Lue keskustelun säännöt.
Raskasta kun anoppi haukkuu toista miniäänsä minulle aina
31.08.2017 |
En tiedä tarkkaan mitä anoppini ja hänen toisen poikansa vaimon välillään on tapahtunut, olen itse tavannut mieheni vasta kun noilla oli jo välit tulehtuneet. Mutta anoppi siis hyvin usein haukkuu tätä toisen poikansa vaimoa minulle. Toistelee jotain yksittäisiä miniänsä sanomia lauseita ja kelaa ja kelaa ääneen jotain yksittäisiä tilanteita joissa tuo miniä ei esim. tervehtinyt häntä (tuo tervehtimisjuttu on tapahtunut kuusi vuotta sitten, ja edelleen siitä verisesti loukkaantuneena puhuu). En tykkää ylipäätään kuunnella kun ketään haukutaan, mutta tämä tuntuu minusta erityisen raskaalta. En koskaan oikein kommentoi noihin juttuihin mitään, koska kyse on jostain vanhoista asioista ennen minua, ei ne minulle edes kuuluisi. Mutta huolestuttaa nyt, että alkaako anoppi minuakin pian haukkumaan jos vaikka vahingossa unohdan tervehtiä häntä tms pientä. Onko kellään kokemusta siitä, että anoppi haukkuu sinulle toista miniäänsä usein? Miten olette ratkaisseet tilanteen?
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä ainakin on paljastunut "pienistä lipsahduksista" mihin sävyyn anoppi minusta puhuu muulle suvulle. Tekee myös sitä, että utelee mieheltäni pienimpiäkin yksityiskohtia arjestamme, siis lasten- ja kodinhoidosta. Olen pitkään epäillyt, että käyttää näitä tietoja puhuakseen muulle suvulle mitä olen tehnyt ja mitä en tehnyt, sillä tavalla vihjaten että joku asia johtuu vaikkapa huonosta taloustilanteestamme tai joku toinen minun laiskuudesta. Vaikea selittää, mutta anoppini kertoo muista ihmisistä minulle tuolla tyylillä. Siis saattaa vaikka udella jonkun käyttämän vaippamerkin, ja sitten kertoa minulle näin: "On se niin rankkaa lapsiperheissä jos ei ole rahaa. X se ostaa sellaista vaippamerkkiäkin, kun eihän sitä voi niitä kalliimpia vaippoja ostaa kun on niin pienellä hoitorahalla."
Kai joillakin huono itsetuntoisilla naisilla on vain hirveä kilpailutarve, ja miniä on niin otollinen maaperä tuohon. Siitä se riemu yleensä repeää, kun lapsenlapsia syntyy. Hirveä tarve etsiä todisteita, että miniä olisi joko avuton, laiska tai ihan vaan huono äitiä.
Onneksi monilla on ihaniakin anoppeja.