Lue keskustelun säännöt.
Miksei mies kosi
04.09.2017 |
Olemme seurustelleet reilut kaksi vuotta, yhdessä asuttu reilu vuosi. Minä 27v, mies 32v.
Olemme keskustelleet tulevaisuudesta ja tiedämme molemmat haluavamme olla toistemme kanssa loppuelämämme. Mies on sielunkumppanini.
Mies vihjaili jo hyvin suoraan viime kesänä että kosii sen vuoden aikana. Ei ole kosinut tähän päivään mennessä. Sanoin, että perätön vihjailu loukkaa ja puhuimme siitä, miten tärkeää naimisiinmeno meille molemmille on. Mies pyysi anteeksi ja sanoi syyksi ettei ole saanut aikaiseksi, kaikki hyvin. Mies muutenkin vähän saamaton järjesteltävissä jutuissa, ja samalla ollut stressiä töistä ja rahasta joten ymmärrän ettei ole ollut päällimäisenä mielessä.
Kuukausi sitten tuli yhteinen reissu, jonka mies oli itse suunnittelut kokonaan, ja moneen kertaan sanoi miten tärkeää juuri sinä viikonloppuna lähteä ja miten kiva ja erityinen reissu tiedossa. Ajattelin, että ehkä nyt... Ei. Taas kerran juttelimme asiasta, jolloin mies sanoi että kokee minun painostavan häntä, ja minä taas olen taas kerran loukkaantunut (..heh).
Miksemme vain yhdessä päätä päivämäärää? No tämähän sopisi, mutta mies ei sitä halua kun kokee minun painostavan. Hän myös sanonut että haluaa kosia, joten en sitä iloa häneltä halua viedä.
Turhauttaa ja olen edelleen loukkaantunut. Miksei mies voi vaan kosia, kun on moneen kertaan oma-aloitteisesti sanonut, että haluaa olla kanssani aina yms ja on siitä täysin varma. Olen varovaisesti kysynyt monesti, onko hänellä epävarma fiilis tms, mutta aina kieltänyt jyrkästi.
Olenko ihan pimahtanut? Tuntuu, että on vaikea ajatella mitään muuta, tämä ei toki miehelle näy koska en halua että hän kokee minun taas painostavan.
En vaan käsitä, miksei mies kosi vaikka kaikki (sanojensa ja tekojenkin mukaan) on enemmän kuin hyvin.
Pitäisikö vaan chillata? Keskustella uudestaan? Vai mitä tässä voisi tehdä. Näkökulmia otetaan vastaan.
Kommentit (29)
Kysy milloin hän aikoo kosia ja ilmoita, ettet aio odottaa kuin pvm x saakka koska haluat naimisiin ja perustaa perheen. Jos tarpeen, selkeytät viestiäsi sillä, että mikäli halunne eivät ole yhtenäisevät, olet pakotettu etsimään toisen jolla on. Ja mies voi palata sinkkuelämään jos se miellyttää häntä enemmän. Miehille pitää kommunikoida selkeästi ja yksinkertaisesti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä se on vaikeaa jatkaa arkea sen jälkeen kun on otettu naimisiinmeno puheeksi, mutta asia jääkin siihen. Tulee olo että eteenpäinmenemisen sijasta jämähdetään, tai mennään jopa taaksepäin, kun lupailuja ei meinatakaan lunastaa. Minä taisin painostaa miestä myös, vaikka se ei ollut tarkoitukseni. Toisaalta olen jo alusta asti hänelle kertonut että en lähde enää pelleilemään suhteeseen, että joko siinä ollaan täysillä mukana, tai ei olla ollenkaan.
Edellisessä säätösuhteessa loukkaannuin pahoin, kun kysyin mieheltä jota olin treffannut jo useamman kk:n, että mitäs jos altaisiin olla enempi "tosissaan", että sovittaisiin olevamme yhdessä, ja että muita ei olisi. Mikään kiire asian julkaisemisella ei olisi ollut. Mies meni hiljaiseksi ja sanoi ettei ole valmis sellaiseen, vaikka hänen sanansa ja tekonsa olivat kielineet ihan muuta. Enhän itsekään olisi ehdottanut ellen olisi ollut vahvasti siinä luulossa että olemme lipumassa vakavampaa suhdetta kohti. Kolaus tuolle orastavalle rakkaudelle oli niin kova, ettei se toipunut siitä enää. Noh, jatkoimme sitä tapailua vielä monta kk, lähinnä seksin merkeissä. Tunteet kuoletin kuitenkin, koska koin hyvin vahvasti että mies sai jo mielestään sitä mitä halusikin suhteeltamme. ja että hän ei minusta halua kumppania, vain viihdykettä, mitä epäilin hänen saavan muualtakin, koska ei halunnut luvata olevansa vain minun kanssani. Tapaamisemme harvenivat, enkä itsekään enää laittaa viestiä juuri koskaan, sen verran vain, että sanoin ettei tapaaminen sovi, kun hän sitä kyseli. Otin itselleni myös toisen rakastajan, koska emmehän me olleet luvanneet olevamme vain toistemme kanssa. En halunnut olla säälittävä miehen perään itkijä ja vaatija, vaan aloin elää kuin häntä ei olisikaan, ja tapailin siis muitakin. Tapasin siinä sivussa nykyisen kihlattuni, ja se oli myös syy miksi en tätä toista enää "kerennyt" tapaamaan. Hän sitten pitkästä aikaa soitti, ja sanoi kuinka on ollut ikävä, ja että haluaisi kanssani vähän vakavamman suhteen, että hän alkaa kokea olevansa siihen valmis. Vastasin sitten että itse en taida sitä enää haluta, se juna meni jo. Tuo oli hänelle paha loukkaus, ja sain kyllä kuulla kunniani :D Mutta eipä sen ollut enää mitään väliä. Tämä tapahtui syksyllä. Nykyiseltä mieheltäni kysyin arastellen että josko hän haluaisi siirtyä vakavampaan, ja hän oli että tottakai! Luulin ettet koskaan ehdottaisi! Syy miksei hän ehdottanut oli se, että minä sanoin haluavani edetä hitaasti entisten pettymysten takia. Tuosta meni puoli vuotta, niin kosin häntä keväällä. Hän vastasi kyllä, mutta sen jälkeen alkoi saamattomuus.
Sormuksen ostamista ehdottelin ensimmäisen kerran vuosi tuon kosintani jälkeen, ja siitä meni vielä puoli vuotta ennen kuin mies ehdotti sormuskaupoille lähtemistä. Minulle oli tärkeää saada sormiimme merkit sitoutumisestamme, mutta hän ei yllättäen siihen ollutkaan valmis, vaan oltaisiin voitu olla "salakihloissa" vaikka hamaan tappiin asti. Kerroin että se on loukkaavaa minua kohtaan, että jos kerran olemme tosissamme, niin miksi suhde EI saisi näkyä kaikille kertavilkaisulla? ja että jos hän tätä yhteistä torppaa meinaa kanssani pitää sinne hahmaan tappiin, niin parempi alkaa tomimaan. Nyt on ollut sormuskin jo hyvän aikaa sormessa :) Naimisiin mennään kun lapseni lopettaa toisen asteen opiskelut :)
Vierailija kirjoitti:
Kysy milloin hän aikoo kosia ja ilmoita, ettet aio odottaa kuin pvm x saakka koska haluat naimisiin ja perustaa perheen. Jos tarpeen, selkeytät viestiäsi sillä, että mikäli halunne eivät ole yhtenäisevät, olet pakotettu etsimään toisen jolla on. Ja mies voi palata sinkkuelämään jos se miellyttää häntä enemmän. Miehille pitää kommunikoida selkeästi ja yksinkertaisesti.
Missä kukaan on puhunut perheen perustamisesta? Haluan naimisiin, en mitään pershedelmiä yöks
Vierailija kirjoitti:
Kysy milloin hän aikoo kosia ja ilmoita, ettet aio odottaa kuin pvm x saakka koska haluat naimisiin ja perustaa perheen. Jos tarpeen, selkeytät viestiäsi sillä, että mikäli halunne eivät ole yhtenäisevät, olet pakotettu etsimään toisen jolla on. Ja mies voi palata sinkkuelämään jos se miellyttää häntä enemmän. Miehille pitää kommunikoida selkeästi ja yksinkertaisesti.
En halua missään nimessä mitään ultimatumia esittää. Naimisiinmeno on mulle tärkeää, mutta tärkeämpää miehen kanssa oleminen. En mä sitä jättäisi, vaikkei kosisi koskaan.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Niin mutta rakas ystävä, kuitenkin suhteenne on vielä melko tuore. Keskity nauttimaan siitä ja kiinnitä (pakkomielteinen?) huomiosi siihen, että teet itseäsi kiinnostavia asioita joista nautit. Kyllä, naimisiinmeno ja kihlat ovat isoja asioita, joita pitääkin miettiä. Mutta nyt olet tehnyt kärpäsestä härkäsen, mielestäni aiva turhaan. Mihin sinulla on kiire? Mainitsit teillä olleen rahan kanssakin tiukkaa, ehkä mies haluaa säästää vähän pesämunaa ennen häitä tai sormuksenostoa? Minusta tuntuu, että pilaat ihanan asian stressaamalla siitä itse ja painostamalla sinusta välittävää miestäsi. Anna ajatuksen kihloista nyt hieman hellittää ja tutkaile, oletko itse todella onnellinen. Ilman sormusta nimettömässäkin on elämää.
Kiitos, tuntuu että tätä tarvitsin. Ei mulla tosiaan ole kiire, mutta olen loukkaantunut miehen perättömistä vihjailuista. Pitäisi rauhoittua, antaa anteeksi ja keskittyä olennaiseen. Aina se vaan ei ole kauhean helppoa...
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Apua täällä sama ongelma!
Mies puhui koko viime vuoden häistä ja kosinnoista. Oltiin esim ravintolassa ja siellä saattoi kysyä "mitä mieltä olisit jos kosisin tälläisessä paikassa" tai kun oltiin sormus liikkeen lähellä "olisiko tuo sormus ihana". Ollaan siis suunniteltu häitä, häämatkaa... tiedämme molemmat mihin tämä on menossa, mutta tuo ei kosi!! Kohta vuoden olen odottanut.
Ja kyllä, olen loukkaantunut ja sanonut että lopettaa nuo perättömät puhumiset jne.
Ja miksen minä kosi? Mies haluaa tehdä sen itse. Jee. Voi kunpa saisi aikaiseksi. Mutta ei saa.
Mies ei halua häähöösötystä. Tai sitten ei vain halua naimisiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos haluat antaa hänelle kosinta mahdollisuuden, niin peräänny hetkeksi ja anna hänelle viellä hetki aikaa.
Itse olen luonteentani semmoinen, että jos minulta kokoajan asiaa kysyttäisiin(asiasta keskusteltaisiin) en haluasi tehdäkkään sitä heti,koska silloin yllätys ei tuntuisi samalta,kun toinen jo osaisi odottaa asiaa.
Jos tunnet että kaikki välinnä on hyvin ja ajatus avioliitosta samanlainen, niin miksi et voisi viellä odottaa?
Ja eikö tässäkin asiassa pitäisi puhua yhdessä ja avoimesti, eikä vain mies yksin päätä, ettei nyt ole rahaa häihin? Jos toiselle avioliitto on tärkeää, niin saa olla, ja sen saa sanoa. Ja häät eivät maksa mitään, ainakaan ev lut puolella.
Minä en haluaisi elää suhteessa, missä toinen yksin päättää tahdin ja sen, mihin on varaa jne.