Kumpi on mielestänne parempi pohjakoulutus tradenomiksi; lukio vai merkonomi?

Itse olen käynyt kauppiksen (vaikka en ole kauppakorkeeseen koskaan jalallani edes astunut). Opiskelin siellä markkinointia ja AMK:ssa logistiikka, joten sinänsä ei ollut mitään hyötyä edellisestä koulutuksesta. Lukio olisi siinä mielessä ollut parempi, että siellä olisi saanut paremman pohjan kieliin, kun AMK:ssa kuitenkin on englanninkielisiä kurssejakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekniikan puolella ammattikoulu on parempi pohja kuin lukio, mutta tuolla alalla sanoisin lukion olevan parempi, koska merkonominkin opinnot ovat pitkälti teoreettisia ja ainoastaan mahdollinen koulun ulkopuolinen työkokemus voi olla hyödyksi. Toisaalta lukiopohjaisilla on paremmat valmiudet itse opiskeluun ja siten jää aikaa enemmän myös siihen itseopiskeluun ja verkostoitumiseen. 

Veljeni meni tekniikan alalta ammattikoulusta parin vuoden työkokemuksen jälkeen ammattikorkeakouluun. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana "kerrattiin" lukion pitkä matematiikka, ja siinä kyllä amislaisilla huuli väpätti. Ei silti, sama juttu oli niillä, jotka olivat käyneet lukion lyhyellä matematiikalla. Iso osa luokasta piti päästää säälistä läpi. Eli paljon on kiinni siitäkin, mitä sieltä lukiosta jää käteen tai päähän.

Itse olen vain humanistityttö, mutta pitkä matikka tuli luettua ihan varmuuden vuoksi, veljen kokemuksia katsoneena.

Siinähän se ammattikoulun ylivertaisuus nimenomaan tuleekin. Ammattikorkeassa käydään ne matematiikat läpi, joten niitä ei tarvitse osata. Sen sijaan siellä ei lähdetä rassailemaan autoja tai muuta vastaavaa ja opetella kädestä pitäen niitä perusasioita. Pelkällä lukiopohjalla tekninen termistö on todella tuntematonta ellei ole omaa harrastuneisuutta ja perusjutut jossain määrin oletetaan osattavan toisin kuin matematiikan, fysiikan ja kemian saralla.

Alan kesätyön saamista helpottaa merkittävästi jos olet jo valmiiksi asentaja, jolla on jo vähän työkokemustakin. Sieltä on helppo sitten siirtyä vaativampiin työtehtäviin. Lukion käyneellä ei välttämättä ole mitään teknisen alan työkokemusta ja ensimmäisen paikan saaminen voi olla haastavaa nykyisessä työtilanteessa ja kun opiskelijoitakin on niin paljon ja suuri osa on myös niitä ammattikoulupohjaisia, joilla on asentajan paperit.

Eli lukiopohjalta pystyy valmistumaan niin, että ei ole oikeastaan mitään teknisen alan työkokemusta. Mitäpä veikkaat kuinka paljon kysyntää on tuollaiselle insinöörille nykyisessä työtilanteessa? Ei ole käytännönkokemusta kuin koulun kurssien verran, joissa on budjettisyistä hyvin vähän käytäntöä. 

Tuo sinun logiikkasi toimii juuri niin kauan, kuin amispuolen tyypit päästetään amk:ssa säälistä läpi matematiikasta/fysiikasta. Luulisi, että se pohjan puuttuminen jossakin vaiheessa alkaisi näkymään työelämässäkin, varsinkin jos tarkoituksena on että insinööri vähän suunnitteleekin jotain eikä vain rassaa.

Tietty jos ajatellaan, että insinööri tekee samoja hommia kuin asentaja, niin varmasti tulee pätevä kun kouluttautuu tuplaten.

Miksi pitäisi päästää säälistä läpi? Oppimaanhan sinne kouluun mennään. Matematiikat opetetaan ja niihin joutuu ammattikoulupohjalta panostamaan enemmän kuin lukiopohjalta, mutta kuitenkin ne saa kyllä läpi jos vain panostaa niihin. 

Sen sijaan niitä teknisiä perusasioita ei käydä läpi juurikaan suhteutettuna aiheen laajuuteen, joten ne joutuu opiskella itsenäisesti jossain muualla. Voi olla aika haastavaa esimerkiksi sähkötekniikan osalta, koska turvallisuuskysymykset pitää ottaa huomioon.

Suunnittelu on aika vähän matemaattista. Tärkeämpää on ymmärtää käytäntöä ja se, että on oikeasti itse nähnyt millaisista laitoksista on kyse ja mitä todellisia ongelmia työhön liittyy. Pelkkä teoria ei osaa ottaa huomioon kaikkia suunnittelun kannalta tärkeitä asioita, koska suunnitellaan erittäin käytännönläheistä projektia. 

Lukio. Ihan mihin tahansa kolmannen asteen tutkintoon. Amis vain jos tietää haluavansa erityisesti juuri siihen työhön, mihin amiksesta valmistuu.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tekniikan puolella ammattikoulu on parempi pohja kuin lukio, mutta tuolla alalla sanoisin lukion olevan parempi, koska merkonominkin opinnot ovat pitkälti teoreettisia ja ainoastaan mahdollinen koulun ulkopuolinen työkokemus voi olla hyödyksi. Toisaalta lukiopohjaisilla on paremmat valmiudet itse opiskeluun ja siten jää aikaa enemmän myös siihen itseopiskeluun ja verkostoitumiseen. 

Veljeni meni tekniikan alalta ammattikoulusta parin vuoden työkokemuksen jälkeen ammattikorkeakouluun. Ensimmäisen opiskeluvuoden aikana "kerrattiin" lukion pitkä matematiikka, ja siinä kyllä amislaisilla huuli väpätti. Ei silti, sama juttu oli niillä, jotka olivat käyneet lukion lyhyellä matematiikalla. Iso osa luokasta piti päästää säälistä läpi. Eli paljon on kiinni siitäkin, mitä sieltä lukiosta jää käteen tai päähän.

Itse olen vain humanistityttö, mutta pitkä matikka tuli luettua ihan varmuuden vuoksi, veljen kokemuksia katsoneena.

Siinähän se ammattikoulun ylivertaisuus nimenomaan tuleekin. Ammattikorkeassa käydään ne matematiikat läpi, joten niitä ei tarvitse osata. Sen sijaan siellä ei lähdetä rassailemaan autoja tai muuta vastaavaa ja opetella kädestä pitäen niitä perusasioita. Pelkällä lukiopohjalla tekninen termistö on todella tuntematonta ellei ole omaa harrastuneisuutta ja perusjutut jossain määrin oletetaan osattavan toisin kuin matematiikan, fysiikan ja kemian saralla.

Alan kesätyön saamista helpottaa merkittävästi jos olet jo valmiiksi asentaja, jolla on jo vähän työkokemustakin. Sieltä on helppo sitten siirtyä vaativampiin työtehtäviin. Lukion käyneellä ei välttämättä ole mitään teknisen alan työkokemusta ja ensimmäisen paikan saaminen voi olla haastavaa nykyisessä työtilanteessa ja kun opiskelijoitakin on niin paljon ja suuri osa on myös niitä ammattikoulupohjaisia, joilla on asentajan paperit.

Eli lukiopohjalta pystyy valmistumaan niin, että ei ole oikeastaan mitään teknisen alan työkokemusta. Mitäpä veikkaat kuinka paljon kysyntää on tuollaiselle insinöörille nykyisessä työtilanteessa? Ei ole käytännönkokemusta kuin koulun kurssien verran, joissa on budjettisyistä hyvin vähän käytäntöä. 

Tuo sinun logiikkasi toimii juuri niin kauan, kuin amispuolen tyypit päästetään amk:ssa säälistä läpi matematiikasta/fysiikasta. Luulisi, että se pohjan puuttuminen jossakin vaiheessa alkaisi näkymään työelämässäkin, varsinkin jos tarkoituksena on että insinööri vähän suunnitteleekin jotain eikä vain rassaa.

Tietty jos ajatellaan, että insinööri tekee samoja hommia kuin asentaja, niin varmasti tulee pätevä kun kouluttautuu tuplaten.

Miksi pitäisi päästää säälistä läpi? Oppimaanhan sinne kouluun mennään. Matematiikat opetetaan ja niihin joutuu ammattikoulupohjalta panostamaan enemmän kuin lukiopohjalta, mutta kuitenkin ne saa kyllä läpi jos vain panostaa niihin. 

Sen sijaan niitä teknisiä perusasioita ei käydä läpi juurikaan suhteutettuna aiheen laajuuteen, joten ne joutuu opiskella itsenäisesti jossain muualla. Voi olla aika haastavaa esimerkiksi sähkötekniikan osalta, koska turvallisuuskysymykset pitää ottaa huomioon.

Suunnittelu on aika vähän matemaattista. Tärkeämpää on ymmärtää käytäntöä ja se, että on oikeasti itse nähnyt millaisista laitoksista on kyse ja mitä todellisia ongelmia työhön liittyy. Pelkkä teoria ei osaa ottaa huomioon kaikkia suunnittelun kannalta tärkeitä asioita, koska suunnitellaan erittäin käytännönläheistä projektia. 

Miinusta osataan painaa, mutta ei perustella. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Amiksessa opettaneena ja nykyään rekrytoivana esimiehenä sanoisin, että paras pohjakoulutus miltei kaikkeen on kyllä se lukio. Amisten rahoitusta on leikattu niin paljon, että opiskeluja tehdään paljon etänä ja ties miten. Oppimistulokset jäävät (voi riippua vähän koulustakin) helposti heikoiksi, vaikka aineet olisivat lähempänä tradeopintojen sisältöjä.

Lukiossa saa hyvän pohjan kieliin ja yleissivistykseen muutenkin. Näistä on hyötyä elämässä ylipäätään, meni nyt sitten minne vain jatkoon tai on menemättä.

ps. itse en rekrytoi lukiota käymättömiä, ihan vaan sen takia kun olen nähnyt liikaa amisperseilyä

Jep. Valitettavasti linja on, että kaikki edes toisinaan paikalla olevat pitää päästää läpi, koska muuten koulu ei saa rahaa. Ihan ohje rehtorilta tämä.

T. Amisope

Näin se on. Ne, jotka pääsevät hyviin työssäoppimispaikkoihin saattavat jotain amiksesta hyötyä. Muille se on aivan turhake, lähitunnit minimissä, tunteja ei saa valmistella kuin omalla ajalla, opetustilat ja -välineet eivät todellakaan edusta työelämän trendejä, moni opettaja ollut viimeksi työelämässä 30v sitten...

Amiksen ope itsekin, uutta työtä haen koko ajan.

Itse olen vankasti sitä mieltä, että nimenomaisesti merkonomi koulutus on parempi pohja tradenomikoulutukseen kuin lukio. - Eräs kaverini jopa väitti, että nykyinen tradenomi tutkinto on samaa tasoa kuin aiempi (ylioppilas)merkonomi tutkinto. Mutta jos nyt ei ihan varma ole, että haluaako ehdottomasti opiskella tradenomiksi, eikä esimerkiksi kauppatieteiden maisteriksi tai vaikka tuotantotalouden diplomi-insinööriksi, niin suosittelen lukiota, koska lukio antaa hyvän pohjan, onhan sen tehtävä ikäänkuin antaa valmiudet jatko-opinnoille korkeakouluissa/ yliopistoissa. Toki lukiosta saanee enempi irti, jos tietää mihin sen jälkeen tähdätä opiskelemaan, jolloin voi valita opiskeltavia aineita sen mukaisesti. Merkonomi kolutuksen tavoite on "valmistaa ammatillisia kaupan osaajia."  

Itse en ole kokenut korkeakoulussa englanniksi opiskelua mitenkään vaikeana, vaikka olenkin merkonomi. Kävin kauppiksessa saksaa 2 kurssia (yläasteella olin käynyt vissiin 4?), ruotsia 6, englantia vielä enemmän. Tosin olen lukenut englanninkielistä kirjallisuutta lapsesta lähtien, seurannut ohjelmia ilman tekstitystä jne. Ehkä sekin vaikuttaa.

Työssäoppimiset olivat aika turhia, toki opin sosiaalisia taitoja, työyhteisössä toimimista yms. mutta kukaan ei ole koskaan pitänyt työharjoitteluita yhtään minään. Otinkin sitten cv:stä harjoittelu-sanan kokonaan pois. Lisäksi työharjoittelijana en koskaan saanut vastuullisia hommia, joten sitä varsinaista työtä en oppinut niissä.

Jos haluaa mennä yliopistoon, on lukio aivan ehdoton. Eli lyhyesti: jos et ole varma, mitä haluat, mene lukioon. Samalla voit harrastaa sitä mikä kiinnostaa, autoja, tietotekniikkaa jne.

Vastaus on yksinkertainen: lukio, jos sen suorittaa kunnolla. Jo pelkästään tradenomikokeen pääsykoemateriaalin englanninkielinen osuus eli 50% kokeesta vaatii lukiotasoisen osaamisen. Matikan osalta en myöskään luottaisi amistasoiseen osaamiseen.

(Olen itse lukion käynyt, merkonomikoulussa vuoden istunut sekä tradenomikokeen suosittussa oppilaitoksessa läpäissyt tyyppi, eli tiedän mistä puhun.)

Jo heti pääsykokeessa joudut automaattisesti rajattuun koepistekiintiöön, jos sulla ei ole ylioppilastutkintoa tai on huono sellainen.

Lisäksi amiksen opeilla et osaa kirjoittaa hyviä esseitä, joista on korkeakoulujen kokeessa poikkeuksetta aina etua.

Merkonomikouluun lukion jälkeen menneenä en suosittele sitä kenellekään. Englannin tunneilla käytiin läpi viikonpäiviä sun muita, samoja joita käytiin jo ala-asteella.En saanut koulusta yhtään mitään irti. Kuulemani mukaan tutkinnolla ei saa enää kummempia työpaikkojakaan, ellei jossain kirjanpidossa halua istua.

Tradenomikokeet ovat 50% melko vaativaan englanninkieliseen talousaiheiseen tekstiin pohjautuvia, eikä niistä selviä kuin vähintään lukion tasoisen englannin osaamisella, jollei muuta harrastuneisuutta kielen suhteen jo ole.

Yksi seikka vielä: en tiedä Suomen helpoimmista tradenomitutkintopaikoista tai että mitä niihin vaaditaan, joten en osaa sanoa, pärjääkö niissä heikommallakin osaamisella. Mutta puhuinkin tässä nyt osaamisen maksimoinnista.

Kerron pienen tarinan, jonka päähenkilönä itse esiinnyn.

Valmistuin kohtalaisilla papereilla yläasteelta ja mietin mitä teen elämälläni. Menin lukemaan itseni sähköasentajaksi, koska yleishyödyllinen ammatti, keikkatöitä löytyy vähintään sukulaisille. Keksisin kuitenkin tehdä kaksoistutkinnon. Samalla kun lueskelin mmj 3x1,5s kaapelin ominaisuuksia tein myös lukion matematiikan kursseja jne.

Nyt mulla on tällä hetkellä siis lakki ja ammatti. Opiskelujeni ohella tein töitä siwan kassalla, joten työkokemustakin löytyi ( plus kesätyöt ja työssäoppimiset sähköasentajana ).

Armeijan jälkeen olin töissä varastolla pari vuotta ja hain nyt keväällä lukemaan liiketoiminnan logistiikkaa ja tutkintona siis tradenomi. Pääsin sisään ja sen verran voin sanoa, että vaikka matikka ja muut lukuaineet sujuu multa suht helposti ( olen laiska enkä ole ikinä jaksanut lukea ), niin ilman lukiota toivotan vain onnea pääsykokeeseen. 

Pääsykokeissa on yleensä jokin essee ja lukion kurssit valmistelevat sut tekemään hyvin argumentoidun ja jäsenneltyn esseen. Tradenomien matikka on helppoa jo vain lyhyellä matikalla. Amismatikka on yleensä omaa alaan liittyvää, eikä pidä sisällään kovin laajasti matematiikkaa. Myöskin pääsykokeeseen lukeminen on helpompaa lukion pohjalta. Osaat etsiä tekstistä olennaiset kohdat ja ymmärrät paremmin mitä tekstin kirjoittaja on hakenut tekstillään. 

Toki tämän kaiken voi itsekseenkin opetella, mutta helpottaa vaan sun duunia ennen pääsykoetta, jos osaat jo kaiken muun valmiiksi ja jäljelle jää vaan ennakkomateriaalin lukeminen.

Jos et osaa päättää, tee kaksoistutkinto.

Itse tiedän monia merkonomeja, jotka ovat jatkaneet tradenomeiksi ja pärjänneet hyvin. Kuin myös asentajia, jotka ovat jatkaneet insinööreiksi. Kannattaa ottaa myös huomioon, että ex-amis on suuremmalla todennäköisyydellä aidosti kiinnostunut ja motivoitunut alasta kuin ex-lukiolainen, jolle AMK-linja ei välttämättä ole ensisijainen paikka, minne on hakenut, jolloin motivaatiokin voi olla pienempi.

Minä olen aina mieltänyt AMK:n enemmän amisten kuin lukiolaisten jatkokoulutuspaikaksi, vaikka siellä lukion käyneitä taitaa enemmän ollakin (mikä on ihan luonnollista, sillä amisten ei ole pakko jatkaa opiskelua, toisin kuin lukiolaisten). Opinnoissa ja työtehtävissä on monesti oikeasti hyötyä alan käytännön osaamisesta. Eikös AMK perustettu suunnilleen samoihin aikoihin, kun amis pidennettiin kolmevuotiseksi ja sille annettiin yleinen jatko-opintokelpoisuus?

Puolensa ja puolensa molemmissa. Lukio antaa tosiaan paremman pohjan kieliin ja matematiikkaan, kun taas amiksesta saa hyödyllistä alan perustietoa. Ehkä kaksoistutkinto voisi olla järkevin ratkaisu?

Yo-merkonomi. Lukio, merkonomiksi amiksessa ja sitten tradenomiksi AMK :ssa. Näin olen itse opiskellut ja töitä on riittävästi ollut aina.

33 jatkaa : Kaksoistutkinto siellä amiksessa ja sitten AMK voisi olla hyvä myös. Tosin kuulemma rankkaa tuo kaksoistutkinto.

Joillain tekniikan linjoilla sanoisin ehdottomasti, että lukio tai ainakin kaksoistutkinto, mutta tradenomiksi pyrittäessä sillä ei välttämättä olekaan niin merkitystä. Kannattaa ottaa huomioon, että merkonomiopinnotkin ovat varsin teoreettisia ja niissäkin on paljon esseitä, esitelmiä ym., joten uskallan väittää, että merkonomeilla on keskimäärin paremmat opiskeluvalmiudet AMK:hon kuin joillain hitsaajilla tai autonasentajilla.

AMK:ssa, missä on vahvempi ammatillinen ja käytännön osaamiseen liittyvä painotus, voi ammatillisesta perustutkinnosta olla oikeasti hyötyä, toisin kuin yliopistossa, mikä on tieteellinen ja täysin teoreettinen oppilaitos.

Mun mielestä amk hyötyisi, jos sinne ei päästettäisi lukiopohjaisia.

Esim. taloushallinto ja laskentatoimi-suuntautumisessa ensimmäisenä vuonna kerrataan samat asiat mitkä merkonomit ovat jo koulussa oppineet. Lukiolaisilta puuttuu nämä osaamiset ja tässä merkonomit sitten kärsivät sen vuoksi ja joko käyvät turhaan peruskursseja tai sitten skippaavat ne kokonaan.

Sama markkinoinnissa, alkeet on jo opittu amiksessa, kertaus on turhaa.

Kielet ja esim. matematiikka on sen tasoista että jokainen pärjää niissä, jos vähänkin harjoittelee. Vaativampia kieliopintoja tai pitkää matikkaa ei tradenomina tarvita, vaikka siitä hyötyä varmasti onkin.

Paras pohja tradenomiksi on saman suuntautumisen käynyt merkonomi+työkokemus alalta.

Vierailija kirjoitti:

Vastaus on yksinkertainen: lukio, jos sen suorittaa kunnolla. Jo pelkästään tradenomikokeen pääsykoemateriaalin englanninkielinen osuus eli 50% kokeesta vaatii lukiotasoisen osaamisen. Matikan osalta en myöskään luottaisi amistasoiseen osaamiseen.

(Olen itse lukion käynyt, merkonomikoulussa vuoden istunut sekä tradenomikokeen suosittussa oppilaitoksessa läpäissyt tyyppi, eli tiedän mistä puhun.)

Jo heti pääsykokeessa joudut automaattisesti rajattuun koepistekiintiöön, jos sulla ei ole ylioppilastutkintoa tai on huono sellainen.

Lisäksi amiksen opeilla et osaa kirjoittaa hyviä esseitä, joista on korkeakoulujen kokeessa poikkeuksetta aina etua.

Merkonomikouluun lukion jälkeen menneenä en suosittele sitä kenellekään. Englannin tunneilla käytiin läpi viikonpäiviä sun muita, samoja joita käytiin jo ala-asteella.En saanut koulusta yhtään mitään irti. Kuulemani mukaan tutkinnolla ei saa enää kummempia työpaikkojakaan, ellei jossain kirjanpidossa halua istua.

Tradenomikokeet ovat 50% melko vaativaan englanninkieliseen talousaiheiseen tekstiin pohjautuvia, eikä niistä selviä kuin vähintään lukion tasoisen englannin osaamisella, jollei muuta harrastuneisuutta kielen suhteen jo ole.

Yksi seikka vielä: en tiedä Suomen helpoimmista tradenomitutkintopaikoista tai että mitä niihin vaaditaan, joten en osaa sanoa, pärjääkö niissä heikommallakin osaamisella. Mutta puhuinkin tässä nyt osaamisen maksimoinnista.

Kyllä tuo englanti pitäisi olla läpihuutojuttu jo yläasteen taidoilla. Itse tosin pelasin aikanaan paljon seikkalupelejä ym. jotka siis englanniksi. 9-vuotiaana niitä sitten sanakirjan kanssa läpi pelasin. Pääsykoe oli naurettavan helppo datanomipohjalta. Eikä se ammattikorkeakaan ollut mitenkään vaikea, läpihuutojuttu. Ainoastaan motivaatio opinnäytetyöhön meinasi loppua, kun piti puolessa välissä keksiä uusi aihe, kun hanke jolle sitä tein (kunnalle) keskeytettiin rahoituksen loppuessa. Se oli alunperin Suomen ja Venäjän välisistä markkinoista matkailupuolelle/ turismiin painottuen, mutta vaihtui sitten enemmän turvallisuusalaan pohjaismaiden näkökulmasta.

Jos vaatii lukiotasoista, niin pakko sanoa että on heikko tasovaatimus lukioissa tai ihmiset on valtaosin idiootteja.

Minkä sortin tradenomiksi ap haluaa? Joku yleinen liiketalouden trade? Markkinointi? Taloushallinto? IT-trade? Rahoituksen trade? Yritysviestintä? 

Vastauksesta riippumatta olisin silti sillä kannalla, että lukio ja pitkä matematiikka on hyvä pohja. Jos innostuukin opiskelusta ja haluaa suorittaa maisteritutkinnon AMK:n jälkeen, niin lukion pohjalta se onnistuu helposti.

Lisätään toki se, että jos on varmasti tiedossa mille alalle haluat, niin amis on ihan hyvä pohja. Tradenomiksi varsinkin. Jos on pientä epävarmuutta alasta, mutta korkeakoulu on ihan must, niin lukiohan se silloin on järkevin vaihtoehto. Lukion käymättömänä en ole kokenut jääväni mistään paitsi opinnoissa. Tähän vaikuttaa suuresti oma mielenkiinto matikkaan ja kieliin, joita tuli siis itsenäisesti opiskeltua kun mielenkiintoiset artikkelit ym. on englanniksi tai saksaksi ja matikkaa nyt satun tarvitsemaan harrastuksissa (pinta-alat, tilavuudet, geometria ym.) paljon.

T:38