itsetunto on aika nollilla, kun joka päivä vaan haukutaan, mollataan ja mikään ei riitä. On myös vaikea syttyä naisestani, kun hän on tuollainen akka nykyään. Olen kuitenkin mielestäni ihan tavallinen mies, kiltti, hellä, asiani hoitava, kuunteleva ja osaan antaa huomiotani naiselle,hoidan kotitöitä jne. En tunne että naiseni arvostaa minua, tuntuu että olen vain enää joku jota voi haukkua päin naamaa ja tutuille. Olen yrittänyt hänelle puhuakin,mutta tuloksena vain riitaa ja lisää syyttelyä. Että ei hän haukkuisi ja puhuisi niin, jos en olisi niin tyhmä ja tekisi aina kaikkia asioita väärin ja itse aiheuttaisi ärsytystä hänessä. En kuitenkaan aio enää kauaa katsella tätä touhua, haluan vierelleni jonkun joku puhuu mulle arvostavasti ja rakastavasti, eikä halveksien, syyttäen ja haukkuen. Saa sitten etsiä toisen johon purkaa akkamaisuuttaan, purkakoon vaihteeksi vaikka ystäviinsä niin katotaan kuinka kauan ystävät ovat ystäviä samanlaisen kohtelun jälkeen.

Lieköhän tälläkin nyyhkytarinalla toinen puoli?

Vierailija kirjoitti:

Mun mies oli ensin koko ajan mun kimpussa, riippumatta siitä oliko sääret ajeltu tai meikkiä vai ei, ja olinko vähän sutjakammassa vai tukevammassa kunnossa. Aina kelpasi ja aina annoin.

Halut loppui häneltä kuin seinään, kun hän jäi koukkuun tietokonepeleihin, käytti niihin sitten kaiken tarmonsa. Kai sekin on yhdenlaista kyllästymistä.

Sinun pitäisi kertoa miehellesi selvin sanoin että kaipaat muutosta. Hän ehkä luulee ettet piittaa seksistä.

Toisaalta sinua ehkä ärsyttää että pelaaminen on ajanut sinun ohi ja haluaisit jotenkin kostaa sen.

Tykkää koripallosta joka N:jen laji.

samahan se on myös naisilla ,oli lihava tai ei ,sama mies rupee tökkii niin pahasti, että täytyy vaihtaa.ja taas maistuu.kokoiän kestävät pakko avioliitot pitäs kieltää lailla.5vuotta ja sais automaattisesti jompi kumpi muuttaa pois jos haluais.ilman tunnon tuskia.ihmiset olis paljon onnellisempia,ja sitä kautta myös lapset.

Vierailija kirjoitti:

Alkaa riittää kirjoitti:

Naiseni puhuu minusta nykyään tosi rumasti. Kaikki mitä teen, on väärin tehty, ja sitten kun en tee jotain olen hetk laiska paska vätys. Hänen kavereitaan käy meillä välillä istumassa iltaa ja joskus ollessani kotona, olen kuullut heidän puheitaan. Parisuhteita on ruodittu todella raakasti, eniten kolahti kun kuulin naiseni kertovan yksityiskohtaisesti erektio-ongelmistani laumalle ystäviään, siitäkös riitti naurua ja hämmästelyä ja spekulointia. Ja nämä erektio-ongelmat johtuvat juurikin siitä, että itsetunto on aika nollilla, kun joka päivä vaan haukutaan, mollataan ja mikään ei riitä. On myös vaikea syttyä naisestani, kun hän on tuollainen akka nykyään. Olen kuitenkin mielestäni ihan tavallinen mies, kiltti, hellä, asiani hoitava, kuunteleva ja osaan antaa huomiotani naiselle,hoidan kotitöitä jne. En tunne että naiseni arvostaa minua, tuntuu että olen vain enää joku jota voi haukkua päin naamaa ja tutuille. Olen yrittänyt hänelle puhuakin,mutta tuloksena vain riitaa ja lisää syyttelyä. Että ei hän haukkuisi ja puhuisi niin, jos en olisi niin tyhmä ja tekisi aina kaikkia asioita väärin ja itse aiheuttaisi ärsytystä hänessä. En kuitenkaan aio enää kauaa katsella tätä touhua, haluan vierelleni jonkun joku puhuu mulle arvostavasti ja rakastavasti, eikä halveksien, syyttäen ja haukkuen. Saa sitten etsiä toisen johon purkaa akkamaisuuttaan, purkakoon vaihteeksi vaikka ystäviinsä niin katotaan kuinka kauan ystävät ovat ystäviä samanlaisen kohtelun jälkeen.

Lieköhän tälläkin nyyhkytarinalla toinen puoli?

No en ihmettele, jos asia olisi oikeasti noin. Ainakin nykypäivän feministikulttuurissahan edelläkuvattu miesviha on aivan hyväksyttävää, jopa ylpeilyn aihe.

Alkaa riittää kirjoitti:

Naiseni puhuu minusta nykyään tosi rumasti. Kaikki mitä teen, on väärin tehty, ja sitten kun en tee jotain olen hetk laiska paska vätys. Hänen kavereitaan käy meillä välillä istumassa iltaa ja joskus ollessani kotona, olen kuullut heidän puheitaan. Parisuhteita on ruodittu todella raakasti, eniten kolahti kun kuulin naiseni kertovan yksityiskohtaisesti erektio-ongelmistani laumalle ystäviään, siitäkös riitti naurua ja hämmästelyä ja spekulointia. Ja nämä erektio-ongelmat johtuvat juurikin siitä, että itsetunto on aika nollilla, kun joka päivä vaan haukutaan, mollataan ja mikään ei riitä. On myös vaikea syttyä naisestani, kun hän on tuollainen akka nykyään. Olen kuitenkin mielestäni ihan tavallinen mies, kiltti, hellä, asiani hoitava, kuunteleva ja osaan antaa huomiotani naiselle,hoidan kotitöitä jne. En tunne että naiseni arvostaa minua, tuntuu että olen vain enää joku jota voi haukkua päin naamaa ja tutuille. Olen yrittänyt hänelle puhuakin,mutta tuloksena vain riitaa ja lisää syyttelyä. Että ei hän haukkuisi ja puhuisi niin, jos en olisi niin tyhmä ja tekisi aina kaikkia asioita väärin ja itse aiheuttaisi ärsytystä hänessä. En kuitenkaan aio enää kauaa katsella tätä touhua, haluan vierelleni jonkun joku puhuu mulle arvostavasti ja rakastavasti, eikä halveksien, syyttäen ja haukkuen. Saa sitten etsiä toisen johon purkaa akkamaisuuttaan, purkakoon vaihteeksi vaikka ystäviinsä niin katotaan kuinka kauan ystävät ovat ystäviä samanlaisen kohtelun jälkeen.

En kattois hetkeäkään tuommoista naista. Avioliitto loppuisi samana iltana. Jotenkin ihmettelen, että eihän kukaan voi olla tuommoinen kusipää ja moukka, kuin vaimosi, oikeasti. Mutta ehkä voi.

Tuumasta toimeen, ja noita-akka pihalle. Tai lähdet itse muualle. Parempi yksin kuin tuommoisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun mies oli ensin koko ajan mun kimpussa, riippumatta siitä oliko sääret ajeltu tai meikkiä vai ei, ja olinko vähän sutjakammassa vai tukevammassa kunnossa. Aina kelpasi ja aina annoin.

Halut loppui häneltä kuin seinään, kun hän jäi koukkuun tietokonepeleihin, käytti niihin sitten kaiken tarmonsa. Kai sekin on yhdenlaista kyllästymistä.

Sinun pitäisi kertoa miehellesi selvin sanoin että kaipaat muutosta. Hän ehkä luulee ettet piittaa seksistä.

Toisaalta sinua ehkä ärsyttää että pelaaminen on ajanut sinun ohi ja haluaisit jotenkin kostaa sen.

Ei taatusti luule etten piittaa seksistä, tietää että olen aina valmis. Ja olen sanonutkin.

Enkä halua kostaa, haluaisin vain seksiä. On kuuma mies mutta tuijottaa vain ruutua.

-videopelileski

Siksi kun on nuorempaa tarjolla.!

samat rutiinit. Ei suihinottoja

Minä kyllästyin siihen kun neljä kertaa viidestä aloitteeni torjuttiin. Pikkuhiljaa kiinnostus aloitteiden tekemiseen hiipui ja aloin odotella niitä vastapuolelta. Kohta huomasin että edellisestä kerrasta on puoli vuotta. Tajusin että elää sitä leivälläkin.

Vierailija kirjoitti:

Alkaa riittää kirjoitti:

Naiseni puhuu minusta nykyään tosi rumasti. Kaikki mitä teen, on väärin tehty, ja sitten kun en tee jotain olen hetk laiska paska vätys. Hänen kavereitaan käy meillä välillä istumassa iltaa ja joskus ollessani kotona, olen kuullut heidän puheitaan. Parisuhteita on ruodittu todella raakasti, eniten kolahti kun kuulin naiseni kertovan yksityiskohtaisesti erektio-ongelmistani laumalle ystäviään, siitäkös riitti naurua ja hämmästelyä ja spekulointia. Ja nämä erektio-ongelmat johtuvat juurikin siitä, että itsetunto on aika nollilla, kun joka päivä vaan haukutaan, mollataan ja mikään ei riitä. On myös vaikea syttyä naisestani, kun hän on tuollainen akka nykyään. Olen kuitenkin mielestäni ihan tavallinen mies, kiltti, hellä, asiani hoitava, kuunteleva ja osaan antaa huomiotani naiselle,hoidan kotitöitä jne. En tunne että naiseni arvostaa minua, tuntuu että olen vain enää joku jota voi haukkua päin naamaa ja tutuille. Olen yrittänyt hänelle puhuakin,mutta tuloksena vain riitaa ja lisää syyttelyä. Että ei hän haukkuisi ja puhuisi niin, jos en olisi niin tyhmä ja tekisi aina kaikkia asioita väärin ja itse aiheuttaisi ärsytystä hänessä. En kuitenkaan aio enää kauaa katsella tätä touhua, haluan vierelleni jonkun joku puhuu mulle arvostavasti ja rakastavasti, eikä halveksien, syyttäen ja haukkuen. Saa sitten etsiä toisen johon purkaa akkamaisuuttaan, purkakoon vaihteeksi vaikka ystäviinsä niin katotaan kuinka kauan ystävät ovat ystäviä samanlaisen kohtelun jälkeen.

Lieköhän tälläkin nyyhkytarinalla toinen puoli?

Varmasti on, mutta kyllä naiset haukkuvat miehiään niin että korvat punottaa kuunnella.

Itse olen lopettanut sen kun olen tajunnut etten ole itsekään aina mikään aarre .

Että miehellä olisi varmasti yhtä ja toista valitettavaa minusta kavereilleen .

Vierailija kirjoitti:

Itselläni oli ainakin syynä pelkästään kyllästyminen. Vaikka mitä kokeili, niin silti se oli sitä samaa vanhaa. Tyttöystävä kyllä innostui seksistä uudessa paikassa jne, mutta minua ei kiinnostanut, koska se oli kuitenkin sama juttu eri paketissa.

Kyllä me silti seksiä harrastimme ja nautin siitä aina ainakin jossain määrin ja joskus paljonkin. Parasta seksi oli yleensä silloin kun laitoimme pornon pyörimään samalla ja pystyin katsomaan muita naisia seksin aikana. Erityisesti molemminpuolinen ja yhtäaikainen suuseksi oli erittäin kiihottavaa tällaisessa tilanteessa, eikä tyttöystävän orgasmit missään vaiheessa kylmäksi jättäneet.

Olihan suhteen jälkeen ensimmäinen seksikokemus toisen naisen kanssa kuitenkin ihan eri luokkaa kiihottavuudeltaan ja laukesin melkein välittömästi, vaikka tyttöystäväni kanssa pystyin harrastamaan seksiä pitkään laukeamatta ja lähes aina minun piti yrittää laueta, jotta laukesin. 

Täälläkö sä lerppamuna taas puhut p**kaa! Tosiasiassa se meidän juttu kaatui siihen, että olit niin surkea niissä hommissa, että nokoset olis voinut ottaa siinä välissä...pihalle pistin, kun ei toiminut ja oli niin pikkuinenkin...Sitäkään et kertonut, että kävit sitten sen jälkeen niitä sinisiä pillereitä ostamassa...

Koska tekee mieli panna välillä muitakin naisia. Oman naisen jyystäminen kymmenen vuoden jälkeen on tylsää.

Vierailija kirjoitti:

Alkaa riittää kirjoitti:

Naiseni puhuu minusta nykyään tosi rumasti. Kaikki mitä teen, on väärin tehty, ja sitten kun en tee jotain olen hetk laiska paska vätys. Hänen kavereitaan käy meillä välillä istumassa iltaa ja joskus ollessani kotona, olen kuullut heidän puheitaan. Parisuhteita on ruodittu todella raakasti, eniten kolahti kun kuulin naiseni kertovan yksityiskohtaisesti erektio-ongelmistani laumalle ystäviään, siitäkös riitti naurua ja hämmästelyä ja spekulointia. Ja nämä erektio-ongelmat johtuvat juurikin siitä, että itsetunto on aika nollilla, kun joka päivä vaan haukutaan, mollataan ja mikään ei riitä. On myös vaikea syttyä naisestani, kun hän on tuollainen akka nykyään. Olen kuitenkin mielestäni ihan tavallinen mies, kiltti, hellä, asiani hoitava, kuunteleva ja osaan antaa huomiotani naiselle,hoidan kotitöitä jne. En tunne että naiseni arvostaa minua, tuntuu että olen vain enää joku jota voi haukkua päin naamaa ja tutuille. Olen yrittänyt hänelle puhuakin,mutta tuloksena vain riitaa ja lisää syyttelyä. Että ei hän haukkuisi ja puhuisi niin, jos en olisi niin tyhmä ja tekisi aina kaikkia asioita väärin ja itse aiheuttaisi ärsytystä hänessä. En kuitenkaan aio enää kauaa katsella tätä touhua, haluan vierelleni jonkun joku puhuu mulle arvostavasti ja rakastavasti, eikä halveksien, syyttäen ja haukkuen. Saa sitten etsiä toisen johon purkaa akkamaisuuttaan, purkakoon vaihteeksi vaikka ystäviinsä niin katotaan kuinka kauan ystävät ovat ystäviä samanlaisen kohtelun jälkeen.

Lieköhän tälläkin nyyhkytarinalla toinen puoli?

Kahden kauppaahan tämä on, onhan siellä se naisen näkemyskin, joka on ilmeisesti se että on ok kohdella omaa miestänsä kuin roskaa. Niin kuin kerron, olen koittanut asiasta naiselleni puhua, enkä oikein tuon enempää ole saanut hänestä irti, että miksi kohtelee mua noin. En myöskään itse puhu hänelle samaan sävyyn ikävästi ja alentaen, joten esim myöskään siitä ei ole kyse. Kai se on joku juttu naisilla, että miehen jatkuvaa haukkumista ja mollaamista pidetään normaalina juttuna. Ei sitä kuitenkaan loputtomiin jaksa. Eikä ihan intiimeimpiä asioita tarvisi kyllä kertoa kaikille tutuille,siinä meni kyllä yksi arka raja itsellä. Sinällään hieman ymmärrän sen, että joillekkin pitää kumppaniinkin liittyviä asioita purkaa,mutta rajansa kaikella.

Rakastuin mieheen.

Miten voitte sanoa, että 5 tai 10 vuoden jälkeen samaan kyllästyy?