Millä eroon ajattelutavasta että minusta ei pidetä?

Oletko varma että sinust ei oikeasti pidetä? Miksi se olisi vaan pelko? Kai sinulla on sellaisia kokemusia jotka vahvistavat sitä, muutenhan olisit päässyt jo tuosta yli.

Et pääse mitenkään. Susta ei pidetä. Olet epäkelpo hylkiö.

Mä olen ollut aina ihminen johon joko ihastutaan tai sitten tulee ilkeyttä naisten osalta. Väkivaltainen suhde ja sen traumat nostavat tuntosarvet pystyyn. Näen liikaa, kuulen liikaa ja viha elämän epäoikeudenmukaisuuteen kasvaa.

On naisia jotka ovat hirviöitä muille naisille. Joka kerta oksennan henkisesti kun kohtaa sellaisia ihmisiä.

Mietin että mitähän vittua.

Vierailija kirjoitti:

Et pääse mitenkään. Susta ei pidetä. Olet epäkelpo hylkiö.

Todennäköisesti olet muille uhka.

Vierailija kirjoitti:

Et pääse mitenkään. Susta ei pidetä. Olet epäkelpo hylkiö.

Niin kai se sitten on. Mutta pitäisi vielä oppia hyväksymään asia. Miten se onnistuu?

Traumatisoitunut ihminen tarvitsee positiivista tukea. Myönteistä palautetta. Uskoa itseen. Jokainen joka polkee hakatun päällä tekee järkyttävän teon.

On myös ihmisiä jotka valavat uskoa huomiseen. He katsovat silmiin. He osaavat nauraa kun sinäkin naurat. Heille tulee kyynel silmäkulmaan kun sinä voit huonosti.

Olen kohdannut sekä hyviä että pahoja ihmisiä. Paha ihminen ei ajattele hyvää eikä kaikkien hyvää. Hän loukkaa niin ettet haluaisi koskaan ikinä kohdata häntä. Koska sinä olet pasifisti ja haluaisit maailman toimivan kuten pitäisi, niin vältä pahoja ja ilkeitä ihmisiä.

Tai ole heille kuin ilmaa.

Sillä, että miellyttää ei kannata kuin miellyttäviä ihmisiä. Kaikki muu on turhaa, koska ne muut eivät sinusta pidä edes sen vertaa, että yrittäisivät näytellä kohteliasta. Miksi sinäkään?

Kysy joskus, useimmat sanoisivat, että sittenkin pitävät.  Moni yrittää takertua huonoon itsetuntoon, sitten he eivät edes muista loukanneensa.  Naiset ovat mustasukkaisia itseään kauniimmalle, se sinun on hyväksyttävä.

Ylös

Kukaan ei ole sellainen, josta kaikki pitäisivät. Joskus vaan näyttää siltä, vaikkapa juuri akkaporukassa, jossa yleensä kööri hännystelee jotain päällepäsmäriä ja kiusaajaa. Totuus on toinen.

Ota ne, jotka käyttäytyvät korrektisti sinua kohtaan huomioon ja anna oma panoksesi kohteliaasti takaisin, esim. töissä. Ne jotka eivät silmin nähtävästi sinusta pidä, eivät määrää elämääsi, eivätkä ajatuksiasi, kun otat vain heidät ihmisinä, joiden rinnalla on ehkä pakko kulkea, taas esim. vaikka töissä.

Ilkeyteen ei kannata miettiä ilkeyttä vastineeksi tai pahoittaa itsekseen mieltään miettien, että miksi eivät pidä tai mikä minussa on vikana. Se on loputon suo. Sulla on ihan varmasti hyvät puolesi ja paljon annettavaa, keskity siihen ja positiiviseen osuuteen tekemisissäsi ja työnnä taka-alalle ikävät tyypit elämästäsi, jos mahdollista. He ovat vain "huonoja" ihmisiä, jotka eivät tunne empatiaa. Pyörivät vain oman akselinsa ympäri ikään kuin hukassa, miettien kenelle saa seuraavaksi alkaa kuittailemaan.

Mulla taas ei ole kavereita tai ystäviä joten oletettavasti minusta ei pidetä, tai tuskin ollaan aktiivisesti vihaamassakaan mutra seurassani ei haluta olla. Sen kanssa on kyllä vaikea tulla toimeen koska olen yhtä sosiaalinen ihminen kuin muutkin, en siis viihdy yksin päivästä toiseen kuten jotkut. En siis voi hyväksyä tilannetta varsinaisesti, monet eläimetkin tulee apaattisiksi jos ovat aina yksin vaikkeivat osaa pohtia "minusta ei pidetä".

Mulla on ihan samaa ollut. En jaksa nyt miettiä mitään järkevää vastausta mutta toivotan tsemppiä. Kyllä ne ihmisten mielipiteet ajan kanssa oppii jättämään vähemmälle huomiolle. "Ennen kävelin huoneeseen ja mietin pitävätkö ihmiset minusta, nykyään kävelen huoneeseen ja mietin pidänkö itse heistä."

Harjoittele itsevarmuutta. Mikäli saat osaksesi epäasiallista kohtelua, niin vaihda seuraa. Jos seuran vaihtaminen ei onnistu, niin ilmaise, ettei muiden käytös ole ok.