Loppukuuksi 200e

Miksi et muuta pois? 1,5 v jo ollut myynnissä, näin käsitin.

Ja lainaa lyhennän, koska enää en lyhennysvapaata saa. Meillä on omat asuntolainat. Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos elää ilman huolta huomisesta, se voi jossain vaiheessa puraista perseeseen. Ilman kunnon puskurisäästöjä ei kannata elää kovin käännerikasta elämää. Itselläni tällähetkellä noin 30 000 eur säästössä yllättäviä elämäntilanteita varten. En halua luopua nykyisetä elintasostani heti kun jotain yllättävää tapahtuu. Perheestä löytyy avovaimo ja kaksi kouluikäistä.

Voi kuule. On minullakin aikanaan ollut raha-asiat hyvin. Olen sairastanut vuodesta 2011 ja ollut työkyvyttömyyseläkkeellä vuodesta 2012. Siinä on säästöt ja puskurit huvenneet melkolailla. Sille ei voi mitään, että talo ei mene kaupaksi. Hinta on jo nyt reilusti alle markkinahinnan, mutta meidän kaupungissa on tällä hetkellä todella huono tilanne talon myynnin suhteen ja kun ei mene kaupaksi niin ei mene. Koska omistamme ex-miehen kanssa talon yhdessä, en voi yksin päättää laskevani hintaa tätä enempää. Kun 1.5v maksaa yksin ison talon kuluja niin ei yksinkertaisesti pysty varautumaan seuraaviin kuukausiin säästämällä. Asiahan muuttuu siinä vaiheessa, kun saan rahani irti tästä talosta. Nyt tilanne on tämä ja on vaan tultava toimeen. Ap

Ja ostitte talon yhdessä kyllä siitä helposti tarvittaessa eroon pääsee. :D

Ps. lainaa otetaan sen verran että nistä selviää tulojen laskiessakin.

Vierailija kirjoitti:

Miksi et muuta pois? 1,5 v jo ollut myynnissä, näin käsitin.

Lyhennän asuntolainaa, maksan puolet myynnissä olevan talon kuluista, vuokran ja vuokra-asunnon kulut? Ei riitä rahat, ei missään tapauksessa. Ap

yläluokka kirjoitti:

Ai että, itsellä laskujen jälkeen käytös 3400€, asun Kampissa kattohuoneistos.

Ja 1000€ menee vielä kun osakkeita hommailen.

Onneks jaksoin opiskella koulussa ja yliopistossa.

Ihanaa olla ekonomi :)

Jatkan vielä kusipäänä tähän ihan hyvän elämän vinkin.

Alkakaa säästää jo opiskelijana niin paljon kuin voitte ja alkaa sijoittajaksi. Itse aloitin sijoittamisen heti, kun yliopisto alkoi.

Kannattaa miettiä haluatteko maksaa siitä että joku hoitaa teidän rahoja, vai haluatteko teille maksettavan teidän rahoistanne.

Mitä nuorempana sijoittamisen aloitatte, sitä pienempi riski teillä on. Sitten kun on jo asuntolainaa, lapsia yms. se alkaakin olla jo hankalaa.

Säästin itse opiskelijana joka kuukausi 50€, ja sijoitin rahat heti laskujen maksun jälkeen, valmistuin 5 vuodessa, eli olin sijoittanut rahaa 3000€ yhteensä. Salkkuni arvo taisi olla valmistuessa vajaa 7000€, toki sain myös osinkotuloja samalla :)

yläluokka kirjoitti:

yläluokka kirjoitti:

Ai että, itsellä laskujen jälkeen käytös 3400€, asun Kampissa kattohuoneistos.

Ja 1000€ menee vielä kun osakkeita hommailen.

Onneks jaksoin opiskella koulussa ja yliopistossa.

Ihanaa olla ekonomi :)

Jatkan vielä kusipäänä tähän ihan hyvän elämän vinkin.

Alkakaa säästää jo opiskelijana niin paljon kuin voitte ja alkaa sijoittajaksi. Itse aloitin sijoittamisen heti, kun yliopisto alkoi.

Kannattaa miettiä haluatteko maksaa siitä että joku hoitaa teidän rahoja, vai haluatteko teille maksettavan teidän rahoistanne.

Mitä nuorempana sijoittamisen aloitatte, sitä pienempi riski teillä on. Sitten kun on jo asuntolainaa, lapsia yms. se alkaakin olla jo hankalaa.

Säästin itse opiskelijana joka kuukausi 50€, ja sijoitin rahat heti laskujen maksun jälkeen, valmistuin 5 vuodessa, eli olin sijoittanut rahaa 3000€ yhteensä. Salkkuni arvo taisi olla valmistuessa vajaa 7000€, toki sain myös osinkotuloja samalla :)

Miksi kuvittelet, että tässä ketjussa ei muutkin olisi joskus säästänyt/säästäisi edelleen? Minäkin olen maisteri, jonka bruttopalkka 5k kuussa ja sen korkeammaksi se ei siitä tule nousemaan. Kyllähän sitä palkasta sai aikana ennen lapsia ihan hyvinkin säästöön, mutta ei sillä rikastumaan pääse. Sijoittaa voi, mutta kyllä tällainen tavis on aika lailla sijoitusneuvojien tai valmiiden rahastojen varassa. Samalla tavalla tällainen tavis ei voi ottaa isoja riskejä pienien säästöjensä kanssa, jolloin tuototkin jäävät korkeintaan kohtuullisiksi. Mutta kun on niitä lapsia, niin ne säästöt ja tuotot on tarkoitettu helpottamaan niiden lasten elämää, joko nyt jos on akuutti tarve, tai tulevaisuudessa kun ne lapset opiskelee esim. ekonomeiksi. (Joskin itse en ole koskaan pitänyt ekonomeja mitenkään erikoisina saati tärkeinä tässä yhteiskunnassa, rahan tekeminen jollekin firmalle nyt ei ole mun mielestä mielekästä mutta varmaan se ekonomit onnelliseksi sitten tekee). Ja kyllä tällaisen perheellisen taviksen säästöt on kiinni asunnossa. Mun asunnon arvo on n. 200 000, lainaa jäljellä n. 100 000. Onhan siinä sitten pahan päivän varalle, jos jotain tapahtuu. Toisaalta kuten ap totesi, jos asuu muuttotappiokunnassa, varsinkin kovin arvokkaan asunnon myyminen voi olla todella hankalaa. Kovin moni ei myöskään varmasti mene naimisiin ja hanki lapsia ajatellen, että ero tässä nyt kuitenkin joskus tulee. Eroaminen on myös taloudellinen menetys, ei pelkästään henkinen. Jne. Kunhan sinäkin, ekonomi siellä Kampin asunnossasi, vähän vielä elät, niin ehkä sieltä sijoitustesi lomasta pääset näkemään toisenkin puolen elämästä. Ja ehkä sen jälkeen ynmärrät, että elämäntilanteita todellakin on erilaisia, että ne todellakin muuttuu, ja että kaikkea ei todellakaan voi aina ennakoida. Siihen asti, nauti toki rahoistasi! Ne varmasti tuovat onnen.

Vierailija kirjoitti:

yläluokka kirjoitti:

yläluokka kirjoitti:

Ai että, itsellä laskujen jälkeen käytös 3400€, asun Kampissa kattohuoneistos.

Ja 1000€ menee vielä kun osakkeita hommailen.

Onneks jaksoin opiskella koulussa ja yliopistossa.

Ihanaa olla ekonomi :)

Jatkan vielä kusipäänä tähän ihan hyvän elämän vinkin.

Alkakaa säästää jo opiskelijana niin paljon kuin voitte ja alkaa sijoittajaksi. Itse aloitin sijoittamisen heti, kun yliopisto alkoi.

Kannattaa miettiä haluatteko maksaa siitä että joku hoitaa teidän rahoja, vai haluatteko teille maksettavan teidän rahoistanne.

Mitä nuorempana sijoittamisen aloitatte, sitä pienempi riski teillä on. Sitten kun on jo asuntolainaa, lapsia yms. se alkaakin olla jo hankalaa.

Säästin itse opiskelijana joka kuukausi 50€, ja sijoitin rahat heti laskujen maksun jälkeen, valmistuin 5 vuodessa, eli olin sijoittanut rahaa 3000€ yhteensä. Salkkuni arvo taisi olla valmistuessa vajaa 7000€, toki sain myös osinkotuloja samalla :)

Miksi kuvittelet, että tässä ketjussa ei muutkin olisi joskus säästänyt/säästäisi edelleen? Minäkin olen maisteri, jonka bruttopalkka 5k kuussa ja sen korkeammaksi se ei siitä tule nousemaan. Kyllähän sitä palkasta sai aikana ennen lapsia ihan hyvinkin säästöön, mutta ei sillä rikastumaan pääse. Sijoittaa voi, mutta kyllä tällainen tavis on aika lailla sijoitusneuvojien tai valmiiden rahastojen varassa. Samalla tavalla tällainen tavis ei voi ottaa isoja riskejä pienien säästöjensä kanssa, jolloin tuototkin jäävät korkeintaan kohtuullisiksi. Mutta kun on niitä lapsia, niin ne säästöt ja tuotot on tarkoitettu helpottamaan niiden lasten elämää, joko nyt jos on akuutti tarve, tai tulevaisuudessa kun ne lapset opiskelee esim. ekonomeiksi. (Joskin itse en ole koskaan pitänyt ekonomeja mitenkään erikoisina saati tärkeinä tässä yhteiskunnassa, rahan tekeminen jollekin firmalle nyt ei ole mun mielestä mielekästä mutta varmaan se ekonomit onnelliseksi sitten tekee). Ja kyllä tällaisen perheellisen taviksen säästöt on kiinni asunnossa. Mun asunnon arvo on n. 200 000, lainaa jäljellä n. 100 000. Onhan siinä sitten pahan päivän varalle, jos jotain tapahtuu. Toisaalta kuten ap totesi, jos asuu muuttotappiokunnassa, varsinkin kovin arvokkaan asunnon myyminen voi olla todella hankalaa. Kovin moni ei myöskään varmasti mene naimisiin ja hanki lapsia ajatellen, että ero tässä nyt kuitenkin joskus tulee. Eroaminen on myös taloudellinen menetys, ei pelkästään henkinen. Jne. Kunhan sinäkin, ekonomi siellä Kampin asunnossasi, vähän vielä elät, niin ehkä sieltä sijoitustesi lomasta pääset näkemään toisenkin puolen elämästä. Ja ehkä sen jälkeen ynmärrät, että elämäntilanteita todellakin on erilaisia, että ne todellakin muuttuu, ja että kaikkea ei todellakaan voi aina ennakoida. Siihen asti, nauti toki rahoistasi! Ne varmasti tuovat onnen.

Raha itsessän ei tuo onnea, vaan se tieto että oon taloudellisesti tasapainois. Voin matkustella ja elää ilman stressiä, toisinkuin tää ap. En ole materialistinen. Ja vaikka vaikutan mulkulta niin lahjoitan vuosittain syöpäyhdistyksille ja lasten sairaaloille satojaeuroja

Ja säästäminen on aivan eriasia kuin sijoittaminen. Kun säästät tilille niin se pankki sijoittaa sun rahat 10 kertaisena jonnekkin.

Sama olisi tehdä tuo sijoitus itse.

Ja vinkkinä, että sijoitusneuvojat eivät tiedä tuosta sijoittamisesta paljoa mitään.

Suosittelen aloittamaan itse, opettelemaan itse.

Vain harjoitus tekee rikkaan :)

Vierailija kirjoitti:

Ja lainaa lyhennän, koska enää en lyhennysvapaata saa. Meillä on omat asuntolainat. Ap

Olet uudelleenjärjestänyt ja kilpailuttanut lainasi, joiden yhteydessä neuvotellut myös määräajaksi vain korkojen maksamisesta?

Myy jotain Facebook kirpparilla, tori.fi tai huuto.net. Hyväkuntoisia vaatteita vaikka 1-5€ kpl. Muumimukit menee aina kaupaksi. jopa 10€ voi pyytää. Jos on harvinaisempi niin 20-30€.

Vierailija kirjoitti:

Myy jotain Facebook kirpparilla, tori.fi tai huuto.net. Hyväkuntoisia vaatteita vaikka 1-5€ kpl. Muumimukit menee aina kaupaksi. jopa 10€ voi pyytää. Jos on harvinaisempi niin 20-30€.

Lainaus ap tekstistä edelliseltä sivulta:  kirpputoripöytä minulla on tällä hetkellä ja sieltä saattaa tulla hieman helpotusta tähän tilanteeseen. Kaikista mahdollisista ns ylimääräisistä huonekaluista olen jo luopunut, autosta, vaatteista mistä maksetaan hieman enemmän.

ostakaa kaupasta halvinta ruokaa mitä löytyy, paljon perunaa pastaa ja siihen ympärille ruokavaliota.

sossuun vaan muuten käymään.kuulostat että pidät taloudestasi huolta, ja lasket menoja, seon hyvän taloudenpidon perusta. Parempaa on luvassa, kun pohja on kunnossa. nyt luovuus kunniaan. ja muista, kaikki rikkaimmatkin ihmiset sanovat että ilmaiset asiat kuten rakkaus, perhe, luonto musiikki ja taide ovat niitä tärkeimpiä asioita elämässä. Voimia!!!!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos elää ilman huolta huomisesta, se voi jossain vaiheessa puraista perseeseen. Ilman kunnon puskurisäästöjä ei kannata elää kovin käännerikasta elämää. Itselläni tällähetkellä noin 30 000 eur säästössä yllättäviä elämäntilanteita varten. En halua luopua nykyisetä elintasostani heti kun jotain yllättävää tapahtuu. Perheestä löytyy avovaimo ja kaksi kouluikäistä.

Voi kuule. On minullakin aikanaan ollut raha-asiat hyvin. Olen sairastanut vuodesta 2011 ja ollut työkyvyttömyyseläkkeellä vuodesta 2012. Siinä on säästöt ja puskurit huvenneet melkolailla. Sille ei voi mitään, että talo ei mene kaupaksi. Hinta on jo nyt reilusti alle markkinahinnan, mutta meidän kaupungissa on tällä hetkellä todella huono tilanne talon myynnin suhteen ja kun ei mene kaupaksi niin ei mene. Koska omistamme ex-miehen kanssa talon yhdessä, en voi yksin päättää laskevani hintaa tätä enempää. Kun 1.5v maksaa yksin ison talon kuluja niin ei yksinkertaisesti pysty varautumaan seuraaviin kuukausiin säästämällä. Asiahan muuttuu siinä vaiheessa, kun saan rahani irti tästä talosta. Nyt tilanne on tämä ja on vaan tultava toimeen. Ap

Jos ymmärrän oikein että olet sairastuttuasi syönyt säästösi, niin minusta sinun raha-asiasi ovat olleet surkealla tolalla. Ajattele, jos olisit aikoinaan sijoittanut säästösi tuottavasti, olisit saanut säästöistäsi tuloja joka vuosi ja silti sinulla olisi vielä pääoma tallella. Mitään vakuutusta sinulla ei sairastumisen ja työkyvyttömyyden varalta arvatenkaan ollut?

Taisit sanoa ettet voi saada enempää lyhennysvapaata, no oletko yrittänyt neuvotella lyhennystä pienemmäksi? Talon myyntihintaa tulee edelleen laskea, se on karua mutta sille ei voi mitään. Tuo teidän arki on lastesi lapsuus, mieti sitä.

yläluokka kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

yläluokka kirjoitti:

yläluokka kirjoitti:

Ai että, itsellä laskujen jälkeen käytös 3400€, asun Kampissa kattohuoneistos.

Ja 1000€ menee vielä kun osakkeita hommailen.

Onneks jaksoin opiskella koulussa ja yliopistossa.

Ihanaa olla ekonomi :)

Jatkan vielä kusipäänä tähän ihan hyvän elämän vinkin.

Alkakaa säästää jo opiskelijana niin paljon kuin voitte ja alkaa sijoittajaksi. Itse aloitin sijoittamisen heti, kun yliopisto alkoi.

Kannattaa miettiä haluatteko maksaa siitä että joku hoitaa teidän rahoja, vai haluatteko teille maksettavan teidän rahoistanne.

Mitä nuorempana sijoittamisen aloitatte, sitä pienempi riski teillä on. Sitten kun on jo asuntolainaa, lapsia yms. se alkaakin olla jo hankalaa.

Säästin itse opiskelijana joka kuukausi 50€, ja sijoitin rahat heti laskujen maksun jälkeen, valmistuin 5 vuodessa, eli olin sijoittanut rahaa 3000€ yhteensä. Salkkuni arvo taisi olla valmistuessa vajaa 7000€, toki sain myös osinkotuloja samalla :)

Miksi kuvittelet, että tässä ketjussa ei muutkin olisi joskus säästänyt/säästäisi edelleen? Minäkin olen maisteri, jonka bruttopalkka 5k kuussa ja sen korkeammaksi se ei siitä tule nousemaan. Kyllähän sitä palkasta sai aikana ennen lapsia ihan hyvinkin säästöön, mutta ei sillä rikastumaan pääse. Sijoittaa voi, mutta kyllä tällainen tavis on aika lailla sijoitusneuvojien tai valmiiden rahastojen varassa. Samalla tavalla tällainen tavis ei voi ottaa isoja riskejä pienien säästöjensä kanssa, jolloin tuototkin jäävät korkeintaan kohtuullisiksi. Mutta kun on niitä lapsia, niin ne säästöt ja tuotot on tarkoitettu helpottamaan niiden lasten elämää, joko nyt jos on akuutti tarve, tai tulevaisuudessa kun ne lapset opiskelee esim. ekonomeiksi. (Joskin itse en ole koskaan pitänyt ekonomeja mitenkään erikoisina saati tärkeinä tässä yhteiskunnassa, rahan tekeminen jollekin firmalle nyt ei ole mun mielestä mielekästä mutta varmaan se ekonomit onnelliseksi sitten tekee). Ja kyllä tällaisen perheellisen taviksen säästöt on kiinni asunnossa. Mun asunnon arvo on n. 200 000, lainaa jäljellä n. 100 000. Onhan siinä sitten pahan päivän varalle, jos jotain tapahtuu. Toisaalta kuten ap totesi, jos asuu muuttotappiokunnassa, varsinkin kovin arvokkaan asunnon myyminen voi olla todella hankalaa. Kovin moni ei myöskään varmasti mene naimisiin ja hanki lapsia ajatellen, että ero tässä nyt kuitenkin joskus tulee. Eroaminen on myös taloudellinen menetys, ei pelkästään henkinen. Jne. Kunhan sinäkin, ekonomi siellä Kampin asunnossasi, vähän vielä elät, niin ehkä sieltä sijoitustesi lomasta pääset näkemään toisenkin puolen elämästä. Ja ehkä sen jälkeen ynmärrät, että elämäntilanteita todellakin on erilaisia, että ne todellakin muuttuu, ja että kaikkea ei todellakaan voi aina ennakoida. Siihen asti, nauti toki rahoistasi! Ne varmasti tuovat onnen.

Raha itsessän ei tuo onnea, vaan se tieto että oon taloudellisesti tasapainois. Voin matkustella ja elää ilman stressiä, toisinkuin tää ap. En ole materialistinen. Ja vaikka vaikutan mulkulta niin lahjoitan vuosittain syöpäyhdistyksille ja lasten sairaaloille satojaeuroja

Ja säästäminen on aivan eriasia kuin sijoittaminen. Kun säästät tilille niin se pankki sijoittaa sun rahat 10 kertaisena jonnekkin.

Sama olisi tehdä tuo sijoitus itse.

Ja vinkkinä, että sijoitusneuvojat eivät tiedä tuosta sijoittamisesta paljoa mitään.

Suosittelen aloittamaan itse, opettelemaan itse.

Vain harjoitus tekee rikkaan :)

Olet mulkku, mutta toki pienemmästä päästä. Sulle jää siis laskujen jälkeen käteen 3400 €? Ja lahjoitat SATOJA euroja VUODESSA? Itsellä pienestä palkastani menee 200 € KUUSSA hyväntekeväisyyteen, juurikin siksi että mulla on tiukkaa mutta selviän silti hyvin. Toiset taas ei edes selviä, ja osaan kuvitella, miten vaikeaa heillä on. Hyviä vinkkejä sulla muuten.

-ohis

Vierailija kirjoitti:

yläluokka kirjoitti:

yläluokka kirjoitti:

Ai että, itsellä laskujen jälkeen käytös 3400€, asun Kampissa kattohuoneistos.

Ja 1000€ menee vielä kun osakkeita hommailen.

Onneks jaksoin opiskella koulussa ja yliopistossa.

Ihanaa olla ekonomi :)

Jatkan vielä kusipäänä tähän ihan hyvän elämän vinkin.

Alkakaa säästää jo opiskelijana niin paljon kuin voitte ja alkaa sijoittajaksi. Itse aloitin sijoittamisen heti, kun yliopisto alkoi.

Kannattaa miettiä haluatteko maksaa siitä että joku hoitaa teidän rahoja, vai haluatteko teille maksettavan teidän rahoistanne.

Mitä nuorempana sijoittamisen aloitatte, sitä pienempi riski teillä on. Sitten kun on jo asuntolainaa, lapsia yms. se alkaakin olla jo hankalaa.

Säästin itse opiskelijana joka kuukausi 50€, ja sijoitin rahat heti laskujen maksun jälkeen, valmistuin 5 vuodessa, eli olin sijoittanut rahaa 3000€ yhteensä. Salkkuni arvo taisi olla valmistuessa vajaa 7000€, toki sain myös osinkotuloja samalla :)

Miksi kuvittelet, että tässä ketjussa ei muutkin olisi joskus säästänyt/säästäisi edelleen? Minäkin olen maisteri, jonka bruttopalkka 5k kuussa ja sen korkeammaksi se ei siitä tule nousemaan. Kyllähän sitä palkasta sai aikana ennen lapsia ihan hyvinkin säästöön, mutta ei sillä rikastumaan pääse. Sijoittaa voi, mutta kyllä tällainen tavis on aika lailla sijoitusneuvojien tai valmiiden rahastojen varassa. Samalla tavalla tällainen tavis ei voi ottaa isoja riskejä pienien säästöjensä kanssa, jolloin tuototkin jäävät korkeintaan kohtuullisiksi. Mutta kun on niitä lapsia, niin ne säästöt ja tuotot on tarkoitettu helpottamaan niiden lasten elämää, joko nyt jos on akuutti tarve, tai tulevaisuudessa kun ne lapset opiskelee esim. ekonomeiksi. (Joskin itse en ole koskaan pitänyt ekonomeja mitenkään erikoisina saati tärkeinä tässä yhteiskunnassa, rahan tekeminen jollekin firmalle nyt ei ole mun mielestä mielekästä mutta varmaan se ekonomit onnelliseksi sitten tekee). Ja kyllä tällaisen perheellisen taviksen säästöt on kiinni asunnossa. Mun asunnon arvo on n. 200 000, lainaa jäljellä n. 100 000. Onhan siinä sitten pahan päivän varalle, jos jotain tapahtuu. Toisaalta kuten ap totesi, jos asuu muuttotappiokunnassa, varsinkin kovin arvokkaan asunnon myyminen voi olla todella hankalaa. Kovin moni ei myöskään varmasti mene naimisiin ja hanki lapsia ajatellen, että ero tässä nyt kuitenkin joskus tulee. Eroaminen on myös taloudellinen menetys, ei pelkästään henkinen. Jne. Kunhan sinäkin, ekonomi siellä Kampin asunnossasi, vähän vielä elät, niin ehkä sieltä sijoitustesi lomasta pääset näkemään toisenkin puolen elämästä. Ja ehkä sen jälkeen ynmärrät, että elämäntilanteita todellakin on erilaisia, että ne todellakin muuttuu, ja että kaikkea ei todellakaan voi aina ennakoida. Siihen asti, nauti toki rahoistasi! Ne varmasti tuovat onnen.

Ihmeellisen ylimielinen kirjoitus persaukiselta. Väheksyt, että ekonomit ne vaan tekee rahaa jollekin firmalle mutta et tajua, että niillä taidolla ne ekonomit tekevät rahaa myös itselleen. Se on hyvä koulutus, suosittelen lapsillesi jos pää kestää.

Mieti hetki elämääsi, mitä mietit usein, mikä estää sinua elämästä juuri kuten haluat...? Niinpä, raha. Moni teeskentelee ettei rahalla ja rahataidoilla ole väliä, mutta niin se vaan on, että paremmilla rahataidoilla ja enemmällä rahalla jokainen tämän maan ap, maksuhäiriöinen ja ulosottovelkainen olisi varattomuuden sijaan varoissaan tai ainakin velaton. Varat ja vauraus eivät useimmille tarkoita materialistista maailmankatsomusta, vaan mukavaa elämää ja varautumista niihin tilanteisiin, joista sinäkin todistelet että ei voi ennkoida, ei voi ennakoida... Ei voi jos ei halua tai usko että omalle kohdalle osuu, kyllä voi jos haluaa ja on realisti ellei jopa vähän pessimisti.

Ap:n tulot romahtivat hänen sairastuttuaan kuutisen vuotta sitten ja ero tuli puolisentoista vuotta sitten. Minusta hän on tuhlannut paljon aikaa tulessa makaamalla, nyt kuumottaa jo kunnolla eikä hän vieläkään saa asioita ratkaistuksi.

Ap mitä teet jos joku nurkka talossasi ratkeaa, jäätyy tai kastuu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

yläluokka kirjoitti:

yläluokka kirjoitti:

Ai että, itsellä laskujen jälkeen käytös 3400€, asun Kampissa kattohuoneistos.

Ja 1000€ menee vielä kun osakkeita hommailen.

Onneks jaksoin opiskella koulussa ja yliopistossa.

Ihanaa olla ekonomi :)

Jatkan vielä kusipäänä tähän ihan hyvän elämän vinkin.

Alkakaa säästää jo opiskelijana niin paljon kuin voitte ja alkaa sijoittajaksi. Itse aloitin sijoittamisen heti, kun yliopisto alkoi.

Kannattaa miettiä haluatteko maksaa siitä että joku hoitaa teidän rahoja, vai haluatteko teille maksettavan teidän rahoistanne.

Mitä nuorempana sijoittamisen aloitatte, sitä pienempi riski teillä on. Sitten kun on jo asuntolainaa, lapsia yms. se alkaakin olla jo hankalaa.

Säästin itse opiskelijana joka kuukausi 50€, ja sijoitin rahat heti laskujen maksun jälkeen, valmistuin 5 vuodessa, eli olin sijoittanut rahaa 3000€ yhteensä. Salkkuni arvo taisi olla valmistuessa vajaa 7000€, toki sain myös osinkotuloja samalla :)

Miksi kuvittelet, että tässä ketjussa ei muutkin olisi joskus säästänyt/säästäisi edelleen? Minäkin olen maisteri, jonka bruttopalkka 5k kuussa ja sen korkeammaksi se ei siitä tule nousemaan. Kyllähän sitä palkasta sai aikana ennen lapsia ihan hyvinkin säästöön, mutta ei sillä rikastumaan pääse. Sijoittaa voi, mutta kyllä tällainen tavis on aika lailla sijoitusneuvojien tai valmiiden rahastojen varassa. Samalla tavalla tällainen tavis ei voi ottaa isoja riskejä pienien säästöjensä kanssa, jolloin tuototkin jäävät korkeintaan kohtuullisiksi. Mutta kun on niitä lapsia, niin ne säästöt ja tuotot on tarkoitettu helpottamaan niiden lasten elämää, joko nyt jos on akuutti tarve, tai tulevaisuudessa kun ne lapset opiskelee esim. ekonomeiksi. (Joskin itse en ole koskaan pitänyt ekonomeja mitenkään erikoisina saati tärkeinä tässä yhteiskunnassa, rahan tekeminen jollekin firmalle nyt ei ole mun mielestä mielekästä mutta varmaan se ekonomit onnelliseksi sitten tekee). Ja kyllä tällaisen perheellisen taviksen säästöt on kiinni asunnossa. Mun asunnon arvo on n. 200 000, lainaa jäljellä n. 100 000. Onhan siinä sitten pahan päivän varalle, jos jotain tapahtuu. Toisaalta kuten ap totesi, jos asuu muuttotappiokunnassa, varsinkin kovin arvokkaan asunnon myyminen voi olla todella hankalaa. Kovin moni ei myöskään varmasti mene naimisiin ja hanki lapsia ajatellen, että ero tässä nyt kuitenkin joskus tulee. Eroaminen on myös taloudellinen menetys, ei pelkästään henkinen. Jne. Kunhan sinäkin, ekonomi siellä Kampin asunnossasi, vähän vielä elät, niin ehkä sieltä sijoitustesi lomasta pääset näkemään toisenkin puolen elämästä. Ja ehkä sen jälkeen ynmärrät, että elämäntilanteita todellakin on erilaisia, että ne todellakin muuttuu, ja että kaikkea ei todellakaan voi aina ennakoida. Siihen asti, nauti toki rahoistasi! Ne varmasti tuovat onnen.

Ihmeellisen ylimielinen kirjoitus persaukiselta. Väheksyt, että ekonomit ne vaan tekee rahaa jollekin firmalle mutta et tajua, että niillä taidolla ne ekonomit tekevät rahaa myös itselleen. Se on hyvä koulutus, suosittelen lapsillesi jos pää kestää.

Mieti hetki elämääsi, mitä mietit usein, mikä estää sinua elämästä juuri kuten haluat...? Niinpä, raha. Moni teeskentelee ettei rahalla ja rahataidoilla ole väliä, mutta niin se vaan on, että paremmilla rahataidoilla ja enemmällä rahalla jokainen tämän maan ap, maksuhäiriöinen ja ulosottovelkainen olisi varattomuuden sijaan varoissaan tai ainakin velaton. Varat ja vauraus eivät useimmille tarkoita materialistista maailmankatsomusta, vaan mukavaa elämää ja varautumista niihin tilanteisiin, joista sinäkin todistelet että ei voi ennkoida, ei voi ennakoida... Ei voi jos ei halua tai usko että omalle kohdalle osuu, kyllä voi jos haluaa ja on realisti ellei jopa vähän pessimisti.

Ap:n tulot romahtivat hänen sairastuttuaan kuutisen vuotta sitten ja ero tuli puolisentoista vuotta sitten. Minusta hän on tuhlannut paljon aikaa tulessa makaamalla, nyt kuumottaa jo kunnolla eikä hän vieläkään saa asioita ratkaistuksi.

En ole persaukinen, en tiedä mistä sait sen käsityksen. Minulta riittää kuitenkin ymmärrystä muiden ihmisten erilaisille elämäntilanteille, sekä jonkunnäköistä pelisilmää myös anonyymeillä keskustelupalstoilla, toisin kuin tällä ekonomilla.

Yksin en voi talon hintaa laskea ja ex-mies ei enää enempää suostu laskemaan. Sen jo mainitsinkin. Sähkö, lainat yms on kilpailutettu, joku sitäkin taisi kysyä. Olen ottanut aikoinaan lainaan takaisinmaksuturvan, mutta tätä sairautta se ei kata, valitettavasti. Olen 31 vuotias, joten en ennen sairastumista ihan kovin paljon ole ehtinyt säästämään. Olisi tietenkin pitänyt opiskella yliopistot ynnä muut maisterin tutkinnot, mutta kaikki meistä ei saa niin hyviä kortteja elämäänsä, että se olisi mahdollista. Elin lapsuuden alkoholistiäidin kanssa, menin töihin 12 vuotiaana jotta pärjättiin. Oli itsestään selvää peruskoulun jälkeen (jonka ajan tein koko ajan töitä kaikki illat ja viikonloput että saatiin vuokra maksettua ja samoin äidin kaljat ja ryyppyreissut. Äiti kuoli kun olin 17v, siitä menin sijoitukseen, joka päättyi kun olin 18v. Hankin vuokra-asunnon, opiskelin ammattitutkinnon ja menin töihin. Ensimmäisen lapsen sain 19v, toisen 20v. Olin lasten kanssa kotona kaksi vuotta, samalla tein töitä sen mitä sai. Tämän jälkeen menin ammattikorkeaan, jonka jouduin keskeyttämään, koska oli tehtävä töitä. Ei jäänyt rahaa sijoittaa (eläkevakuutusta lukuun ottamatta). Tästä ei montaa vuotta mennyt sairastumiseen. Saan toki työkyvyttömyyseläkettä, joka on verojen jälkeen 1200e. Ei siitä hirveästi jää ylimääräistä rahastoihin.

Kiitos.

Ap

säästökuurilla itsekin kirjoitti:

ostakaa kaupasta halvinta ruokaa mitä löytyy, paljon perunaa pastaa ja siihen ympärille ruokavaliota.

sossuun vaan muuten käymään.kuulostat että pidät taloudestasi huolta, ja lasket menoja, seon hyvän taloudenpidon perusta. Parempaa on luvassa, kun pohja on kunnossa. nyt luovuus kunniaan. ja muista, kaikki rikkaimmatkin ihmiset sanovat että ilmaiset asiat kuten rakkaus, perhe, luonto musiikki ja taide ovat niitä tärkeimpiä asioita elämässä. Voimia!!!!

Onneksi on kasvimaa :) kävin juuri möyhimässä ja perunaa, porkkanaa, sipulia ja punajuurta riittää vaikka kuinka. 2 pakastinta on täynnä sieniä ja marjoja. Kävin hakemassa sellaisen eu-ruokapaketin niin noilla pääsee jo pitkälle. Nälkää ei tarvitse nähdä. Vakuutukset toki on, jos talolle sattuu jotain, mutta omavastuuosuus on toki olemassa. Lapsilla on sairaskuluvakuutukset onneksi, molemmilla on muutama perussairaus.

Ja onneksi mulla on luottotiedot kunnossa, eikä mitään pikavippejä tai osamaksuja mihinkään suuntaan.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos elää ilman huolta huomisesta, se voi jossain vaiheessa puraista perseeseen. Ilman kunnon puskurisäästöjä ei kannata elää kovin käännerikasta elämää. Itselläni tällähetkellä noin 30 000 eur säästössä yllättäviä elämäntilanteita varten. En halua luopua nykyisetä elintasostani heti kun jotain yllättävää tapahtuu. Perheestä löytyy avovaimo ja kaksi kouluikäistä.

Voi kuule. On minullakin aikanaan ollut raha-asiat hyvin. Olen sairastanut vuodesta 2011 ja ollut työkyvyttömyyseläkkeellä vuodesta 2012. Siinä on säästöt ja puskurit huvenneet melkolailla. Sille ei voi mitään, että talo ei mene kaupaksi. Hinta on jo nyt reilusti alle markkinahinnan, mutta meidän kaupungissa on tällä hetkellä todella huono tilanne talon myynnin suhteen ja kun ei mene kaupaksi niin ei mene. Koska omistamme ex-miehen kanssa talon yhdessä, en voi yksin päättää laskevani hintaa tätä enempää. Kun 1.5v maksaa yksin ison talon kuluja niin ei yksinkertaisesti pysty varautumaan seuraaviin kuukausiin säästämällä. Asiahan muuttuu siinä vaiheessa, kun saan rahani irti tästä talosta. Nyt tilanne on tämä ja on vaan tultava toimeen. Ap

Voi kuule. Asuntoa hankkiessa kannattaa jo miettiä, miten siitä tarvittaessa pääsee eroon. On melko tyhmää ostaa asunto alueelta, jossa asuntojen kysyntä on olematonta. Onhan se kiva kun jostain pöpeliköstä saa kivan asunnon puolta halvemmalla kuin vastaavan tai pienemmän asunnon kasvukeskuksesta. Muuttotappiokunnasta vaan on aika hankala saada asuntoa myytyä hyvään hintaan. Syy löytyy aina peilistä. Ei kukaan pakottanut ostamaan isoa taloa noin epähalutulta alueelta.

En minä tähän syyllistä etsi. Elämä ei vaan mene aina niin kuin ajattelee ja toivoo. Pienet säästöt hupenee kummasti kuudessa vuodessa. Ja siinä kun maksaa yksin kaikki ok-talon kulut. Eikä tämä tietääkseni ole muuttotappiokunta. Helsinkiin 100km, Tampereelle noin 80km. Meiltä on keskustaan kävelymatka, joten ei ihan pöpelikössäkään asuta. Ilmeisesti myös kaikki meidän talosta ehdollisia tarjouksia tehneet ovat kanssani samanlaisia idiootteja, kun eivät hekään ole omiaan saaneet myytyä.

Ap