Lue keskustelun säännöt.
Millaisia harhaluuloja sinusta on?
30.08.2017 |
Minua pidetään ihmisenä, joka on aina iloinen, koska esitän sellaista.
Oikeasti olen äärimmäisen kyllästynyt ja vihainen niin omaan elämäntilanteeseeni kuin maailman tilanteeseen.
Kommentit (34)
Kolme, kaksi niistä liittyy ulkonäköön, kolmas ääneen.
Ulkonäkö: kaupassa myyjät puhuvat minulle englantia, elleivät ole esim kuulleet minun puhuvan suomea. Näytän kuulemma niin irlantilaiselta, että yllättyvät kun kerron, että ihan supi-suomalainen olen, syntynyt täällä, samoin vanhempani ja heidän vanhempansa. Sitä kauempaa löytyy kyllä Ruotsista ja Saksasta sukujuuria, mutta vain toiselta puolelta. Irlannista ei tiettävästi ollenkaan. Lisäksi näytän ikäistäni nuoremmalta (ei rypyn ryppyä, vaikka monilla entisillä luokkatovereilla on jo vähän, hyvät geenit ilmeisesti), ja saan aina näyttää paperit.
Ääni: En tiedä mikä äänessäni sen tekee, mutta puhelimessa kuulostan kuulemma hyvin nuorelta (olen siis jo kolmikymppinen :D). On tästä hyötyäkin, puhelinmyyjät kysyy aina äitiä tai isää puhelimeen ;) Haittana tosin se, että työpuheluiden kanssa on hankala joskus saada puhelukumppani uskomaan, että ihan työssä olen, enkä mikään tet:issä oleva...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lievän ontumiseni takia (toinen jalka 3 senttiä lyhyempi) minusta luullaan että olen muutenkin "vajaa" tai "vammainen" - Suurin osa ihmisistä ei ymmärrä että jalkojen pituusero ja kehitysvammaisuus ovat kaksi täysin eri asiaa.
Minullakin on toinen jalka 3cm lyhyempi ja saanut välillä ala-arvoista kohtelua sen takia. Tosin minulla on ortopediset kengät joissa on lyhyemmän jalan kengässä paksumpi pohja, joten en onnu niin paljon. Se taas on johtanut siihen että minua pidetään terveenä vaikka kivut ovat jatkuvia ja väsyn helposti. Jatkuva liikkeellä olo eli selän jumppaaminen on aiheuttanut väärinkäsityksiä levottomuudesta tai että minua paleltaisi.
Minua on luultu monesti uskovaiseksi vaikka olen lähinnä pakana noita-akka. Navettahuivi päässä minua on luultu erään toisen uskonnon edustajaksi, mutten viitsi mainita minkä ettei viesti mene poistoon tai tarkastettavaksi turhaan.
Musta saa helposti kuvan, että oon yritteliäs, luova, määrätietoinen ja itsevarma. Oikeasti pelkään muita ihmisiä ja oon väsynyt ja masentunut. Itsevarmuuden teeskentely on mun kuori maailmaa vastaan, ettei kukaan vaan pääse sörkkäsemään sitä mun epävarmaa sisintä.
Minua usein luullaan ylimieliseksi ja itsevarmaksi. En todellakaan tiedä mistä tämä ennakkoluulo on syntynyt. Itsetuntoni ei ole edes hyvä, enkä usein auo päätäni turhaan.
Ilmeisesti vaan näytän siltä.
Minua pidetään ensitapaamisen perusteella itseäni täynnä olevana, nokka pystyssä kulkevana, koppavana ääliönä.
Kuinkahan monta kymmentä kertaa olen saanut kuulla, että olen ihan erilainen kuin miltä alun perin vaikutin.
Sen siitä saa, kun on resting bitch face ja luonteena hardcore introvertti, sairaalloisen ujouden lisäksi.
Olen oikeasti ihan mukava, empaattinen ja kohtelias.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua kuulemma pidetään "tyhjäpäänä", joka ei kykene suhtautumaan mihinkään vakavasti. Nauravaisen kuoren alla sykkii rikkinäinen ja vakavasti masentunut sydän. Pohdin itsemurhaa päivittäin. Nauraminen ja hymyileminen, ja vitsailu, on minulle suojautumiskeino. On helpompaa esittää, ettei satu yhtään kuin näyttää oma haavoittuvuus ja haavoittuneisuus ja päästää joku lähelle, ehkä jopa lisää satuttamaan.
Mua luullaan puumaksi, koska mulla on nyt yli 10 vuotta nuorempi miesystävä. (En tiennyt hänen ikäänsä seurustelumme alussa, eikä hänkään minun - luulin häntä vanhemmaksi ja hän minua nuoremmaksi.) Tämä on kuitenkin elämäni ensimmäinen ihmissuhde (tapailut mukaanlukien), jossa kumppanini on minua nuorempi.
Ja sitten mua luullaan vedätettävissä olevaksi rassukaksikin vielä, koska mieheni ei ole kantasuomalainen...
Mutta siinäpähän luulevat! :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Että olen homo.
Minua taas luullaan heteroksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minua pidetään ensitapaamisen perusteella itseäni täynnä olevana, nokka pystyssä kulkevana, koppavana ääliönä.
Kuinkahan monta kymmentä kertaa olen saanut kuulla, että olen ihan erilainen kuin miltä alun perin vaikutin.
Sen siitä saa, kun on resting bitch face ja luonteena hardcore introvertti, sairaalloisen ujouden lisäksi.
Olen oikeasti ihan mukava, empaattinen ja kohtelias.
Kuulostat ihanalta <3 Minä näytän liian kiltiltä ja helposti lähestyttävältä, vaikka olen hyvin varautunut ja olen joutunut väkisin opettelemaan bitch facen pitääkseni hörhöt loitolla.
Mua pidetään terveenä, koska en näytä sairaalta. Oikeasti olen epilektikko joka saa usein saurauskohtauksia. Työkaverit eivät tajua kuinka sairas olen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minusta varmaan täällä naapurustossa luullaan, että olen työtön ja lapseni käyvät virikehoidossa. Todellisuudessa teen töitä kotona (tietokoneella) ihan urakalla.
Vierailija kirjoitti:
Minua kuulemma pidetään "tyhjäpäänä", joka ei kykene suhtautumaan mihinkään vakavasti. Nauravaisen kuoren alla sykkii rikkinäinen ja vakavasti masentunut sydän. Pohdin itsemurhaa päivittäin. Nauraminen ja hymyileminen, ja vitsailu, on minulle suojautumiskeino. On helpompaa esittää, ettei satu yhtään kuin näyttää oma haavoittuvuus ja haavoittuneisuus ja päästää joku lähelle, ehkä jopa lisää satuttamaan.
Olen ollut hyvin samanlainen kuin sinä. Vieläkään en osaa avautua mistään syvistä tunteista/ongelmista edes lähimmilleni, vaikken varsinaisesti masentunut enää olekaan. Luulen sen johtuvan lapsuudesta jolloin minulta vaadittiin aina reippautta eikä neg. tunteita saanut näyttää. Tietty sinulla voi olla eri menneisyys. Onko sinulla ketään kenen kanssa jutella?
Lievän ontumiseni takia (toinen jalka 3 senttiä lyhyempi) minusta luullaan että olen muutenkin "vajaa" tai "vammainen" - Suurin osa ihmisistä ei ymmärrä että jalkojen pituusero ja kehitysvammaisuus ovat kaksi täysin eri asiaa.