Miten motivoida lasta läksyihin?

–Oleellisin asia kaikessa vanhemmuudessa on, että otetaan rauhassa, rennosti ja vedetään henkeä. Yritä pitää kotona rentoa tunnelmaa yllä. Se auttaa oppimaan.

Laru kehottaa miettimään, miten kotielämää voisi saada rauhallisemmaksi. Ensin on hyvä tsekata perusasiat: ovatko lapsi ja vanhempi syöneet? Ovatko nukkuneet tarpeeksi? Onko saatu happea?

Onko kaikilla ollut rauhoittumisaikaa eli aikaa olla omien ajatustensa kanssa?

–Harrastuksia ei saa olla liikaa, jotta läksyjen teolle ja kavereillekin jäisi aikaa. Oppiminen voi olla haasteellista, jos arjessa ei ole tilaa.

Mitä sanoa tulistuneelle tai turhautuneelle lapselle?

–Pitää rauhoittaa lapsi sanomalla "ei ole mitään hätää", ottaa katsekontakti, koskettaa nätisti ja sanoa: pidetääs pieni tauko, käydäänpä juomassa vaikka hetki kaakaota tai lasi vettä tai luetaan hetki Aku Ankkaa tai muuta kirjaa. Palataan sitten asiaan.

Jos lapsi on heittänyt kirjan, kuka sen sieltä hakee?

–Lapsi ja vanhempi voivat miettiä yhdessä, kuka sen kirjan tuolta nyt hakee. Kenen se on? Vanhempi voi sanoa, että "mä voin auttaa sua sen hakemisessa". Ja jos kirja on mennyt rikki, voi sanoa, että "me voidaan teipata se yhdessä".

Vanhemman tulee muistuttaa, että tavaroita ei saa rikkoa tahallisesti – eikä saa satuttaa itseään tai muita.

Kysymyksien kysymys: Miten vanhempi voisi itse säilyttää hermonsa?

–Vanhemman pitää huolehtia,että hän on itse rauhallisella mielellä, mieluusti myös syönyt. Vanhemman pitää katsoa, että hänellä on aikaa asettua tukemaan lasta läksyissä. Silloin puhelin ei ole esillä eikä käydä Facebookissa.

–Jos huomaa olevansa suuttumassa, täytyy ottaa aikalisä, vetää henkeä ja sanoa, että minua hermostuttaa, nyt minun täytyy pitää pieni tauko, minä haluan rauhoittua, mutta minä tulen kohta takaisin. Sillä välin voi vaikka käydä vessassa tai käydä juomassa kupin kahvia.

Suuttumuksenhallintaa voi oppia sekä lapsena että aikuisena.

Jos huusit jo

Entä, jos vanhempi on jo hermostunut ja huutanut itsekin?

–Kun menettää malttinsa, pitää ymmärtää, että on tehnyt väärin ja pyytää lapselta anteeksi. Pitää pyrkiä itse muuttamaan käyttäytymistään.

Miten pitää hermonsa silloin, kun on itsekin tosi väsynyt?

–Mieti, miten voisit arjessa ladata akkujasi paremmin, esimerkiksi nukkumalla enemmän, harrastamalla jotakin mieluisaa tai tapaamalla ystäviä.

Läksyjen teossa, kuten kaikessa muussakin elämässä, lapsi opettelee käyttäytymismalleja vanhemmaltaan, Laru sanoo.

Jos vanhempi tuo töitä kotiin, miten vanhempi käyttäytyy? Valittaako hän, että töitä on pakko tehdä? Näyttääkö vanhempi ärtymyksensä siitä, että hänen on tehtävä kotitöitä?

Jos vanhempi ei tee erilaisia asioita mielellään, mistä lapsen voisi olettaa oppivan hyvää mallia läksyjen tekoon?

Aikuisen tehtävä on toimia lapsen tukena.

–Oleellista on ylläpitää tunnetta, että oppiminen on kivaa, ja että oppiminen eri asioissa jatkuu läpi koko elämän. Se on hieno asia! Sekä vanhempi että lapsi oppivat koko ajan.

–Lapsi ja vanhempi voivat keskenäänkin miettiä, miten oppisin hillitsemään itseäni, kun tulistun. Jos itsehillintä on vanhemmallekin haastavaa, vanhemman täytyy opetella sitä ja näyttää itse lapselle mallia.

Onko järkeä motivoida lasta läksyjen tekoon palkitsemalla?

–Palkinnon pitäisi olla se, että lapsi oppii uutta taitoa, psykologi Suvi Laru vastaa.

–Lapselle on hyvä opettaa, että kaikki asiat elämässä eivät ole mukavia. Pitää myös pestä vessaa, laittaa astioita koneeseen ja tehdä töissä epämieluisiakin työtehtäviä.

–Lapselle voi sanoa, että nämä asiat kuuluvat koululaisen elämään. Että oppiminen on kasvamista, ja että on hieno taito, että oppii uutta.

Älä tee tehtäviä lapsen puolesta. Silloin lapsi ei opi. Mutta auta opiskelussa ja läksyjen teossa ja kuulustele asioita ennen mahdollisia kokeita, Laru sanoo.

Lapselle pitäisi opettaa, ettei kaikkea todellakaan aina voi osata, mutta rauhassa ja yhdessä on mahdollista oppia.

Mieti aika läksyjen teolle

Milloin läksyt olisi hyvä tehdä? Päiviin olisi ylipäätään hyvä luoda jonkinlainen rytmi.

Voisi luoda rutiinin, että läksyt tehtäisiin aika nopeasti koulun jälkeen, sillä illalla lapsi on yleensä jo väsynyt, Suvi Laru pohtii.

Mieti, miten tämä onnistuisi juuri teidän perheessänne. Jos ongelmana on se, että kotiin tultua kaikilla on hirveä nälkä ja pitäisi alkaa tehdä ruokaa, niin voisiko ruoan tehdä valmiiksi jo illalla tai ostaa välillä valmista ruokaa? Voidaan sopia, että läksyt tehdään heti ruoan jälkeen.

–Pitää ymmärtää, että lapsen asiat usein määrittävät arkea. Auta myös lasta hahmottamaan aikaa, että mitä yhden illan aikana ehtii tehdä.

Jos vanhempi polttaa jatkuvasti päreensä, on hyvä pysähtyä.

–Vanhemman kannattaa pohtia, mikä perheen tilanteessa on sellaista, että minulla menevät hermot koulutehtävien vuoksi. Johtuuko kireys väsymyksestä? Miten voisitte kaikki levätä enemmän? Mitä voisi jättää pois? Mistä voisi saada apua?

–Arjessa saattaa olla liikaa asioita, jolloin läksyt jäävät kello 21:een. Silloin kaikki ovat jo väsyneitä. Läksyjen tekoon pitää olla hetki, jolloin sekä lapsi että vanhempi jaksavat, Suvi Laru kannustaa.

https://www.aamulehti.fi/kulttuuri/nain-autat-lasta-kun-laksyjen-tekemi…

Sellaista se on. Meillä lukiolainenkin harrastaa vielä samaa.

Oletteko kokeilleet sellaista, että lapsi tekisi läksynsä jossain muualla kuin pöydän ääressä? (lattialla/sängyllä maaten)

Tai siinä pöydän ääressä olisi tuolin tilalla jumppapallo?

Eräs tuttuni teki matematiikan gradunsa sängyllä jalat ristissä istuen. Siten hän valmistui opettajaksi.

Totta kai hölmöilee ja vetkuttelee jos sillä tavalla saa huomiota ja vanhemmat nököttämään kanssaan läksyjen ääressä.

Komenna vain, että nyt läksyjä tekemään, etkä jää paapomaan ja jos jättää tekemättä niin itsepä sen edestään löytää sitten seuraavana päivänä koulussa.

Vierailija kirjoitti:

Totta kai hölmöilee ja vetkuttelee jos sillä tavalla saa huomiota ja vanhemmat nököttämään kanssaan läksyjen ääressä.

Komenna vain, että nyt läksyjä tekemään, etkä jää paapomaan ja jos jättää tekemättä niin itsepä sen edestään löytää sitten seuraavana päivänä koulussa.

Ei meidän koulussa jätetä koulun jälkeen tekemään tehtäviä. Olisipa niin helppoa. Helmeen tulee vaan merkinnät, ja oppiminen jää.

Kieltämättä hermo menee itselläkin. Meillä läksyt tehdään heti koulusta tullessa, välipalan jälkeen. Meillä on jompikumpi vanhemmista aina tuohon aikaan kotona. Miehellä on onneksi pidempi pinna.

Vierailija kirjoitti:

Totta kai hölmöilee ja vetkuttelee jos sillä tavalla saa huomiota ja vanhemmat nököttämään kanssaan läksyjen ääressä.

Komenna vain, että nyt läksyjä tekemään, etkä jää paapomaan ja jos jättää tekemättä niin itsepä sen edestään löytää sitten seuraavana päivänä koulussa.

Eikä se huomiohakuisuutta ole, koska nyt on jo 3. ilta peräkkäin, kun uimahallikäynti jää tekemättä läksyjen vuoksi. En periaatteesta lähde uimahalliin, ennenkuin lapsi on läksyt tehnyt, ja vetkuttelee silti. Uimahalli on lapselle yhtä odotettu juttu, kuin monelle lintsikäynti.

Vierailija kirjoitti:

Oletteko kokeilleet sellaista, että lapsi tekisi läksynsä jossain muualla kuin pöydän ääressä? (lattialla/sängyllä maaten)

Tai siinä pöydän ääressä olisi tuolin tilalla jumppapallo?

Eräs tuttuni teki matematiikan gradunsa sängyllä jalat ristissä istuen. Siten hän valmistui opettajaksi.

Juu, ei meillä pakko ole läksyjä tehdä pöydän ääressä. Siihen se silti parkkeeraa reppunsa kanssa, syö kynää, hukkaa kumin, tutkii repun vetoketjua ja pyörittelee talouspaperitelinettä.

Oletko ihan istunut nokakkain lapsen kanssa ja jutellut siitä mikä läksyissä tökkii?meillä ainakin keskustelu rauhassa tuo tuloksia.Ja läksyt saadaan tehtyä.

Vierailija kirjoitti:

Oletko ihan istunut nokakkain lapsen kanssa ja jutellut siitä mikä läksyissä tökkii?meillä ainakin keskustelu rauhassa tuo tuloksia.Ja läksyt saadaan tehtyä.

Usein sanoo, ettei jaksa tai osaa. Osaaminen ei kyllä ole oikea syy, ja väsymys taas on kovin valikoivaa. Lapsi ei vain tunnu haluavan tehdä pitkäjänteistä, miettimistä vaativaa ajattelutyötä. Keskittymisvaikeus selvästi on, mutta onko se "häiriö", kun pystyy jalkapalloon ja uimahyppyihin keskittymään (katsoo rauhassa, ettei alla ole ketään ja varmistaa sen ennen hyppyä vielä kysymällä)

Googleta adhd ja add (jos pojallasi ei ole ylivilkkautta).

Meidän 9v tyttö on ihan samanlainen hupelo.Ollut aina taivaanrannanmaalari,ellei kyseessä ole häntä kiinnostavat asiat kuten eläimet.Kaikki muu oman kiinnostuksen ulkopuolella on haastavaa ja tarvii jatkuvaa motivointia.Adhd tutkimuksiin menossa..

Netti ja telkkariajalla kiristäminen. Anteeksi tukeminen, kannustaminen ja motivointi.

Vierailija kirjoitti:

Netti ja telkkariajalla kiristäminen. Anteeksi tukeminen, kannustaminen ja motivointi.

Miten kiristäminen auttaa lasta keskittymään? Sehän vaan lisää ahdistusta ja vie ajatukset siihen menetettävään asiaan.

Jostakin motivaation pitäisi löytyä, sillä lapsi selvästi keskittyy asioihin, jotka kiinnostaa.

Läksyt kannattaa tehdä joka päivä samaan aikaan. Niihin pitää muodostua rutiini, josta ei lipsuta, kun ei jaksa tai huvita. Jos mahdollista, läksyt kannattaa tehdä heti koulun jälkeen. Vasta läksyjen jälkeen pääsee leikkimään, pelaamaan, ruokapöytään... Kannattaa vaan pysyä tiukkana. Mitä pidempään lapsi vitkuttelee, sitä pidempään vaan joutuu istumaan niiden läksyjen kanssa.

On vain palvelus lapselle, että oppii tekemään myös ikävät velvollisuudet ajallaan. Ei ne läksyt ikinä kivoiksi muutu. Valmistautumista aikuiselämäänkin.

Minäkin luen tätä ketjua mielenkiinnolla ja odotan vinkkejä. Meillä viidesluokkalainen samanlainen poika. Aika menee huokaillessa ja voivotellessa, kyniä teroitellessa ja nenää kaivellessa. Tekee läksyjä keittiön pöydän ääressä ja minä laitan yleensä ruokaa siinä lähellä. Tuntuu, että yhtään ei saa hommia alulle ilman apuja ja jatkuvaa neuvomista. Tympii käydä koulua taas (siis minua), kun olen ne jo kertaalleen käynyt..

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oletko ihan istunut nokakkain lapsen kanssa ja jutellut siitä mikä läksyissä tökkii?meillä ainakin keskustelu rauhassa tuo tuloksia.Ja läksyt saadaan tehtyä.

Usein sanoo, ettei jaksa tai osaa. Osaaminen ei kyllä ole oikea syy, ja väsymys taas on kovin valikoivaa. Lapsi ei vain tunnu haluavan tehdä pitkäjänteistä, miettimistä vaativaa ajattelutyötä. Keskittymisvaikeus selvästi on, mutta onko se "häiriö", kun pystyy jalkapalloon ja uimahyppyihin keskittymään (katsoo rauhassa, ettei alla ole ketään ja varmistaa sen ennen hyppyä vielä kysymällä)

Keskittymishäiriöinen lapsi pystyy kyllä keskittymään johonkin oikein mieluisaan asiaan, mutta joku tylsä juttu on liikaa ja ajatus alkaa harhailla. Kaikki muu on mielenkiintoisempaa kuin vaikkapa se matikan läksy.

Yhden lapsen kanssa tein niin, että istuin hänen viereensä keittiön pöydän ääreen ja sanoin, että istutumme tässä vaikka aamuun saakka että läksyt tulevat tehdyksi. Läksyjä oli 10 minuutin verran, lapsella ei ollut ongelmia niiden tekemisessä, mutta jostain syystä ei olisi halunnut tehdä niitä. Tämän jälkeen vastaavaa ei ollut, koska lapsi tiesi, että läksyt on tehtävä. Tämä oli muistaakseni ekaluokalla.