Vaihdanko alaa?

Samaa pohdin minäkin parhaillaan pää höyryten. Akateeminen paperi on taskussa, mutta jo muutaman vuoden on tuntunut siltä että ala tuli valittua väärin. Itselläni ei ole hoitoala mielessä, mutta joutuisin minäkin palkasta tinkimään jos hommaa lähden vaihtamaan. Asuntolaina painaa päälle sen verran raskaasti, että useamman vuoden opiskeluun ei tällä lapsilukumäärällä ole varaa lähteä, mutta radikaali alan vaihdos kyllä houkuttelee.



Mielestäni työviihtyvyys on todella tärkeä tekijä kokonaiselämänlaadussa! Vietämmehän töissä (valitettavasti?) todella suuren osan elämästämme. Ilman muuta kannattaa rohkeasti muuttaa suuntaa jos nykyinen tilanne tuntuu ahdistavalta - niin kuin itselläni. Tuntuu että kulutan päiväni itselleni jotakuinkin tyhjänpäiväisten asioiden parissa, ilman intohimon ja mielihyvän häivää. Olen päättänyt pitää silmäni auki ja aktiivisesti etsiä mahdollisuuksia alan vaihdokseen - ja olen varma että sellainen vielä avautuu! Ja palkasta olen valmis tinkimään, pienemmälläkin pärjää kun henkisesti voi paremmin.



Uskallusta sinullekin suuren päätöksen edessä! Jokainen pystyy itse vaikuttamaan oman elämänsä suuntaan, ei kannata jättäytyä virran vietäväksi ja veltostua matkalla :)

Niin - meillähän on vain tämä yksi elämä.