Kolmevuotias heräilee yöllä ja tulee viereen nukkumaan :(

Vierailija kirjoitti:

Siis mitä hemmettiä? Oikeastiko joku on hommannut jonkun sängyn tuon ikäiselle lapselle oman sängyn viereen? Eihän tuosta tule mitään että lapsi alkaa koko ajan ramppaamaan äidin ja isän sänkyyn nukkumaan. Ymmärrän että harvoin jos vaikka näkee painajaista niin voi ottaa lapsen viereen nukkumaan.

Sä ootkin niitä ketkä ei ymmärrä vaikka kuinka selittää. Kuvittelet varmaan että oma tilanteesi ja kokemuksesi on yleispätevä ja sopii kaikille. Korjaan, pitäisi olla pakollinen sääntö kaikille! Sakot ja moitteet muille!

Vierailija kirjoitti:

Leventäkää sänkyä! Uni on ykkösjuttu. Hyvin nukkuminen on tärkeintä. Tarvittaessa kaikki muu pois makuuhuoneesta että saatte sinne tarpeeksi leveän sängyn että kaikki voi nukkua hyvin. EI kannata uhrata omia yöunia toisessa huoneessa hyppäämiselle. Vieressä nukkuvan saa paljon vähemmällä havahtumisella rauhoiteltua.

Meillä lapsi nukkua vuosia vieressä, ensin kainalossa, sitten sivuvaunussa, sitten vieressä, sitten omassa sängyssä meidän sängyn vieressä. Eräänä päivänä vaan hän olikin valmis omaan sänkyyn *omaan huoneeseen*, yritettiin kyllä aiemminkin miehen painostuksesta "kun kaikkien nettipalstalaistenkin lapset nukkuvat jo omassa sängyssä omassa huoneessa tuossa iässä" mutta lopputulos oli aina sama. Nyt on nukkunut siellä hyvin. Joskus öisin herää vessaan, menen silloin auttamaan, ja lopuksi lapsi itse kömpii takaisin omaan sänkyyn. Satunnaisesti tulee meidän makuuhuoneeseen, pidetään siinä patjaa varalla, lapsi itse levittää patjan ja käy siihen meidän sängyn viereen nukkumaan. Ei ikinä kanneta nukkuvaa pois meidän luota. Päin vastoin, jos olen lapsen huoneessa kun hän on nukahtamaisillaan muistutan aina että menen omaan sänkyyn nukkumaan. Tärkeä että lapsi tietää ettei säikähdä yöllä.

Niin, ja se kuka ei yöllä herää hoitamaan niitä yöherätyksiä voi olla hiljempaa siitä miten ne hänen mielestään kuuluisi mennä.