Taas se aika vuodesta kun ääliö opettajat pätevät
Kuka on keksinyt sen, että jo pikkulapsi joutuu tekemään itsearviointeja alaluokilla?
Kuka akateeminen ääliö omassa pöhköpäässään luulee sen lasta auttavan?
Tietenkin tämä on taas kiva uusi keino tappaa ilo ja innostus oppimiseen. Ainahan si.ne täytyy sitä kehitettävää löytyä...eli haukutaan lasta.
Voihan sen kääntää miksi vain, mutta sitä se on.
Kommentit (21)
Sekin on hyvittavaa kun opettajaksi lukenut ihminen on tyhmä.
No varmasti auttaa sen verran että ihminen oppii arvioimaan itseään, eikä hänestä tule sinun kaltaisesi.
Sinähän et näytä osaavan arvioida itseäsi kovinkaan hyvin, koska jos osaisit arvioida edes alkeellisesti, niin älyäisit sisällyttää viestiisi ja sanomaasi edes yhden argumentin.
Typerät opettajat ehkä jäävät kakkoseksi sosiaalitantoille, lihaville jotka opettavat elämänhallintaa poloisille asiakkailleen.
Miten sinun lastasi on nyt haukuttu?
No, sehän on hyvä että viisaat keksii itselleen työtä. Ei nuo uudet itsearviointi käppyrät itsellään ole valmistuneet. Joku on tilannut, joku on miettinyt tilausta, joku on koonnut työryhmän, joku on piirtänyt, kirjoittanut, tehnyt ohjelmat, testannut, esitellyt, korjannut, työryhmä on arvioinut, joku on hyväksynyt......
Ja kun 100 byrokraattia on tehnyt työnsä ja 1 000 000 on mennyt, on meillä tietokoneella lomake joka kysyy 7 veeltä että " miten arvioisit oppimasi oppimisen opettavan sinua oppimaan"
Voi venäjä!!!!!!!
Kuvitteletko tosissasi, että ketään opettajaa oikeasti kiinnostaa teettää pennullasi itsearviointeja kaikkien muiden hommien lisäksi. Uusi ops ei todellakaan ole lähikoulusi opettajien keksintö. Syytä saman tien poliisia lainsäädännöstä.
Kyseessä on ihan valtakunnallinen käytäntö eli kehityskeskustelu, vaikka kuinka moittisi keskustelua vetävää opettajaa. Olettaisin, että kaikilla oppilailla on kehittymisen varaa jossakin, samoin kuin vahvuuksia, mitkä pistetään paperille kyseisessä keskustelussa. Vanhemman on pakko osallistua ko. keskusteluun vain, jos lapselle on tehty erillinen oppimissuunnitelma. Jos vanhemman asenne opettajaa kohtaan on noin negatiivinen, suosittelen kotiin jäämistä, koska lapsen on kuitenkin koulunsa käytävä... Vanhempien asenne koulua kohtaan on usein ongelma lapsen oppimisen kohdalla.
En minäkään mielelläni "pätisi" ko. keskusteluissa, vaan olisin omien lasteni kanssa niihin käytettävän ajan.
Kehityskeskustelussa esitettävät kehityskohdat eivät ole haukkumista!
... Toinen kysymys: Miten itse arvioisit opintosuoritustesi heijastavan tuloksiin ja oppimasi tiedon hyödyntämiseen?
No niin Pekka 8 vee, vastaapa tähän niin katsos kun tietokone piirtää hienon viivan tänne kun opettajakin vastaa jotain kunhan keksii mitä tässä kysytään kun nyt ollaan tänään opeteltu riviin menoa.....
Älä syytä opettajia, vaan Opetushallitusta ja opetusministeriötä, josta nämä koulutusuudistukset ja arviointiaivoitukset on lähteneet!
Vierailija kirjoitti:
Kyseessä on ihan valtakunnallinen käytäntö eli kehityskeskustelu, vaikka kuinka moittisi keskustelua vetävää opettajaa. Olettaisin, että kaikilla oppilailla on kehittymisen varaa jossakin, samoin kuin vahvuuksia, mitkä pistetään paperille kyseisessä keskustelussa. Vanhemman on pakko osallistua ko. keskusteluun vain, jos lapselle on tehty erillinen oppimissuunnitelma. Jos vanhemman asenne opettajaa kohtaan on noin negatiivinen, suosittelen kotiin jäämistä, koska lapsen on kuitenkin koulunsa käytävä... Vanhempien asenne koulua kohtaan on usein ongelma lapsen oppimisen kohdalla.
En minäkään mielelläni "pätisi" ko. keskusteluissa, vaan olisin omien lasteni kanssa niihin käytettävän ajan.
Paskan kehityskeskusteluja.
Siellä käydään miettimässä syökö Pirkkoliisa enää nykyään kumiansa ja kotona tehdään lomake joka kysyy, " miellätkö saavasi opitusta oppimisesta henkilökohtaisia onnistumisia"
Ei niitä itsearviointeja yms opettajat ole keksineet.
Vierailija kirjoitti:
No, sehän on hyvä että viisaat keksii itselleen työtä. Ei nuo uudet itsearviointi käppyrät itsellään ole valmistuneet. Joku on tilannut, joku on miettinyt tilausta, joku on koonnut työryhmän, joku on piirtänyt, kirjoittanut, tehnyt ohjelmat, testannut, esitellyt, korjannut, työryhmä on arvioinut, joku on hyväksynyt......
Ja kun 100 byrokraattia on tehnyt työnsä ja 1 000 000 on mennyt, on meillä tietokoneella lomake joka kysyy 7 veeltä että " miten arvioisit oppimasi oppimisen opettavan sinua oppimaan"
Voi venäjä!!!!!!!
Tässä se nyt kauniimmin ilmaistuna. Byrokraatit vetävät meitä höplästä. Kaikki aika menee järjettömiin suunnitelmiin, palaveteihin ja aina uusiin "lasta auttaviin" projekteihin. Yhteistä näille on, että kuitenkaan ei koskaan satsata siihen miten nämä suunnitelmat ja tavoitteet voisi oikeasti saavuttaa.
Niiden toteutus tässä on tietenkin vanhemmalle tai opettajalle kaatuva juttu.
Pieni lapsi ei taatusti tästä hyödy.
Itsearviointi/palaute on ihan ok, mutta lapsen tulisi saada myös työkaluja niiden omien heikkouksien kehittämiseen. Selkeästi huomaa ettei ole lapselle motivoivaa että noottia tulee jatkuvasti, mutta ei mitään neuvoja miten työstää lapselle vaikeita asioita (ja ei, ei ole huonoköytöksinen riehujalapsi, enemmänkin kiusattu).
Eskareille opetaan mielenterveys hallintaa. Et näin.
Jos ruvettasiin kattomaan kuinka paljon porukkaa tarvitaan suunnittelemaan tuota shittiä ja laitettaisiin kiiruulla ulos, jäisi rahaa ja resursseja oikeasti kehittää sitä koulua.. Ja vaikka erityisopettajiin ja kouluavustajiin.
Kuvitelkaa nyt ekaluokkalainen itsearviointia tekemässä.
Tuo olisi nuorille hyvä asia, mutta täysin turha pienille. Toki sitä voi leikkiä jotain muuta, mutta tämä on minusta enemmän tämän byrokratiahelvetti yhteiskuntamme pakkosyöttöä.
Mikä olisi sitten mieluisampi vaihtoehto?
Vierailija kirjoitti:
Itsearviointi/palaute on ihan ok, mutta lapsen tulisi saada myös työkaluja niiden omien heikkouksien kehittämiseen. Selkeästi huomaa ettei ole lapselle motivoivaa että noottia tulee jatkuvasti, mutta ei mitään neuvoja miten työstää lapselle vaikeita asioita (ja ei, ei ole huonoköytöksinen riehujalapsi, enemmänkin kiusattu).
Niin, meidän lasten koulussa on vielä varaa kiertävään erityisopettajaan ja pienryhmiin, jotka kokoontuvat kerran- kaksi viikossa. Kehitys on ollut käsin kosketeltavaa. Muualla kuulemma keskitytään sitten muuhun, kuten kehittämään vapaata oppimisympäristöä, sopi se kaikille lapsille, tai ei. Nyt mennään vaan toiseen äärilaitaan pulpetissa istumisesta.
Lapsien lahjakkuusprofiileissa on aivan käsittämättömät erot. Tuskin aloittajan pentu on sieltä älykkäimmästä päästä.
Tärkeydestä tutisten ilkeät koukkunokat runnovat pikkulapsilta itsetuntoa.