Käyttääkö joku oikeasti aikaa ja päänvaivaa siihen, että...

Ihminen, joka kirjoittaa Buahhahaaaaa, ei ole vakavasti otettava. Kasva aikuiseksi.

Mitenkäs saat tuon liitettyä ainoastaan someen? Kyllähän sitä on aika pitkään ennen someakin yökaudet mietitty, mitä kaverit tai vaikka ihastus tykkää omista tekemisistä. Epävarmuus ja hyväksynnän tarve ovat ihan inhimillisiä ominaisuuksia. 

Kyllä käyttää ja aika moni päivä ja viikko on mennyt pilalle sen vuoksi. Ja ihmissuhde ja ystävyys. 

Somessa käytetty aika on pois siivoamisesta. Voi perkele!

Jotkuthan saa ihan rahaa (mainostuloja) siitä, että tarpeeksi moni tykkää nyt vaikka sun youtube-videosta.

Vierailija kirjoitti:

...miettii, että tykkääkö joku jostain jutusta facebookissa tai muualla somessa ja sitä sitten pohditaan yökaudet lakanat rullalla? Buahhahaaaaa, kauas on kyllä vieraannuttu oikeasta elämästä.

Minulle on yhdentekevää jos joku ei tykkää jutuistani mutta olen huomannut että ne alkaa arvostella ihmisiä jotka tekee julkaisuja jos heille on tärkeää että ystävät tykkää hänen jutuistaan. Onko muut huomannut saman? 

Eli jos Tiina julkaisee jotain, eikä se saa paljon tykkäyksiä niin Tiina alkaa puhumaan että Salla on huomiohakuinen jos sen juttuja tykätään. 

Itse tykkäilen paljon ihmisien jutuista ja on hauska nähdä miten erilaisista asioista erilaiset ystävät tykkää, aikalailla päivittäin pystyn suoltamaan julkaisuja ja se on varmaan punainen lakana ihmiselle joka on hiljaisempi/varautuneempi/miettii tarkemmin miltä näyttää omalla sivullaan. 

Pahansuopaisuus harmittaa. Mitä sosiaalistamediaa se on jos mitään ei julkaista koska itse ei julkaise ja arvostelee kavereitaan jotka niin tekee? On ok tuomita kaveri joka laittaa säädyllisen kuvan lapsestaan, mutta samaan aikaan voi nauraa hauskojen kotivideoiden hassuille lapsille tai selata lastenvaatekuvastoa jossa lapset uikkareissaan rannalla tai lukea artikkelia jossa on naama sotkettu/lapsi itkee yms? 

Välillä facea selatessa parhaiten asennoituu pian eläkelöityvät naiset, jotka pystyy jakamaan muiden iloa ilman että on siitä kateellinen.