"Asiat järjestyvät" - pitääkö paikkansa?

Vierailija kirjoitti:

Samassa tilanteessa olen, kuin Ap. Tosin asun jo Pk-seudulla ja täältä olen työtä etsinyt nyt jo kolmatta vuotta ilman tulosta.

Mulla on erittäin halutun alan akateeminen koulutus ja 22 vuoden työkokemus. Vaan ei töitä nyt vuosiin, tuhansista työhakemuksista huolimatta.

Olen ehtinyt olla masentunut, tylsistynyt, väsynyt, apaattinen, itkuinen ja fyysisiä kipujakin tulee koko ajan lisää.

Ajattelen juuri tänään tämän asian niin, että tällainen on minun kohtaloni. Emme me kaikki voi menestyä. Tarvitaanhan elämässä myös ne, joihin hyvin menestyvät ihmiset voivat tuntea ylemmyyden tunnetta ja joilla pelotella lapsiaan laiskuutta vastaan.

Tämä nykyinen on siis minun elämäni tarkoitus. 

Olkoon sitten näin. Hyväksyntä kaikelle tälle on se, miten asiat järjestyvät. Hyväksyn sen, että näin on. Muutahan ei lopulta tarvita.

Parkuen ja valittaen ei ongelma ratkea

Arvoisa FM minkä alan? Miltä vuosisadalta

Vierailija kirjoitti:

Että mä kiehun joka kerran kun sanotaan että opiskele uusi ammatti! Olen FM, kovan opintolainan aikoinaan maksanut. Maisteria ei palkkaa kukaan. Uutta opintolainaa en halua enää maksaa! Ja kuka ja mikä takaa sen, että uusi ammatti työllistää?

Voisiko joku valaista, että millä rahalla voi opiskella? Aikuiskoulutustukea ei pätkätyöläiselle ole kertynyt.

Voisiko joku kiltti please myös kertoa mulle, että mikä ammatti on tänä päivänä sellainen satavarma työn saannin kannalta? Tai edes 95% varma?

Mulla on jo yksi akateeminen koulutus (juristi) ja sillä en tee mitään, enkä halua toista turhaa tutkintoa.

Mutta lähden aivan varmasti heti opiskelemaan sen uuden ammatin, kun vaan kerrotte että mitä kannattaisi opiskella varman työpaikan toivossa.

Työttömyyttä kun on tosiaan jo reilut 3 v takana.

Muitakin on siis työttömänä kuin vain FM:iä tai muita humanisteja.

Myös lääkäreitä ja juristeja on pitkäaikaistyöttöminä. Ei kovin paljoa, mutta ei se sitä yksittäistä työtöntä hyödytä, jos alan virallinen työttömyysprosentti ei oo korkea.

Ei niitä järjestä kukaan muu kuin sä itte.

Asiat eivät välttämättä järjesty, mutta on todennäköisempää huomata asioidensa järjestyneen edes jotenkuten kuin että ne eivät olisi järjestyneet. Asioiden ei-järjestyminen on tavallaan keskeneräinen tila. Et yleensä totea, että "näin surkeasti ne asiat sitten päätyivät olemaan", vaan kurjuudessa odotat asioiden parantumista, sillä näet pienen pilkahduksen toivoa. Asiat ovat vuorotellen hyvin ja huonosti, mutta jostain syystä sanotaan usein  "hyvinhän kaikki loppujen lopuksi kävi", vaikka eihän vielä olla lopussa...

Jos asiat meni loppujen lopuksi todella huonosti, et ehkä ole sitä enää kellekään kertomassa etkä siis muistuttamassa (ainakaan sanallisesti) ketään siitä, että asiat voivat jäädä järjestymättäkin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että mä kiehun joka kerran kun sanotaan että opiskele uusi ammatti! Olen FM, kovan opintolainan aikoinaan maksanut. Maisteria ei palkkaa kukaan. Uutta opintolainaa en halua enää maksaa! Ja kuka ja mikä takaa sen, että uusi ammatti työllistää?

Voisiko joku valaista, että millä rahalla voi opiskella? Aikuiskoulutustukea ei pätkätyöläiselle ole kertynyt.

Voisiko joku kiltti please myös kertoa mulle, että mikä ammatti on tänä päivänä sellainen satavarma työn saannin kannalta? Tai edes 95% varma?

Mulla on jo yksi akateeminen koulutus (juristi) ja sillä en tee mitään, enkä halua toista turhaa tutkintoa.

Mutta lähden aivan varmasti heti opiskelemaan sen uuden ammatin, kun vaan kerrotte että mitä kannattaisi opiskella varman työpaikan toivossa.

Työttömyyttä kun on tosiaan jo reilut 3 v takana.

Jos olet juristi, niin miksi ihmeessä et ole jo perustanut omaa asianajotoimistoa?

Vierailija kirjoitti:

Kertokaan, miten ihmeessä muualta saa asunnon, jos sen työpaikan onnistuu saamaan?

Olen harkinnut tuhat ja sata kertaa asuinpaikan vaihdosta työn perässä (kotipaikkakunnalle jäisi aviomies ja kaksi teini-ikäistä lasta). Mutta se asunto!! Missä majailen viikot tai viikonloput?

Hiton helppoa sanoa, että vaihda maisemaa. Kerro tarkemmin, mistä ja miten löydän kämpän.

Kokemukseni mukaan isommista kaupungeista on helppo saada asunto joltain vuokratalosäätiöltä jos työpaikka on tiedossa. Lumolta voi jopa vuokrata suoraan verkkokaupasta, eli asunnon saanti on silloin varmaa jos on rahaa ja luottotiedot kunnossa. (Tosin nykyään tämä yleishyödyllinen vuokraaja perii markkinahintoja korkeampia vuokria). Ja pikkupaikkakunnalta sain myös vuokrattua nykyisen asunnon ilman ongelmia.

Eivät ne itsestään järjesty, ne pitää järjestää, ja puhua ongelmista. Voi löytyä joku, joka osaa, voi ja haluaa auttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että mä kiehun joka kerran kun sanotaan että opiskele uusi ammatti! Olen FM, kovan opintolainan aikoinaan maksanut. Maisteria ei palkkaa kukaan. Uutta opintolainaa en halua enää maksaa! Ja kuka ja mikä takaa sen, että uusi ammatti työllistää?

Voisiko joku valaista, että millä rahalla voi opiskella? Aikuiskoulutustukea ei pätkätyöläiselle ole kertynyt.

Voisiko joku kiltti please myös kertoa mulle, että mikä ammatti on tänä päivänä sellainen satavarma työn saannin kannalta? Tai edes 95% varma?

Mulla on jo yksi akateeminen koulutus (juristi) ja sillä en tee mitään, enkä halua toista turhaa tutkintoa.

Mutta lähden aivan varmasti heti opiskelemaan sen uuden ammatin, kun vaan kerrotte että mitä kannattaisi opiskella varman työpaikan toivossa.

Työttömyyttä kun on tosiaan jo reilut 3 v takana.

Sairaanhoitaja AMK työllistää. Tosin ala on matalapalkkainen, fyysisesti ja psyykkisesti raskas ja etuja ei ole. Mutta tuleepahan ainakin säännöllisesti kuukausipalkka ja vähän lisiä.

3 vuotta voi tuntua pitkältä, omassa elämässä olisi pitänyt odottaa n 6 vuotta tuota järjestymistä.  Nytkin vielä puhutaan kun ei ollut luonteenlujuutta.

Oletan olet vielä nuori.  Työ ei ole onneksi elämän ainoa tarkoitus, nuoremmat paremmin ymmärtävät kuin me kurissa kasvatetut. 

Positiivinen asenne on hyvä olemassa, muilta ei kannata kysyä, näin koettu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Että mä kiehun joka kerran kun sanotaan että opiskele uusi ammatti! Olen FM, kovan opintolainan aikoinaan maksanut. Maisteria ei palkkaa kukaan. Uutta opintolainaa en halua enää maksaa! Ja kuka ja mikä takaa sen, että uusi ammatti työllistää?

Voisiko joku valaista, että millä rahalla voi opiskella? Aikuiskoulutustukea ei pätkätyöläiselle ole kertynyt.

Voisiko joku kiltti please myös kertoa mulle, että mikä ammatti on tänä päivänä sellainen satavarma työn saannin kannalta? Tai edes 95% varma?

Mulla on jo yksi akateeminen koulutus (juristi) ja sillä en tee mitään, enkä halua toista turhaa tutkintoa.

Mutta lähden aivan varmasti heti opiskelemaan sen uuden ammatin, kun vaan kerrotte että mitä kannattaisi opiskella varman työpaikan toivossa.

Työttömyyttä kun on tosiaan jo reilut 3 v takana.

Sairaanhoitaja AMK työllistää. Tosin ala on matalapalkkainen, fyysisesti ja psyykkisesti raskas ja etuja ei ole. Mutta tuleepahan ainakin säännöllisesti kuukausipalkka ja vähän lisiä.

Onko tosiaankin näin? 

Kysyn, koska tiedän hoitsuja täällä Pk-seudulla, jotka eivät meinaa työllistyä. Firmat kuulemma ottavat tätä nykyä mieluiten tekijät vuokrafirmoista, jotka tarjoavat vain keikkaduunia ja ovat polkeneet palkat entistäkin alemmas.

Sama homma kai lääkäreilläkin - vuokrafirmoista niitäkin löytyy nykyisin edukkaaseen hintaa.

Ehkä se on sitten se julkinen puoli, joka työllistää paremmin?

Asiat järjestyvät aina tavalla tai toisella, ei ehkä niin kuin on itse ajatellut tai suunnitellut.

Ap:lle haluaisin kertoa, että itse olin samaisessa tilanteessa n 5v sitten. Töitä etsin ja sain Pk seudulta, työsuhdeasunto järjestyi. Mies ja teini-ikäset lapset jäivät satojen kilometrien päähän, viikonlopuiksi tulin kotiin. Palkka ei suuri ollut ja tuntui järjettömältä maksaa kahdesta asunnosta.

Nykyisin asumme koko perhe täällä, ja hyvä näin. Entiselle paikkakunnalle jäi omakotitalo jota emme ole saaneet myytyä, mutta pidämme sitä ns kesäpaikkaan.

Voimia työnetsintään

Ei, ei ne järjesty

Up

Mikä olisi työ jota FM suostuisi tekemään? Ilmeisesti jokin "fiksu" päivätyö, jossa olisi pitkät palkalliset lomat, pitkät kahvi-ja ruokatauot.

Vink, vink; mene käymään kuntasi koulutoimistossa ja esittäydy ja kerro että olet halukas tekemään sijaisuuksia.

Vink vink; verkostoidu kuntasi MLL/SPR/kuoro ja tutustu ihmisiin, joku voi tietää että jonnekin haetaan esim äitiysloman sijaista.

Hommaa kokemusta ja tee vapaaehtoistyötä, päivitä excel- ja word-taitosi. Suorita avoimessa yliopistossa jotain.

Nämä kaikki viestivät että olet kykeneväinen tekemään ihmisten kanssa töitä.

Joskus verkostoitumisesta on haittaa, siis silloin kun tapaamisten perusteella tulee ilmi ikäviä piirteitä; katkeruus, valehteleminen, loputon itsensäkehuminen, kieroilu.

Toimi!

Mies jäi työttömäksi ja aika pian hän huomasi ettei työllisty omalla paikkakunnalla joten työnhakualuetta oli pakko laajentaa. Työikää on jäljellä yli 20 vuotta. Hän pääsi sitten töihin monen sadan kilometrin päähän. Työantajan kautta järjestyi asunto. Verovähennys vuokra-asunnosta on muuten 250 e kuukaudessa. Matkakorvaukset voi ottaa veroprosenttiin. Tässä mietimme lähdemmekö koko perheenä uudelle paikkakunnalle vai odotammeko että teinit kasvavat ja muuttavat kotoa. Elämä on valintoja täynnä!