Lue keskustelun säännöt.
Akateeminen nainen: onko lihaa syövä ja urheilua katsova heteromies jo turn-off nykyisin?
02.09.2017 |
Nykyään on vähän alkanut tuntua, että kehitys on mennyt tähän suuntaan. Jos mies harrastaa noita pääsääntöisesti, niin häntä ei enää pidetä tarpeeksi edistyksellisenä.
Kommentit (50)
Olisi kyllä aika vaikea pitemmän päälle katsella umpijunttia jos itse ei sellainen ole. Jonkinverran yhtenevät maailmankatsomukset vievät pitkälle. Miksi ylipäätään kukaan myötätuntoon kykenevä, ajattelykykyinen nainen tyytyisi lihaasyövään sohvaperunaan? Ellei sitten tarkoitus olisi muuttaa tuo yksilö kunnon ihmiseksi, mikä ei ole kovin todennäköisesti menestyksekäs yritys.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun akateeminen mieheni syö lihaa ja katsoo futista. Itse en tee kumpaakaan. Noissa asioissa ei ole mitään pahaa. Mutta mustavalkoisuudessa on.
Jos mieheni alkaisi nyrpistellä nenää kokkaamani kasvisannoksen kohdalla tai kieltäytyisi lähtemästä kanssani oopperaan, pitäisin sitä moukkamaisena. Sama myös toiseen suuntaan, ei minulla ole oikeutta määritellä miestäni yhden ominaisuuden perusteella.
Eli sinä käyt vastavuoroisesti miehesi kanssa katsomasas jalkapalloa?
Olen nainen, enkä voi sietää oopperaa :)
Hah ihan kun nainen tekisi mitään mitä mies tahtoo tehdä. Ei se niin päin toimi :D
Ei ole turn off, jos hän ei mollaa minun kasvisruokavaliotani. En minäkään tuputa hänelle omaa ruokaani.
Urheilua tykkään itsekin katsoa tv:stä tai paikan päällä stadioneilla/halleissa. Suosikkilajini on jalkapallo, uinti, yleisurheilu, tennis, golf, koripallo sekä olympialaiset. Niitä olisi mukava katsoa miehen kanssa. Jääkiekolle ja formulalle en kauheasti lämpene, mutta en niitä tietenkään mieheltä kiellä, jos hän tykkää.
T. FM, luonnontieteilijä
Jos mies pääsääntöisesti vain syö lihaa ja karsoo urheilua, niin valitettavasti mulle on enemmän iloa koirasta. Vaikka sekin syö lihaa.
Miksi sinä, ap, haluat välttämättä akateemisen naisen? Onko sinulla ennakkoluuloja?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun akateeminen mieheni syö lihaa ja katsoo futista. Itse en tee kumpaakaan. Noissa asioissa ei ole mitään pahaa. Mutta mustavalkoisuudessa on.
Jos mieheni alkaisi nyrpistellä nenää kokkaamani kasvisannoksen kohdalla tai kieltäytyisi lähtemästä kanssani oopperaan, pitäisin sitä moukkamaisena. Sama myös toiseen suuntaan, ei minulla ole oikeutta määritellä miestäni yhden ominaisuuden perusteella.
Hyi helvetti ooppera. Mitä järkeä raahata mies oopperaan, kun eihän siellä voi edes jutella
Tosimiehet mitään juttele... akkojen touhua!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minun akateeminen mieheni syö lihaa ja katsoo futista. Itse en tee kumpaakaan. Noissa asioissa ei ole mitään pahaa. Mutta mustavalkoisuudessa on.
Jos mieheni alkaisi nyrpistellä nenää kokkaamani kasvisannoksen kohdalla tai kieltäytyisi lähtemästä kanssani oopperaan, pitäisin sitä moukkamaisena. Sama myös toiseen suuntaan, ei minulla ole oikeutta määritellä miestäni yhden ominaisuuden perusteella.
Eli sinä käyt vastavuoroisesti miehesi kanssa katsomasas jalkapalloa?
Olen nainen, enkä voi sietää oopperaa :)
Hah ihan kun nainen tekisi mitään mitä mies tahtoo tehdä. Ei se niin päin toimi :D
No minä olen alkanut moottoripyöräillä, käydä salilla, katsella suomileffoja, lukea yhteisiä kirjoja ja yritin käyttää alkoholia enemmän (se oli virhe).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Käityksesi akateemisista naisista tuntuu kovin kapelta.
t. DI nainenMutta emmehän me ole oikeasti akateemisia.
t. DI mies jolla DI myös puolisona.
Yliopistosta valmistuminen ei siis riitä :D
Ei ole, jos elämä koostuu muustakin kuin siitä lihan syömisestä ja urheilun tuijottamisesta. Toivoisin urheilun seuraamisen olevan pikemminkin marginaalipuuhaa, kuin elämää pääsääntöisesti määrittävää. JA kunhan ei pakota minua katsomaan urheilua.
t. Akateeminen nainen
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä olen akateeminen nainen, söin just kaksi sisäfilepihviä (tutun tilalta luomunautaa) ja olen odottanut koko viikon tätä päivää, kun tulee yleisurheilua, futista ja korista vaikka kuin. Mies söi vaan yhden pihvin. Kattelee se mun kanssa urheilua, mutta on paljon vähemmän innoissaan kuin minä.
Viikolla syödään kasvisruokaa ja monesti jopa vegaanista. Käydään hipsteribändien keikoilla ja joskus klasariakin kuuntelemassa, tai vaikka jazzia. Taidenäyttelyihin ja teatteriin meillä haluaa mies, minä menen seuraksi, joskus nautin, joskus on vähän tylsää. Mies lukee oikeita romaaneja, mä dekkareita. Eli olen ehkä meistä "juntimpi".
Onneksi maailma ei ole mustavalkoinen, eikä vaikkapa penkkiurheiluharrastus sulje pois laaja-alaista kiinnostuneisuutta muistakin asioista. Toisaalta minusta siinäkään ei ole mitään vikaa, että tykkää vain penkkiurheilusta. Aika pitkälle pärjäisin semmoisenkin miehen kanssa, jos arki pelaisi. Kävisin sitten kaverien kanssa muissa rennoissa.
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttääkö kulttuuriperseiden kumppaneita tämä "henkevyys"?
Luulisi sivistyksen vähentävän sillä ylvästelyä. Pelkäänpä, että oppi on kimmahtanut umpiluusta takaisin kirjoihin ja kanveesiin.
Mitä ylvästelyä? Jos et tunne olevasi samalla aaltopituudella kumppanisi kanssa niin eroa. Mitä järkeä tuollaisessa suhteessa on?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Urheilun katsominen on sietämätöntä. Syömisillä nyt ei ole niin väliä kunhan on edes suht terveellistä.
Vierailija kirjoitti:
Käityksesi akateemisista naisista tuntuu kovin kapelta.
t. DI nainen
Toisaalta ennakkoluuloinen kommentoija yläpuolellasi (joka olettaa, ettei urheilua katsovan kanssa käydä henkeviä keskusteluja, Wtf?) saa paljonkin yläpeukkuja...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minun akateeminen mieheni syö lihaa ja katsoo futista. Itse en tee kumpaakaan. Noissa asioissa ei ole mitään pahaa. Mutta mustavalkoisuudessa on.
Jos mieheni alkaisi nyrpistellä nenää kokkaamani kasvisannoksen kohdalla tai kieltäytyisi lähtemästä kanssani oopperaan, pitäisin sitä moukkamaisena. Sama myös toiseen suuntaan, ei minulla ole oikeutta määritellä miestäni yhden ominaisuuden perusteella.
Viimeiset virkkeet oli kyllä kertakaikkisen ironisia. Toisaalta miehen on pakko tulla oopperaan kanssasi, ettet pitäisi häntä moukkamaisena (????) ja sitten toisaalta sun mielestä ei ole oikeutta määritellä ketään yhden ominaisuuden perusteella?
En minäkään lähtisi oopperaan, mut eipä ole tullut mieleenkään, et kellään olis oikeutta määritellä mut yhden mielenkiinnon (puuttumisen) vuoksi.
Mulla ei ole mitään kriteerilistaa ihmisiä varten.
Lippispäisiä lätkäjuntteja ei kukaan älykäs nainen katso yhtä panoa kauemmin!
Vierailija kirjoitti:
Ärsyttääkö kulttuuriperseiden kumppaneita tämä "henkevyys"?
Luulisi sivistyksen vähentävän sillä ylvästelyä. Pelkäänpä, että oppi on kimmahtanut umpiluusta takaisin kirjoihin ja kanveesiin.
Ei kaikki sillä ylvästele. Kyllä sen huomaa ketkä on aidosti mitäkin. Joillakin on vaan hirveen suuri tarve näyttää itsestään tiettyjä asioita ulospäin.
Puhukaa te mitä puhutte. Ooppera tarkoittaa teille Les Miserablesia. Ja lätkäjuntti on lätkäjuntti, vaikka koulutus olisi mikä.
Lihansyönti ja urheilun katsominen ovat molemmat täysin ok. Toivoisin kuitenkin, että mies myös itse harrastaa urheilua eikä pelkästään katso sitä.
- N25, yliopisto-opiskelija
Tässä oikea vastaus. Sekin on toki turn off, jos mies määrittelee itsensä yhden tai kahden ominaisuuden perusteella, kuten ap otsikossa teit.