Lue keskustelun säännöt.
Loppukuuksi 200e
05.09.2017 |
Elämäntilanne on jatkunut pitkään hankalana ja kuluja on aivan liikaa tuloihin nähden. Maksoin juuri laskut ja loppukuuksi jäi rahaa 200e. Meitä on kolme tässä taloudessa ja koira lisäksi. Tiukkaa tulee olemaan. Ahdistaa jo tuleva talvi etukäteen kun sähkölasku jne tulee nousemaan.
Olen jo valmiiksi isälle velkaa 350e ja enempää en halua lainaa ottaa. Miten hitossa tässä pitäisi selvitä?
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Yksin en voi talon hintaa laskea ja ex-mies ei enää enempää suostu laskemaan. Sen jo mainitsinkin. Sähkö, lainat yms on kilpailutettu, joku sitäkin taisi kysyä. Olen ottanut aikoinaan lainaan takaisinmaksuturvan, mutta tätä sairautta se ei kata, valitettavasti. Olen 31 vuotias, joten en ennen sairastumista ihan kovin paljon ole ehtinyt säästämään. Olisi tietenkin pitänyt opiskella yliopistot ynnä muut maisterin tutkinnot, mutta kaikki meistä ei saa niin hyviä kortteja elämäänsä, että se olisi mahdollista. Elin lapsuuden alkoholistiäidin kanssa, menin töihin 12 vuotiaana jotta pärjättiin. Oli itsestään selvää peruskoulun jälkeen (jonka ajan tein koko ajan töitä kaikki illat ja viikonloput että saatiin vuokra maksettua ja samoin äidin kaljat ja ryyppyreissut. Äiti kuoli kun olin 17v, siitä menin sijoitukseen, joka päättyi kun olin 18v. Hankin vuokra-asunnon, opiskelin ammattitutkinnon ja menin töihin.Ensimmäisen lapsen sain 19v, toisen 20v. Olin lasten kanssa kotona kaksi vuotta, samalla tein töitä sen mitä sai. Tämän jälkeen menin ammattikorkeaan, jonka jouduin keskeyttämään, koska oli tehtävä töitä. Ei jäänyt rahaa sijoittaa (eläkevakuutusta lukuun ottamatta). Tästä ei montaa vuotta mennyt sairastumiseen. Saan toki työkyvyttömyyseläkettä, joka on verojen jälkeen 1200e. Ei siitä hirveästi jää ylimääräistä rahastoihin.
Kiitos.
Ap
Tässä teille nuoret elävää oppimateriaalia, jota ei kannata ohitaa. Käydään ensin ne koulut, tehdään töitä ja tutustutaan siihen kumppaniin ennen kuin tehdään niitä lapsia vasta itsenäidyyden ja aikuisuuden kynnyksellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
säästökuurilla itsekin kirjoitti:
ostakaa kaupasta halvinta ruokaa mitä löytyy, paljon perunaa pastaa ja siihen ympärille ruokavaliota.
sossuun vaan muuten käymään.kuulostat että pidät taloudestasi huolta, ja lasket menoja, seon hyvän taloudenpidon perusta. Parempaa on luvassa, kun pohja on kunnossa. nyt luovuus kunniaan. ja muista, kaikki rikkaimmatkin ihmiset sanovat että ilmaiset asiat kuten rakkaus, perhe, luonto musiikki ja taide ovat niitä tärkeimpiä asioita elämässä. Voimia!!!!
Onneksi on kasvimaa :) kävin juuri möyhimässä ja perunaa, porkkanaa, sipulia ja punajuurta riittää vaikka kuinka. 2 pakastinta on täynnä sieniä ja marjoja. Kävin hakemassa sellaisen eu-ruokapaketin niin noilla pääsee jo pitkälle. Nälkää ei tarvitse nähdä. Vakuutukset toki on, jos talolle sattuu jotain, mutta omavastuuosuus on toki olemassa. Lapsilla on sairaskuluvakuutukset onneksi, molemmilla on muutama perussairaus.
Ja onneksi mulla on luottotiedot kunnossa, eikä mitään pikavippejä tai osamaksuja mihinkään suuntaan.Ap
just näin, hieno homma!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksin en voi talon hintaa laskea ja ex-mies ei enää enempää suostu laskemaan. Sen jo mainitsinkin. Sähkö, lainat yms on kilpailutettu, joku sitäkin taisi kysyä. Olen ottanut aikoinaan lainaan takaisinmaksuturvan, mutta tätä sairautta se ei kata, valitettavasti. Olen 31 vuotias, joten en ennen sairastumista ihan kovin paljon ole ehtinyt säästämään. Olisi tietenkin pitänyt opiskella yliopistot ynnä muut maisterin tutkinnot, mutta kaikki meistä ei saa niin hyviä kortteja elämäänsä, että se olisi mahdollista. Elin lapsuuden alkoholistiäidin kanssa, menin töihin 12 vuotiaana jotta pärjättiin. Oli itsestään selvää peruskoulun jälkeen (jonka ajan tein koko ajan töitä kaikki illat ja viikonloput että saatiin vuokra maksettua ja samoin äidin kaljat ja ryyppyreissut. Äiti kuoli kun olin 17v, siitä menin sijoitukseen, joka päättyi kun olin 18v. Hankin vuokra-asunnon, opiskelin ammattitutkinnon ja menin töihin.Ensimmäisen lapsen sain 19v, toisen 20v. Olin lasten kanssa kotona kaksi vuotta, samalla tein töitä sen mitä sai. Tämän jälkeen menin ammattikorkeaan, jonka jouduin keskeyttämään, koska oli tehtävä töitä. Ei jäänyt rahaa sijoittaa (eläkevakuutusta lukuun ottamatta). Tästä ei montaa vuotta mennyt sairastumiseen. Saan toki työkyvyttömyyseläkettä, joka on verojen jälkeen 1200e. Ei siitä hirveästi jää ylimääräistä rahastoihin.
Kiitos.
Ap
Tässä teille nuoret elävää oppimateriaalia, jota ei kannata ohitaa. Käydään ensin ne koulut, tehdään töitä ja tutustutaan siihen kumppaniin ennen kuin tehdään niitä lapsia vasta itsenäidyyden ja aikuisuuden kynnyksellä.
Kaikki eivät vaan saa näitä oppeja kotoa. Mulla ei esimerkiksi ole yhtäkään lähisukulaista jäljellä, kun äiti kuoli.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksin en voi talon hintaa laskea ja ex-mies ei enää enempää suostu laskemaan. Sen jo mainitsinkin. Sähkö, lainat yms on kilpailutettu, joku sitäkin taisi kysyä. Olen ottanut aikoinaan lainaan takaisinmaksuturvan, mutta tätä sairautta se ei kata, valitettavasti. Olen 31 vuotias, joten en ennen sairastumista ihan kovin paljon ole ehtinyt säästämään. Olisi tietenkin pitänyt opiskella yliopistot ynnä muut maisterin tutkinnot, mutta kaikki meistä ei saa niin hyviä kortteja elämäänsä, että se olisi mahdollista. Elin lapsuuden alkoholistiäidin kanssa, menin töihin 12 vuotiaana jotta pärjättiin. Oli itsestään selvää peruskoulun jälkeen (jonka ajan tein koko ajan töitä kaikki illat ja viikonloput että saatiin vuokra maksettua ja samoin äidin kaljat ja ryyppyreissut. Äiti kuoli kun olin 17v, siitä menin sijoitukseen, joka päättyi kun olin 18v. Hankin vuokra-asunnon, opiskelin ammattitutkinnon ja menin töihin.Ensimmäisen lapsen sain 19v, toisen 20v. Olin lasten kanssa kotona kaksi vuotta, samalla tein töitä sen mitä sai. Tämän jälkeen menin ammattikorkeaan, jonka jouduin keskeyttämään, koska oli tehtävä töitä. Ei jäänyt rahaa sijoittaa (eläkevakuutusta lukuun ottamatta). Tästä ei montaa vuotta mennyt sairastumiseen. Saan toki työkyvyttömyyseläkettä, joka on verojen jälkeen 1200e. Ei siitä hirveästi jää ylimääräistä rahastoihin.
Kiitos.
Ap
Tässä teille nuoret elävää oppimateriaalia, jota ei kannata ohitaa. Käydään ensin ne koulut, tehdään töitä ja tutustutaan siihen kumppaniin ennen kuin tehdään niitä lapsia vasta itsenäidyyden ja aikuisuuden kynnyksellä.
Kaikki eivät vaan saa näitä oppeja kotoa. Mulla ei esimerkiksi ole yhtäkään lähisukulaista jäljellä, kun äiti kuoli.
Ap
Olet tomera ja fiksu nainen, äitiisi tullut <3 Halit
Täällä on aivan uskomattoman epäempaattisia ja mustavalkoisia ihmisiä. No, Siperia opettaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksin en voi talon hintaa laskea ja ex-mies ei enää enempää suostu laskemaan. Sen jo mainitsinkin. Sähkö, lainat yms on kilpailutettu, joku sitäkin taisi kysyä. Olen ottanut aikoinaan lainaan takaisinmaksuturvan, mutta tätä sairautta se ei kata, valitettavasti. Olen 31 vuotias, joten en ennen sairastumista ihan kovin paljon ole ehtinyt säästämään. Olisi tietenkin pitänyt opiskella yliopistot ynnä muut maisterin tutkinnot, mutta kaikki meistä ei saa niin hyviä kortteja elämäänsä, että se olisi mahdollista. Elin lapsuuden alkoholistiäidin kanssa, menin töihin 12 vuotiaana jotta pärjättiin. Oli itsestään selvää peruskoulun jälkeen (jonka ajan tein koko ajan töitä kaikki illat ja viikonloput että saatiin vuokra maksettua ja samoin äidin kaljat ja ryyppyreissut. Äiti kuoli kun olin 17v, siitä menin sijoitukseen, joka päättyi kun olin 18v. Hankin vuokra-asunnon, opiskelin ammattitutkinnon ja menin töihin.Ensimmäisen lapsen sain 19v, toisen 20v. Olin lasten kanssa kotona kaksi vuotta, samalla tein töitä sen mitä sai. Tämän jälkeen menin ammattikorkeaan, jonka jouduin keskeyttämään, koska oli tehtävä töitä. Ei jäänyt rahaa sijoittaa (eläkevakuutusta lukuun ottamatta). Tästä ei montaa vuotta mennyt sairastumiseen. Saan toki työkyvyttömyyseläkettä, joka on verojen jälkeen 1200e. Ei siitä hirveästi jää ylimääräistä rahastoihin.
Kiitos.
Ap
Tässä teille nuoret elävää oppimateriaalia, jota ei kannata ohitaa. Käydään ensin ne koulut, tehdään töitä ja tutustutaan siihen kumppaniin ennen kuin tehdään niitä lapsia vasta itsenäidyyden ja aikuisuuden kynnyksellä.
Kaikki eivät vaan saa näitä oppeja kotoa. Mulla ei esimerkiksi ole yhtäkään lähisukulaista jäljellä, kun äiti kuoli.
Ap
Minullakaan ei ole äitiä, ei ole itse asiassa koskaan oikeastaan ollut. Itse olen opetellut silityksen ja pyykinpesun, ompelen hieman vaatteita, koulu opetti sen. ruoanlaiton opettelin myös koulussa, siivoamisen opetti isä ja käytännön taloudenpidon opettelin itse.
Kyllä me selvitään mistä vaan sisupussit! Taidolla ja näppäryydellä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yksin en voi talon hintaa laskea ja ex-mies ei enää enempää suostu laskemaan. Sen jo mainitsinkin. Sähkö, lainat yms on kilpailutettu, joku sitäkin taisi kysyä. Olen ottanut aikoinaan lainaan takaisinmaksuturvan, mutta tätä sairautta se ei kata, valitettavasti. Olen 31 vuotias, joten en ennen sairastumista ihan kovin paljon ole ehtinyt säästämään. Olisi tietenkin pitänyt opiskella yliopistot ynnä muut maisterin tutkinnot, mutta kaikki meistä ei saa niin hyviä kortteja elämäänsä, että se olisi mahdollista. Elin lapsuuden alkoholistiäidin kanssa, menin töihin 12 vuotiaana jotta pärjättiin. Oli itsestään selvää peruskoulun jälkeen (jonka ajan tein koko ajan töitä kaikki illat ja viikonloput että saatiin vuokra maksettua ja samoin äidin kaljat ja ryyppyreissut. Äiti kuoli kun olin 17v, siitä menin sijoitukseen, joka päättyi kun olin 18v. Hankin vuokra-asunnon, opiskelin ammattitutkinnon ja menin töihin.Ensimmäisen lapsen sain 19v, toisen 20v. Olin lasten kanssa kotona kaksi vuotta, samalla tein töitä sen mitä sai. Tämän jälkeen menin ammattikorkeaan, jonka jouduin keskeyttämään, koska oli tehtävä töitä. Ei jäänyt rahaa sijoittaa (eläkevakuutusta lukuun ottamatta). Tästä ei montaa vuotta mennyt sairastumiseen. Saan toki työkyvyttömyyseläkettä, joka on verojen jälkeen 1200e. Ei siitä hirveästi jää ylimääräistä rahastoihin.
Kiitos.
Ap
Tässä teille nuoret elävää oppimateriaalia, jota ei kannata ohitaa. Käydään ensin ne koulut, tehdään töitä ja tutustutaan siihen kumppaniin ennen kuin tehdään niitä lapsia vasta itsenäidyyden ja aikuisuuden kynnyksellä.
Kaikki eivät vaan saa näitä oppeja kotoa. Mulla ei esimerkiksi ole yhtäkään lähisukulaista jäljellä, kun äiti kuoli.
Ap
Minullakaan ei ole äitiä, ei ole itse asiassa koskaan oikeastaan ollut. Itse olen opetellut silityksen ja pyykinpesun, ompelen hieman vaatteita, koulu opetti sen. ruoanlaiton opettelin myös koulussa, siivoamisen opetti isä ja käytännön taloudenpidon opettelin itse.
Kyllä me selvitään mistä vaan sisupussit! Taidolla ja näppäryydellä!
No niinpä, sisulla jos ei muulla.
Kotihommat, siivous ja kokkaus sujuu, koska oon ollut siitä vastuusta 3-4 v:stä saakka, jotain hyötyä siitäkin nyt. Lisäksi mulla on ADHD enkä kestä sotkua niin tulee ainakin pidettyä koti siistinä 😅 Mä oon aina ollut kiinnostunut luonnosta, sienistä, marjoista jne. Äsken kävin keräämässä viimeiset viinimarjat puskista, pihlajanmarjoja, karviaisia ja minttua. Tein niistä pakastimeen valmiita annoksia smoothieta varten. Ilmaista ja hyvää. Huomenna sienimetsään ja katsomaan jos vielä löytyisi mustikoita.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulle jäi vain noin 2000 euroa loppukuuksi, hieman vähemmän noin 1500 euroa.
Koiraääliöt eivät ymmärrä sitä, että se koira tosiaan vie aikaa ja rahaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle jäi vain noin 2000 euroa loppukuuksi, hieman vähemmän noin 1500 euroa.
*puolisolle hieman vähemmän siis
200e tarkoittaa n. 50e viikko.
Hyvin pärjää kun teet tarkat suunnitelmat ruoista ja tutkit tarjoukset.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulle jäi vain noin 2000 euroa loppukuuksi, hieman vähemmän noin 1500 euroa.
Onneksi olkoon!
Vierailija kirjoitti:
Koiraääliöt eivät ymmärrä sitä, että se koira tosiaan vie aikaa ja rahaa.
Jos koiraääliöllä tarkoitit minua (ap) niin olen eri mieltä. Koirasta on ollut minulle ja lapsille suunnattomasti iloa, tukea ja turvaa niin ennen eroa kuin sen jälkeenkin. Rokotukset on kolmen vuoden välein, joten ei se myöskään taloutta kaada pitkässä juoksussa. Aikaa meillä on koiralle paljon.
Ap
No alkuun ainakin siirrät parilla kuukaudella koiran rokottamisen, ei ne tehot kuukaudessa tai kahdessa katoa. Ruokaa tuntuu riittävän eli sitä ei varmaan maitoa ja voita kummemmin kaupasta ostaa. Mene tarvittaessa leipäjonoon.