Miltä tuntuu olla hoikka?
Miltä tuntuu kun vaatteet ei kiristä tai kinnaa päällä? Tai miltä tuntuu kun omaa kokoa löytyy aina kaupoista? Entä se kun kuvissa ei näy kaksoisleukaa tai paidan selkäpuolelta ei tursua läskit? Aina näyttää hyvältä pukukopin peilistä ja joskus voi olla harmillisesti tullut otettua sovitukseen liian iso paita tai housut. Miltä tuntuu kun voi istua vähän huonossa ryhdissäkin ilman, että kolme uimarengasta pullottaa rinnan ja lantion välissä?
Mä olen niin kateellinen teille :(
Kommentit (50)
Ihan hyvältä, normaalilta. Jokainen voi tehdä jotain painolleen.
No miltäs se nyt tuntuisi, ei erikoiselta. Hoikka olin painoindeksillä 18, nyt indeksi on 22.8, enkä vieläkään tunne olevani flesu.
Vierailija kirjoitti:
Miltä tuntuu kun vaatteet ei kiristä tai kinnaa päällä? Tai miltä tuntuu kun omaa kokoa löytyy aina kaupoista? Entä se kun kuvissa ei näy kaksoisleukaa tai paidan selkäpuolelta ei tursua läskit? Aina näyttää hyvältä pukukopin peilistä ja joskus voi olla harmillisesti tullut otettua sovitukseen liian iso paita tai housut. Miltä tuntuu kun voi istua vähän huonossa ryhdissäkin ilman, että kolme uimarengasta pullottaa rinnan ja lantion välissä?
Mä olen niin kateellinen teille :(
Mä olin nuorena tuollainen. Ei se tunnu miltään, kun ei tiedä muusta. Yhtä epävarma olin itsestäni, en tiennyt yhtään että olisin voinut laittautua vaikka miten upeaksi, en osannut enkä nähnyt itseäni sellaisena. Olin yksinäinen ja vailla rakkautta, seksiä vain oli tarjolla ja sekin surkeaa.
Itsevarmuus on tullut iän myötä, samaa tahtia kuin ne uimarenkaat ja leuat. Nykyisin mulla on upein mies ikinä ja fantastinen seksielämä, uimarenkaineni kaikkineni.
Ei se löydy ulkoa vaan sisältä.
Laihduin bmi:n yläpäästä alalukemiin. Saan puolisolta enemmän hellyyttä, hän pitää minua kauniimpana kun olen painoindeksitaulukon alemmilla luvuilla. Ei sano ääneen, mutta koskettaa enemmän. Peilistä katsoo hiukan vieras nainen; mihin on kadonnut pieni kaksoisleuka, pienet selkämakkarat? Onko minulla aina ollut näin korkeat poskipäät? Olenko todella kauniimpi näin? Suhteeni ruokaan on aina ollut ongelmallinen, vanhempani haukkuivat kehoani koko kasvuni ajan vaikka olin tuolloin hoikimmillani. Varoittivat lihomisesta, ei kuulemma kukaan poika tykkää pulleista tytöistä.
Vaikka olen laihtunut hoikaksi, on minulla kurvikkaan/pullean naisen identiteetti. Ikään kuin pitäisi pyydellä anteeksi olemassaoloa. Olla varuillaan, aina voi tulla kroppa-arvostelua. Olen nainen, eli avointa riistaa.
Nurinkurisesti, pidän runsasmuotoisia kavereitani todella viehättäviä. Ulospäin he näyttävät itsevarmoilta ja säteileviltä, mutta en voi tietää, miltä heistä tuntuu sisimmissään.
Kevyempi vastaus: hyvältä se kai tuntuu, vaatteet mahtuu paremmin päälle ja istuvat hyvin. Aamupalaksi syön joskus kaksi ruisleipää ja piimää, joskus kaksi keitettyä kananmunaa. Ja kahvia täysmaidolla. Kananmunat varsinkin pitävät nälkää hyvin. Puuro taas aiheuttaa kiljuvan nälän, ellei syö sitä reilun proteiinilisän kanssa.
Olen kokoa 36-38. Tää tapaus joka laittaa tänne postia tyyliin on ihanaa olla gaselli, taitaa olla mies.
Naiset eivät ole koskaan tyytyväisiä itseensä. Eivätkä kirjoita noin.
En syö aamiaista, juon kahvia ja vedän pari röökiä.
En ole kaunis, enkä mieti painoani, olen vain pitkä ruipelo ja tissitön.
Oivoi miten gasellimaisesti tässä sitten mennään, enemmän mietin tyhjää pankkitiliä, miten jaksan taas huomiset kakaroiden harrastukset ja mitä persettä taas huomenna ruoaksi..
Hoikkuus tuntuu:
- mikä tahansa vaate istuu päällä
- ei ole epävarma olo vartalosta
- ei tarvitse pelätä kuvissa kaksoisleukaa
- voit mennä pikaruoka ravintolaan syömääm, eikä kukaan katso kuten lihavaa, joka syö pikaruoka ravintolassa
- minihame/ shortsit on hoikalla ihan eri, kuin lihavalla. Ja myös bikinit. Ja monet muut kesävaatteet.
Olen aina ollut hoikka, joten en ole niin ajatellut, miltä tuntuu. Mutta kiitos - nyt arvostan olotilaani enemmän, koska tosiaan vaatteita löytyy helposti ja ne istuu. Jalat ei hinkkaa yhteen eikä mikään hylly ja lylly, kun liikkuu. Mikään ei kiristä vyötäröltä... onhan tää kivaa. Lankutan muuten joka päivä - hävis pieni pömppömahakohulle siinä sit ja ryhti parani.
Vierailija kirjoitti:
Olen kokoa 36-38. Tää tapaus joka laittaa tänne postia tyyliin on ihanaa olla gaselli, taitaa olla mies.
Naiset eivät ole koskaan tyytyväisiä itseensä. Eivätkä kirjoita noin.
En syö aamiaista, juon kahvia ja vedän pari röökiä.
En ole kaunis, enkä mieti painoani, olen vain pitkä ruipelo ja tissitön.
Oivoi miten gasellimaisesti tässä sitten mennään, enemmän mietin tyhjää pankkitiliä, miten jaksan taas huomiset kakaroiden harrastukset ja mitä persettä taas huomenna ruoaksi..
Puhu vain omasta puolestasi äläkä yleistä koko naissukupuolen ajattelua - miljardeja ihmisiä. Olen kokoa 34-36, aina ollut enkä koskaan ole joutunut laihduttamaan tai vahtimaan syömisiäni ja olen kyllä tyytyväinen vartalooni.
Ihan jees se on, mutta välittäinen ahdistus siitä että olen liian hoikka vaikka terveen painossa
Mikä helvetti tässä on että pitää alapeukuttaa? Mysli ei ole epäterveellistä jos tekee itse tai katsoo kaupassa vähän mitä ostaa. Ei tarvitse ostaa sitä suurinta sokeripommia, mutta sitähän ei tietenkään tajuta.