Lue keskustelun säännöt.
Väsynyt kaappijuoppomieheen
27.08.2017 |
En tiedä miten alottaisin tämän viestin. Nuorempana mies oli tavallinen nuori mies, mutta viime vuosina tilanne on riistäytymässä käsistä. Mies juo lähes kaikki vapaapäivät. Hän usein aloittaa alkuillasta ja juo aamuyöhön asti. Seuraavana päivänä hän usein nukkuu puolille päivin, kun itse herään lasten kanssa ajoissa. Tarkkoja määriä on vaikea sanoa, koska mies ei kuljeksi kalja kädessä, mutta tyhjiä tölkkejä ja pulloja löytyy parin viikon välein parikin täyttä muovikassillista. Näen kuitenkin miehen olemuksesta heti, jos hän on vähänkin ottanut alkoholia. Nykyään en siedä lainkaan miehen humalaista habitusta. Sitä paitsi mies on lihonut ja muutenkin muuttunut vastenmieliseksi. Seksiä ei ole ollut aikoihin. En vain pysty siihen enää!
Miehen mielestä mitään ongelmaa ei ole. Hän hoitaa työnsä kunnialla. Mies tekee pihahommia kaljan voimalla. Välillä tuntuu, että hän oikeuttaa juomisensa juuri tuolla "kotitöiden tekemisellä". Mieshän ei juuri ruokaa laita, pese pyykkiä tms vaan hänen kotityönsä on jotain pikkuhommia, joihin hän käyttää tuntikaupalla aikaa. Sama kuin minä tyhjentäisin tiskikonetta kaksi tuntia ja sanoisin tekeväni kotitöitä.
Haluaisin erota, mutta juuri nyt on huono aika. Toivon, että itse pystyisin olemaan huomioimatta miehen ryyppäämistä, jolloin voisimme asua saman katon alla. Olen varma, että erosta tulisi ruma. Kukaan ulkopuolinen ei tilanteestamme tiedä. En ole yrittänyt salailla asiaa, mutta ei tätä asiaa voi ohimennen ottaa puheenaiheeksi. Olisin kaikkien silmissä kusipäinen perheenrikkoja, joka ei kestä paria saunakaljaa. Varsinkin miehen suku tulisi aiheuttamaan ongelmia.
Toivoisin vertaistukea. Tilanne on umpikujassa enkä saa itseäni repäistyä irti.
Kiitos, että sain vuodattaa ajatuksiani!
Kommentit (28)
Taas miehiä syyllistetään. Toivottavasti miehesi löytää paremman naisen itselleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama tilanne oli meilläkin.
Menin naimisiin raittiin, mukavan miehen kanssa,
joka vuosien saatossa pikkuhiljaa muuttui toiseksi.
Hän alkoi juoda salaa. Pari kertaa vuodessa hän oli yhtäkkiä ihan sekaisin kesken ruohonleikkuun tai tv:n katselun: silmät haritti päässä, naama punotti, liikkeet oli haparoivat, kompuroi ja mölisi,
puhui huutaen, kaatuili ja kolisti,
lapsi oelkäsi. Hän oli kaatokännissä!
Viinapullo löytyi aina puuvajan hyllyltä tai nojatuolin alta, mies oli ostanut sen salaa ja juonut itsensä sekaisin.
Juomiskerrat tihenivät lopulta 5:een kertaan viikossa, heilui aina humalassa, ellei ollut töissä.
Mies muuttui salakavalasti pahantuuliseksi juopoksi.
Hän ei yhtäkkiä enää sietänytkään ystäviäni, omia hänellä ei ollut,
äidilleen tiuski puhelimessa, lapsen naurua ei sietänyt enää ollenkaan,eikä tämä saanut enää tuoda kavereita kotiin.
Lopulta mies alkoi käydä taksilla ravintolassa, aamuyöllä sieltä tullessaan hän oli aina omituinen, arvaamaton riehuja. Ei käynyt koskaan kehenkään käsiksi, mutta rikkoi ovia ja elektroniikkaa, "koska lapsen kysely ärsytti" tai "minä ajoin juomaan".
Mies ei suostunut eroon.
Kovalla työllä ja riidalla ja lopulta poliisin avulla sain miehen ulos täältä.
Nyt äijä asuu yksin, juo edelleen joka päivä ja juoksee taksilla ravintolassa 3 kertaa viikossa.
Nähdessämme hän ei puhu omasta juomisestaan, vaan puhuu _minun_ _juoppoudestani_
.
Juon kerran kuukaudessa jälkiruoaksi kahvin ja konjakin.
Tämä ärsyttää miestä suunnattomasti, hän ei nimittäin kykene sulkemaan viinapulloa, jos sen kerran avaa.
Ärsyttävää näissä juopoissa ukoissa on salakavaluus: käytös muuttuu yhtäkkiä tapajuoppoudeksi,
sekä absurdi syyttely: pakko juoda vaimon ja lapsen takia, ja vaimo se on oikeasti juoppo, vaikkei juokaan.
Eroaminen on ainoa vaihtoehto.
Sitä miestä, jonka kanssa aikanaan menit yhteen, ei enää ole, eikä hän takaisin tule.
Aika moni sellainen kommentti on saanut alapeukkuja, jossa on pidetty ap:ta juomisen mahdollistajana ja osasyyllisenä. Eihän sitä ole kiva niin ajatella, ymmärrän. Alkoholistin lapsena ymmärrän kuitenkin täysin, mitä näillä kommenteilla haetaan.
Meilläkin isä joi. Äiti hoiti kodin ja lapset. Ketä vihasin teininä? Äitiä. Joka mahdollisti. Siloitti, selitti. Joka ei voinut erota, koska sitä ja tätä. Koska "ehjä perhe" oli tärkeämpi kuin terve perhe. Ulkokuori ratkaisi, ei sisäinen hyvinvointi.
Alkoholistia ei ulkopuolelta voi parantaa. Vaimokin on ulkopuolinen. Ainoa mitä voi tehdä on sanoa, että nyt riittää. Minä en tätä hyväjsy, enkä halua elää kanssasi.
Vierailija kirjoitti:
Aika moni sellainen kommentti on saanut alapeukkuja, jossa on pidetty ap:ta juomisen mahdollistajana ja osasyyllisenä. Eihän sitä ole kiva niin ajatella, ymmärrän. Alkoholistin lapsena ymmärrän kuitenkin täysin, mitä näillä kommenteilla haetaan.
Meilläkin isä joi. Äiti hoiti kodin ja lapset. Ketä vihasin teininä? Äitiä. Joka mahdollisti. Siloitti, selitti. Joka ei voinut erota, koska sitä ja tätä. Koska "ehjä perhe" oli tärkeämpi kuin terve perhe. Ulkokuori ratkaisi, ei sisäinen hyvinvointi.
Alkoholistia ei ulkopuolelta voi parantaa. Vaimokin on ulkopuolinen. Ainoa mitä voi tehdä on sanoa, että nyt riittää. Minä en tätä hyväjsy, enkä halua elää kanssasi.
Suo siellä, vetelä täällä...
Oletko aivan varma, että elämästäsi olisi tullut sen parempaa? Äitisi olisi yksinään elättänyt sinut ja sisaruksesi, koska todennäköisesti eron jälkeen isälläsi olisi loputkin rahat menneet viinaan. Voi olla, että olisit joutunut luopumaan monista asioista, varsinkin, jos olisitte muuttaneet toiselle alueelle. Työssäkäyvä kaappijuoppo kuitenkin hieman nostaa perheen elintasoa joka tapauksessa.
Mun lapsuuden perhe oli just tällanen. Äiti raatoi aamusta iltaan kotitöitä ja isä nukkui krapulassa tai puuhaili just jotain "miesten töitä", eli oli jossain kalastushommissa koko päivän. Ja kun oli pois vaimon valvovan silmän alta niin pysty ottaa ekat kaljat jo siellä. Mun siskon avioliitto on ihan samanlainen, kalastuksineen kaikkineen. Itse oon valinnut toisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mies ei ole tyytyväinen parisuhteeseenne ja ryyppää vitutukseensa. Oletko koskaan 'katsonut peiliin'? Syy voi osaltaan olla sinussakin.
Se ja juopon sata muuta tekosyytä. Alkoholisti juo jos on juodakseen, siihen ei ulkopuoliset vaikuttimet toimi suuntaan eikä toiseen. Tai no, ainakaan positiiviset vaikuttimet, parisuhde voi olla 100% täydellinen, mutta juoppo juo siitä huolimatta, jos ei ole halua/kykyä lopettaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika moni sellainen kommentti on saanut alapeukkuja, jossa on pidetty ap:ta juomisen mahdollistajana ja osasyyllisenä. Eihän sitä ole kiva niin ajatella, ymmärrän. Alkoholistin lapsena ymmärrän kuitenkin täysin, mitä näillä kommenteilla haetaan.
Meilläkin isä joi. Äiti hoiti kodin ja lapset. Ketä vihasin teininä? Äitiä. Joka mahdollisti. Siloitti, selitti. Joka ei voinut erota, koska sitä ja tätä. Koska "ehjä perhe" oli tärkeämpi kuin terve perhe. Ulkokuori ratkaisi, ei sisäinen hyvinvointi.
Alkoholistia ei ulkopuolelta voi parantaa. Vaimokin on ulkopuolinen. Ainoa mitä voi tehdä on sanoa, että nyt riittää. Minä en tätä hyväjsy, enkä halua elää kanssasi.
Suo siellä, vetelä täällä...
Oletko aivan varma, että elämästäsi olisi tullut sen parempaa? Äitisi olisi yksinään elättänyt sinut ja sisaruksesi, koska todennäköisesti eron jälkeen isälläsi olisi loputkin rahat menneet viinaan. Voi olla, että olisit joutunut luopumaan monista asioista, varsinkin, jos olisitte muuttaneet toiselle alueelle. Työssäkäyvä kaappijuoppo kuitenkin hieman nostaa perheen elintasoa joka tapauksessa.
Mun elämällä ei sinänsä ole väliä, mulle kävi hyvin ja olen onnellinen ja menestynyt. Mun sisaruksille kävi tosi huonosti ja uskon vakaasti, että heidän elämässään tilanne olisi ihan erilainen, jos olisivat saaneet kasvaa rakastavassa ja terveessä perheessä. Rahasta viis.
Vittu, mitä paskaa.
Tuollaista paskaa suolsin itse juoppovuosinani.
T. Raitistunut alkoholisti