Jos olisit 163cm pitkä ja painaisit 70 kg, niin mitä ajattelisit itsestäsi?

Oon 168 ja 70kg ja mielestäni 10kg ylimääräistä. Masennuslääkkeet vaikeuttaa painon pudottamista

Olisin ihan tyytyväinen pituuteeni, painoahan voi aina pudottaa jos tuntee sellaiseen tarvetta.

Pitäisi laihduttaa 15 kiloa. Olisin kyllä liian pullea noin.

Siis aloitko tuntea itsesi naiseksi kun vanhenit vai ylipainon takia?

Pituuteni on 163 cm ja painoni - OMG!!!!! - 72 kiloa. Tässä painossa on tullut jumitettua nyt kohta pari vuotta, tosin läski on muuttunut lihakseksi. Olen kokoa 38-40, tosin reidet ja persaus vaativat nykyisin välillä koon 42 housuja.

Tykkään kropastani tällaisena, koska kurvini ovat oikeilla kohdilla ja minun on hyvä olla kropassani. Ennen kaikkea olen terve.

En varmaan olisi tyytyväinen. Nyt olen 162cm ja 46kg, niin voisi tuntua ihan erilaiselta tuon kokoisena. Mutta toisaalta, ihmisiä on niin erilaisia että jos olisin rakenteelta erilainen kuin nyt, niin voisi olla ihan erinäköinen tuossa painossa kun mitä nyt olisin, jos yhtäkkiä tulisi 20kg lisää.

Ajattelisin, että olen normaalin kokoinen aikuinen ihminen ja näytän terveeltä.

Painon takia. Kevyempänä mulla ei ollut rintoja, eikä kunnon peppua.

Aika lyhyt olisin

Olen 160 cm ja 67 kg tällä hetkellä, joten painoindeksi on sama. En tykkää, nyt on selvästi ylimääräistä vyötäröllä ja reisissä. Painoin pitkään 63 kg, sekään ei ole hoikan paino, mutta se oli ihan ok.

Ei minulla ole mitään itseinhoa päällä tämän vuoksi, toivoisin vain, että voisi olla paluuta tuohon vanhaan lukemaan.

Olisin tyytyväinen. Pituus tai paino ei määrittele ihmistä.

Hihkuisin riemusta ja olisin tyytyväinen kokooni.

T: 10 kg painavampi

Olen suunnilleen tuon kokoinen eikä asia mietytä minua yhtään. Olen terve ja voimakas, minulla ei ole haittaavia kipuja tai vaivoja. Olen mielestäni ihan tavallisen keski-ikäisen naisen näköinen ja se on minulle aivan fine. On tässä muutakin mietittävää. Minusta tämä jatkuva oman kehon tarkkailu ja pohtiminen on ihan sairasta. Se on nuoruuden normaali kehitysvaihe, jonka pitäisi jäädä taakse, kun oikea elämä alkaa.

En olisi tyytyväinen itseeni paitsi jos olisin himourheilija ja lähes kaikki painosta lihasta. Aika harvalla kuitenkin on. 

Itse olen 169cm ja 72kg, kesän (toukokuun loppu-elokuun puoliväli) aikana tuli 8kg lisää ja tunnen oloni todella painavaksi juuri nyt. Paras paino minulle henkisesti on 62-64kg paikkeilla. Silloin on  vielä muotoja mutta ei ylimääräistä hyllyvää.

Minä olen 160cm ja painan 62kg. Urheilen vähintään viitenä päivänä viikossa ja vatsalihakseni ja kylkiluuni näkyvät. Reiteni eivät myöskään osu yhteen. En mielelläni laihtuisi tästä kuin maksimissaan kymmenen kiloa ja silloinkin olisin aivan nälkiintyneen näköinen.

Vaakaa ei kannata tuijottaa, tärkeintä on että kokee itse olonsa hyväksi.

Olin tuon kokoinen teini-iästä aikuisuuteen enkä ollut kovin tyytyväinen (kaikki kertyi naamaan ja mahaan). Sittemmin laihdutin 18kg ja olo paljon sopusuhtaisempi.

Rehellisyyden nimissä täytyy nyt myöntää että en olisi, enkä ollut tyytyväinen. Olen saman mittainen ja painoin kesäloman jälkeen 69 kg, jonka jälkeen olen pitänyt aika tiukkaa linjaa ja saanut jo neljä kiloa pois. Jos painosi kuitenkin on pysynyt vuosia tuossa, niin ei se niin huolestuttavaa ole. Itseäni huolestuttaa aina kun painoa tulee lisää, koska silloin jotain on pielessä ja jos ei tee muutoksia se vain jatkuu. Paikallaan pysyvä paino normaalin ja ylipainon rajoilla ei ole niin paha asia.

Olin ton kokoinen ja ajattelin, etä olen ylipainoinen. Nyt olen tiputtanut 3 kiloa ja tavoite on 63 kg.

En voisi kuvitellakaan painavani 70 kiloa! 4. synnytykseen mennessä painoin 66,5 kg ja se on kyllä ollut ihan maksimi. Jossain vaiheessa paino kävi 64 kilossa mutta tuntui että nahka repeää ja henkeä ahdisti.

Olen 162/62 ja se on mulle ok. Pudota voisi pari kiloa mutta ei ole pakko.

Olisin yeees, 20kg olisi painoa pudonnut, tyytyväinen olisin.