Ensitreffit alttarilla Suomi 2017

Vierailija kirjoitti:

Minusta se olisi normaalista poikkeavampaa, jos joku sinkuista asuisi isossa keskusta-asunnossa.

Ei siinä Marin asunnossa niin oleellista ollut se koko, vaan se ahdistava sisustus ja ilmapiiri. Mieheni hihkaisi ensimmäisenä: "Ei edes ruokapöytää!" Millaista olisi syödä sohvalla polviensa päällä? Asunto näytti juuri niin aneemiselta kuin omistajansakin on, ei ihme ettei Petri sopeutunut sinne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Marin käytös on ollut todella noloa tuon ikäiselle naiselle, jota vielä kuvataan telkkariin, mutta toisaalta symppaan häntä. Petri on yhtä kiinnostava kuin heinäseiväs. Petri on (telkkarin perusteella) niitä ihmisiä, joista ei saa mitään irti, joilla ei ole oikein mielipidettä mihinkään asiaan ja heidän kanssaan on vaikea saada keskustelua aikaiseksi. Petri näkee ison puun ja toteaa onpa iso puu. Petri käy kirkossa ja sanoo olipa korkea kirkko. Vaikka ei Marikaan itsestään mitään älykön kuvaa antanut niin odotti varmasti saavansa miehen, jonka kanssa keskustella asioista. 

Minulle Petri olisi ihan oiva puoliso. Parannan maailmaa ystävien kanssa. Mies on seksiä ja perheen arjen pyöritystä varten. Siihen Petri olisi noista kolmesta ainoa mahdollinen.

Oletko varma, että Petristä olisi pyörittämään perheen arkea muuten kuin tuomalla rahaa kotiin? Jos Petri herää puoli viideltä ollakseen salilla puoli kuudelta, ja jatkaa sieltä suoraan töihin, niin eihän se ehdi esim. viedä lapsia päiväkotiin. Hankitaanko sille etu- tai takakorillinen fillari, jotta se voi kotimatkallaan käydä poimimassa ne sieltä? 

Miksi Petri ei voisi muuttaa tapojaan, kun lapsia tulisi? Eihän hän nyt mikään pönttö ole. Niinhän muutkin avioparit joutuvat sopeutumaan lapsen/lasten tultua ja muuttamaan pinttyneitäkin tapoja lasten hyväksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan siitä jotain haittaa että nämä parit on ollut naimisissa ja eronneet perintö ym. mielessä. Ainakin näyttää oudolta sellainen 6kk.? avioliitto.

Tarkoitit varmaan sanoa, että onko siitä perintömielessä haittaa tulevaisuudessa, kun takana on eroon päättynyt liitto. (Outo sanajärjestys lauseessa antoi hieman väärän kuvan asiasta.)

Tämä onkin juridisesti mielenkiintoinen seikka ja vaatisi selvittelyn etukäteen. Periaatteessahan Marin ja Petrin pitäisi erovaiheessa tehdä omaisuutensa ositus, ettei liitto jäisi "kummittelemaan" siihen saakka, kunnes kuolinpesän selvittelyä joskus tehdään. Ilman ositustahan päättynytkin liitto vaikuttaa siinä tilanteessa omaisuuden jakoon. Onkohan tällaiset seikat otettu huomioon, kun ensitreffit ohjelmia on luotu?

Ihmettelen kuinka jotkut viitsivät osallistua ohjelmaan kun avioeron suuri mahdollisuus tai enemmänkin riski on todellakin olemassa ja siitä jää ikuinen muisto ja jälki. Itselleni ei olisi mikään pikkujuttu saada eronneen leimaa, sen verran tosissaan otan avioliiton. Tähän täällä ei ole kukaan ottanut kantaa. Nyt varmaan joku sanoo että mitä väliä eihän sitä kukaan ulkopuolinen tiedä, mutta ITSELLENI sillä olisi paljon merkitystä. Avioliittoon jos menen en kyllä siihen suin päin syöksy. Kyllä pitää olla hyvät kortit pöydällä että edes harkitsen, uhkapeliä en sillä saralla halua pelata. Haluan että kaikki nuo nuo valmistelut, puku ja juhlat ja ystävät ovat sitä oikeaa varten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan siitä jotain haittaa että nämä parit on ollut naimisissa ja eronneet perintö ym. mielessä. Ainakin näyttää oudolta sellainen 6kk.? avioliitto.

Perintömielessä ei muuta väliä kuin että jos parin jompikumpi osapuoli sattuu kuolemaan ennen kuin ero astuu voimaan, niin puoliso perii. Sitten kun ero on voimassa, ei entisellä avioliitolla enää ole merkitystä.

Ei ole näin yksinkertaista. Entinenkin liitto on voimassa perintömielessä, mikäli eron yhteydessä ei ole omaisuuden virallista jakamista (ositus) tehty.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onkohan siitä jotain haittaa että nämä parit on ollut naimisissa ja eronneet perintö ym. mielessä. Ainakin näyttää oudolta sellainen 6kk.? avioliitto.

Perintömielessä ei muuta väliä kuin että jos parin jompikumpi osapuoli sattuu kuolemaan ennen kuin ero astuu voimaan, niin puoliso perii. Sitten kun ero on voimassa, ei entisellä avioliitolla enää ole merkitystä.

Ei ole näin yksinkertaista. Entinenkin liitto on voimassa perintömielessä, mikäli eron yhteydessä ei ole omaisuuden virallista jakamista (ositus) tehty.

Näillä pareilla kai on avioehto kaikilla (kuuluu formaattiin), vaikuttaako se asiaan jotenkin? (Saako sellaisen muuten jälkikäteen pois, jos pari haluaa jatkaa liittoaan ilman avioehtoa?)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta se olisi normaalista poikkeavampaa, jos joku sinkuista asuisi isossa keskusta-asunnossa.

Ei siinä Marin asunnossa niin oleellista ollut se koko, vaan se ahdistava sisustus ja ilmapiiri. Mieheni hihkaisi ensimmäisenä: "Ei edes ruokapöytää!" Millaista olisi syödä sohvalla polviensa päällä? Asunto näytti juuri niin aneemiselta kuin omistajansakin on, ei ihme ettei Petri sopeutunut sinne.

Sinkkuna Mari käyttää ruokapöytänä keittiön tasoa, jolla työskenteli. Luopuisitko sinä sohvasta vai sängystä ruokapöydän hyväksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies jolla unelma kirjoitti:

Nänhän tämä menee stadin "mareilla" !!!!

Aivan. Kevyttä nautiskelua, teatteria, kahviloita, viinin lipittämistä, syvällistä keskustelua. Asuntokin vitivalkoinen, ahdistavan tyylikkäästi sisustettu, jossa ei edes ruokapöydälle paikkaa. Kuvittelen raavasta miestä ruokailemassa polviensa päällä vitivalkoisella sohvalla, pelkäämässä että likaa ja sotkee asunnossa jotain. Sänky nukkumasopessa ahdas, huoneessa tukalan kuuma. Onko tällainen aikuisen ihmisen elämää ja mikä sija siinä on aviopuolisolla?

On aikuisen ihmisen elämää, normaalia kaupunkielämää. Käypä joskus kylässä Helsingissä - tai hui, jossain vielä isommassa kaupungissa, vaikka Lontoossa. Ei täällä sinkuilla ole mitään perheasuntoja, yksiökin voi maksaa tonnin kuussa. 

Aika tyhjää elämää. En viihtyisi montakaan päivää.

Minä taas en voisi elää alueella, jossa minulla ei olisi järkeviä työllistymismahdollisuuksia tai työmatka olisi kymmeniä kilometrjeä kuten kauppamatkakin kilometritolkulla. Olisi aika ankeaa asua sinkkuna jossain sadan neliön omakotitalossa niin, että samalla neliökilometrillä on kymmenen muuta naapuria ja ulkoilumahdollisuutena autotien reuna joko itään tai länteen. 

Niin, sinun tonttisi olisi vain 100000 neliötä, aika ankeeta.

Totta. Tontissa on paljon hoitamista. Jos sellainen on pakko olla, niin 500 neliötä on hyvä koko.

Tuossahan ei puhuttu tontin koosta mitään. Tosiasia kuitenkin on se, että sinkku elättää yksin itsensä, joten työllistymismahdollisuuksilla on merkitystä. Myöskään kotona ei tapahdu mitään sosiaalista kanssakäymistä, ellei joku ole kylässä eli on helpompaa asua ihmisten ilmoilla kuin pellon reunalla tai metsän laidalla.

Sanoo "Helsingin Mari".

Ei vaan 'Espoon Elli', joka kokee itselleen parhaaksi Petrin Kulovalkean ruokapöytineen ja sohvineen, mutta jonka ystävistä osa 'Helsingin Mareja'.

Urheilu ei ole Petrille harrastus, vaan elämäntapa, tätä ei ole näköjään asiantuntijat tajunneet. 

Ei semmoiselle ihmiselle sovi partneriksi ihminen jota ei liikunta pahemmin kiinnosta, ei pysy ns. vauhdissa mukana. Oletan että Mari on kokenyt Petrin ehdottomuuden todella ahdistavana, minusta on jo paljonpuhuvaa, että Petri ei voinyt yhtään höllätä edes ohjelman alun ajaksi (esim. "en syö mitään tuollaisia ROSKARUOKIA!"-kommenttiin viitatakseni).

Marin käytös oli myös melkoisen kammottavaa kun muuttivat yhteen, en halua häntä puolustella. 

Petrille olisi sopinut _ehkä_ joku edellisen kauden Tanjan kaltainen urheilullinen nainen jonka kanssa harrastaa. Tosin tämän ohjelman perusteella vaikuttaa siltä, että se naisen menevä aukko Petrin elämässä on kyllä todella pieni. 

Kaikille pareille on tehty avioehto, kuuluu formaattiin, piste. Ei siis tule missään vaiheessa mitään perintö, ositus yms. riitoja. Kumpikaan  ei peri toiseltaan yhtään mitään. Myöhemmin toki, jos pari niin haluaa, voi avioehdon purkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta se olisi normaalista poikkeavampaa, jos joku sinkuista asuisi isossa keskusta-asunnossa.

Ei siinä Marin asunnossa niin oleellista ollut se koko, vaan se ahdistava sisustus ja ilmapiiri. Mieheni hihkaisi ensimmäisenä: "Ei edes ruokapöytää!" Millaista olisi syödä sohvalla polviensa päällä? Asunto näytti juuri niin aneemiselta kuin omistajansakin on, ei ihme ettei Petri sopeutunut sinne.

Sinkkuna Mari käyttää ruokapöytänä keittiön tasoa, jolla työskenteli. Luopuisitko sinä sohvasta vai sängystä ruokapöydän hyväksi?

En kummastakaan, en suostuisi asumaan tuollaisessa kopissa, ajatuskin jo ahdistaa.

T. Maalainen

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

EA-fani kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jännä, että jotkut täällä vaativat, että 5 viikkoa pitäisi olla yhdessä vaikka päällä seisoen.

Öö, no eikö se ole vähän niinkuin tämän ohjelman idea, johon osallistujat ovat mukaanlähtiessään sitoutuneet? He ovat solmineet avioliiton. Jos ei ole valmis sitoutumaan aviopuolisoonsa edes viideksi viikoksi, niin joku Napakymppi olisi ehkä parempi formaatti tällaiselle seuranhakijalle.

Minusta tämän ohjelman idea on löytää elämänkumppani. Ei viihdyttää katsojia (tosin en myöskään tajua, kuka nauttii siitä, kun joillakin menee huonosti). 

Fakta on, että vaikka tässä mennään naimisiin, ohjelma on luonteeltaan silti ihan Napakymppiä. Ainoana erona, että ennen naimisiinmenoa ei voi esittää kysymyksen kysymystä itse toiselle. 

Jos tuotanto on näin kesseliä porukkaa, että jokainen maallikko löytäisi paremman parin kapakasta tai muualta, niin ainoa oikea ratkaisu on vetää homma poikki. Ei kukaan ole velvollinen nöyryyttämään itseään viikosta toiseen telkkarissa. 

Tai mikä tahansa muu ammatti, joka vaatii jotain asiantuntemusta. Asiantuntijatkin on ihmisiä ja ihmisille sattuu virheitäkin, vaikka olisi kuinka hyvä. On todella, todella lapsellista ajatella että on olemassa jotain erehtymättömiä yli-ihmisasiantuntijoita. Lapsi pitää vanhempiaan täydellisinä lapsuusaikana, mutta aikuisten pitäisi ymmärtää ettei ole olemassa täydellisiä, erehtymättömiä ihmisiä!

Suomen EA-asiantuntijat on sitä paitsi parhaiten onnistuneita tässä formaatissa maailmanlaajuisesti. Ja taatusti aiempien kausien edelleen yhdessä olevat parit ovat todella kiitollisia heille!

On syytä kritisoida, jos tehdään näin alkeellinen moka kuin Petri vs. Mari. Ei vaadi ihan hirveästi tutkailua, kun tajuaa, että ei kun ei. Ellei tosiaan elä Dunderfelt-pilvilinnoissa.

Joo, onnistuttu on. Toisaalta voi miettiä, onko onnistumisprosentissa paljon kiinni siitäkin, että aiemmin on tuotanto panostanut enemmän. Ja ovatko onnistuneet olleet poikkeuksellisen joustavia ihmisiä. 

Ei varmaan tarvitse olla minkään lajin asiantuntija ymmärtääkseen, että tällaisia kommentteja kirjoittaa ihmiset joilla ei ole minkäänlaista käsitystä siitä, minkälaisia haasteita sisältyy erilaisten asiantuntijoiden työhön.

Se on niin helppoa sieltä sohvalta käsin huudella ja tietää niin paljon paremmin kaikki asiat. Menepä kokeilemaan, minua ainakin kiinnostaisi nähdä tulos.

Thunderiko se siellä huutelee

Voisiko nämä julkisuuden henkilöitä joka palstalla ja kulmalla näkevät lähettää jonnekin maata kiertävälle radalle?? :D Tai ainakin antaa heille edunvalvoja, joka tarkistaa tekstit ennen lähetä-napin painamista??

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies jolla unelma kirjoitti:

Nänhän tämä menee stadin "mareilla" !!!!

Aivan. Kevyttä nautiskelua, teatteria, kahviloita, viinin lipittämistä, syvällistä keskustelua. Asuntokin vitivalkoinen, ahdistavan tyylikkäästi sisustettu, jossa ei edes ruokapöydälle paikkaa. Kuvittelen raavasta miestä ruokailemassa polviensa päällä vitivalkoisella sohvalla, pelkäämässä että likaa ja sotkee asunnossa jotain. Sänky nukkumasopessa ahdas, huoneessa tukalan kuuma. Onko tällainen aikuisen ihmisen elämää ja mikä sija siinä on aviopuolisolla?

On aikuisen ihmisen elämää, normaalia kaupunkielämää. Käypä joskus kylässä Helsingissä - tai hui, jossain vielä isommassa kaupungissa, vaikka Lontoossa. Ei täällä sinkuilla ole mitään perheasuntoja, yksiökin voi maksaa tonnin kuussa. 

Aika tyhjää elämää. En viihtyisi montakaan päivää.

Minä taas en voisi elää alueella, jossa minulla ei olisi järkeviä työllistymismahdollisuuksia tai työmatka olisi kymmeniä kilometrjeä kuten kauppamatkakin kilometritolkulla. Olisi aika ankeaa asua sinkkuna jossain sadan neliön omakotitalossa niin, että samalla neliökilometrillä on kymmenen muuta naapuria ja ulkoilumahdollisuutena autotien reuna joko itään tai länteen. 

Niin, sinun tonttisi olisi vain 100000 neliötä, aika ankeeta.

Totta. Tontissa on paljon hoitamista. Jos sellainen on pakko olla, niin 500 neliötä on hyvä koko.

Täällä maalla ei saa edes rakentaa noin pienelle tontille, koirankoppi siihen juuri mahtuisi. Eipä tuossa luonnonmukaisessa metsässä ole paljoa hoitamista, joskus kaataa puun josta tekee halkoja.

Vierailija kirjoitti:

Kaikille pareille on tehty avioehto, kuuluu formaattiin, piste. Ei siis tule missään vaiheessa mitään perintö, ositus yms. riitoja. Kumpikaan  ei peri toiseltaan yhtään mitään. Myöhemmin toki, jos pari niin haluaa, voi avioehdon purkaa.

Kiva olla loppuelämä eronnut

https://yle.fi/uutiset/3-7337799

Vierailija kirjoitti:

Kaikille pareille on tehty avioehto, kuuluu formaattiin, piste. Ei siis tule missään vaiheessa mitään perintö, ositus yms. riitoja. Kumpikaan  ei peri toiseltaan yhtään mitään. Myöhemmin toki, jos pari niin haluaa, voi avioehdon purkaa.

Riitoja ei tule, jos osituspaperi on visussa tallessa, mutta perikunnan pitää kuitenkin liittää se perukirjaan. Eli mahdolliset lapset tulevat väistämättä tietämään tästä, elleivät kuole vanhempiaan aiemmin.

Vierailija kirjoitti:

Kaikille pareille on tehty avioehto, kuuluu formaattiin, piste. Ei siis tule missään vaiheessa mitään perintö, ositus yms. riitoja. Kumpikaan  ei peri toiseltaan yhtään mitään. Myöhemmin toki, jos pari niin haluaa, voi avioehdon purkaa.

Entä jos puoliso sattuisi olemaan raskaana naimisiin mennessä ja lapsi syntyisi ennen eroa? Voiko isyyden kiistää dna-testin perusteella?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies jolla unelma kirjoitti:

Nänhän tämä menee stadin "mareilla" !!!!

Aivan. Kevyttä nautiskelua, teatteria, kahviloita, viinin lipittämistä, syvällistä keskustelua. Asuntokin vitivalkoinen, ahdistavan tyylikkäästi sisustettu, jossa ei edes ruokapöydälle paikkaa. Kuvittelen raavasta miestä ruokailemassa polviensa päällä vitivalkoisella sohvalla, pelkäämässä että likaa ja sotkee asunnossa jotain. Sänky nukkumasopessa ahdas, huoneessa tukalan kuuma. Onko tällainen aikuisen ihmisen elämää ja mikä sija siinä on aviopuolisolla?

On aikuisen ihmisen elämää, normaalia kaupunkielämää. Käypä joskus kylässä Helsingissä - tai hui, jossain vielä isommassa kaupungissa, vaikka Lontoossa. Ei täällä sinkuilla ole mitään perheasuntoja, yksiökin voi maksaa tonnin kuussa. 

Aika tyhjää elämää. En viihtyisi montakaan päivää.

Minä taas en voisi elää alueella, jossa minulla ei olisi järkeviä työllistymismahdollisuuksia tai työmatka olisi kymmeniä kilometrjeä kuten kauppamatkakin kilometritolkulla. Olisi aika ankeaa asua sinkkuna jossain sadan neliön omakotitalossa niin, että samalla neliökilometrillä on kymmenen muuta naapuria ja ulkoilumahdollisuutena autotien reuna joko itään tai länteen. 

Niin, sinun tonttisi olisi vain 100000 neliötä, aika ankeeta.

Totta. Tontissa on paljon hoitamista. Jos sellainen on pakko olla, niin 500 neliötä on hyvä koko.

Tuossahan ei puhuttu tontin koosta mitään. Tosiasia kuitenkin on se, että sinkku elättää yksin itsensä, joten työllistymismahdollisuuksilla on merkitystä. Myöskään kotona ei tapahdu mitään sosiaalista kanssakäymistä, ellei joku ole kylässä eli on helpompaa asua ihmisten ilmoilla kuin pellon reunalla tai metsän laidalla.

Järven rannalla on ihan kiva asua, tosin naapuri näkyy vastarannalla reilun kilometrin päässä. Isoon kaupunkiin on 30 min matka, siellä käyn toimistolla kerran pari viikossa, muuten etätöissä. Kaveritkin tykkää tulla tänne käymään ja yöksi. Tämä siis samalla hinnalla kuin keskustayksiö maksaisi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta se olisi normaalista poikkeavampaa, jos joku sinkuista asuisi isossa keskusta-asunnossa.

Ei siinä Marin asunnossa niin oleellista ollut se koko, vaan se ahdistava sisustus ja ilmapiiri. Mieheni hihkaisi ensimmäisenä: "Ei edes ruokapöytää!" Millaista olisi syödä sohvalla polviensa päällä? Asunto näytti juuri niin aneemiselta kuin omistajansakin on, ei ihme ettei Petri sopeutunut sinne.

Sinkkuna Mari käyttää ruokapöytänä keittiön tasoa, jolla työskenteli. Luopuisitko sinä sohvasta vai sängystä ruokapöydän hyväksi?

En kummastakaan, en suostuisi asumaan tuollaisessa kopissa, ajatuskin jo ahdistaa.

T. Maalainen

Samoin. Teini-ikäisenä itsellänikin oli vain matala sohvapöytä, aikuisena ihmisenä en voisi asua tuolla tavoin.

Vierailija kirjoitti:

Kaikille pareille on tehty avioehto, kuuluu formaattiin, piste. Ei siis tule missään vaiheessa mitään perintö, ositus yms. riitoja. Kumpikaan  ei peri toiseltaan yhtään mitään. Myöhemmin toki, jos pari niin haluaa, voi avioehdon purkaa.

Avioehdon olemassaolo tarkoittaa, että osituksen sijaan tehdään omaisuuden erottelu, jossa lähinnä todetaan, että kumpikin pitää omansa. Kuitenkin puolison perintöoikeus on eri asia. Lapsettoman henkilön perii puoliso, jos ei ole testamenttia. Tähän ei avioehto vaikuta, koska saanto ei tapahdu avio-oikeuden nojalla, vaan perintöoikeuden. Periaatteessa siis, jos henkilöt haluavat varman päälle vetää, heillä tulisi olla avioehdon lisäksi testamentti, jonka nojalla vanhemmat tms. perivät heidät.

Vierailija kirjoitti:

Jos bodari-Petri käyttää muutakin kuin rahkaa, se näkyy kielteisesti alakerrassa.

Sillon kun käyttää testoteronia se nostaa libidoa ja jos ei käytä ja kroppa ei palaudu normaaleille hormoonitasoille se laskee.

Vaikka Petri hyvässä kunnossa on ei se niin hyvässä kunnossa ole että selkeästi aineita olisi tarvinnut.

Bönde sinkku kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mies jolla unelma kirjoitti:

Nänhän tämä menee stadin "mareilla" !!!!

Aivan. Kevyttä nautiskelua, teatteria, kahviloita, viinin lipittämistä, syvällistä keskustelua. Asuntokin vitivalkoinen, ahdistavan tyylikkäästi sisustettu, jossa ei edes ruokapöydälle paikkaa. Kuvittelen raavasta miestä ruokailemassa polviensa päällä vitivalkoisella sohvalla, pelkäämässä että likaa ja sotkee asunnossa jotain. Sänky nukkumasopessa ahdas, huoneessa tukalan kuuma. Onko tällainen aikuisen ihmisen elämää ja mikä sija siinä on aviopuolisolla?

On aikuisen ihmisen elämää, normaalia kaupunkielämää. Käypä joskus kylässä Helsingissä - tai hui, jossain vielä isommassa kaupungissa, vaikka Lontoossa. Ei täällä sinkuilla ole mitään perheasuntoja, yksiökin voi maksaa tonnin kuussa. 

Aika tyhjää elämää. En viihtyisi montakaan päivää.

Minä taas en voisi elää alueella, jossa minulla ei olisi järkeviä työllistymismahdollisuuksia tai työmatka olisi kymmeniä kilometrjeä kuten kauppamatkakin kilometritolkulla. Olisi aika ankeaa asua sinkkuna jossain sadan neliön omakotitalossa niin, että samalla neliökilometrillä on kymmenen muuta naapuria ja ulkoilumahdollisuutena autotien reuna joko itään tai länteen. 

Niin, sinun tonttisi olisi vain 100000 neliötä, aika ankeeta.

Totta. Tontissa on paljon hoitamista. Jos sellainen on pakko olla, niin 500 neliötä on hyvä koko.

Tuossahan ei puhuttu tontin koosta mitään. Tosiasia kuitenkin on se, että sinkku elättää yksin itsensä, joten työllistymismahdollisuuksilla on merkitystä. Myöskään kotona ei tapahdu mitään sosiaalista kanssakäymistä, ellei joku ole kylässä eli on helpompaa asua ihmisten ilmoilla kuin pellon reunalla tai metsän laidalla.

Järven rannalla on ihan kiva asua, tosin naapuri näkyy vastarannalla reilun kilometrin päässä. Isoon kaupunkiin on 30 min matka, siellä käyn toimistolla kerran pari viikossa, muuten etätöissä. Kaveritkin tykkää tulla tänne käymään ja yöksi. Tämä siis samalla hinnalla kuin keskustayksiö maksaisi.

Brr, minusta tuollainen yksinäisyys on jotenkin karmivaa. Olen joskus koettanut käydä mökillä yksinään, se menee jotenkuten vielä kesän valoisimpana aikana, mutta silloinkin on vähän häijy olo käydä nukkumaan ja kuunnella jotain rasahduksia ulkoa, jossa ei pitäisi olla ketään. En lähtisi sinne etenkään syyspimeiden tullen, ja koskaan en varsinaisesti voi nauttia ajatuksesta, että olen siellä ihan oman onneni varassa eikä kukaan edes kuule, jos sattuu jotain ja huudan apua.