Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Miten tulla toimee anopin kanssa lapsen tulon jälkeen?

Vierailija
22.08.2017 |

En ole koskaan ollut anoppini kanssa minkäänlaisissa tekemisissä, koska hän on käytöksellään selvästi osoittaunut, etten ole kunnon vaimo pojalleen. Tilanne on kuitenkin nyt se, että odotamme ensimmäistä lastamme ja lapsi tulee olemaan myös anopin ensimmäinen lapsenlapsi, sillä mieheni on hänen ainokaisensa.

Kun mieheni kertoi anopilleni raskaudesta oli hän oli vain hymähtänyt asialle, mutta tilanne on kääntynyt nyt toisin päin. Anoppini on alkanut pitää yhteyttä minuun, jotta saa jakaa minulle niitä "kullanarvoisia ja parhaita" kasvatusvinkkejä. Itseä on alkanut koko tilanne puistattaa ja ärsyttää, koska vain tämän lapsen ansiosta anoppini on alkanut puhumaan minulle. Yritin olla anopille ystävällinen melkein 10 vuoden ajan, mutta kiitokseksi kaikesta sain vain nokan nyrpistelyä. En halua, että anoppi alkaa elää elämäänsä lapsemme kautta (sillä hänellä ei ole minkäänlaisia harrastuksia tms.). Suoraan sanottuna minua ei kiinnosta tippaakaan, että anoppi tunkee nokkansa elämäämme lapsen synnyttyä.

Olenko hirveä miniä?

Kommentit (13)

Vierailija
1/13 |
22.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Et ole hirveä miniä. Nyt sinulla on kuitenkin mahdollisuus istua alas niin miehesi kuin anoppisi kanssa ja puhua tästä asiasta. Sinulla on oikeus olla loukkaantunut ja vaatia rajoja. Sinä ja miehesi päätätte miten lapsenne kasvatte.

Vierailija
2/13 |
22.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Et ole hirveä miniä. Nyt sinulla on kuitenkin mahdollisuus istua alas niin miehesi kuin anoppisi kanssa ja puhua tästä asiasta. Sinulla on oikeus olla loukkaantunut ja vaatia rajoja. Sinä ja miehesi päätätte miten lapsenne kasvatte.

Olen jo keskustellut ja ilmaissut huoleni miehelleni, mutta hän en näe anopissa mitään vikaa, anoppi on vain kuulemma erittäin innoissaan lapsenlapsesta. Joo, lapsi menee tietenkin kaiken edelle, mutta entä se äidin ja mummon välinen suhde?

t. ap

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/13 |
22.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Naapurissa asuu nainen, joka on anoppisi tilanteessa. Me ratkaisimme asian niin, että hän saa olla varamummina meidän lapsille, koska miniä on aika lailla hankala. Kaikki voittavat: meidän lapsilla on naapurissa turvallinen aikuinen, naapurilla on mahdollisuus olla lasten kanssa silloin, kun hän itse ehtii ja viitsii ja naapurin miniän ei tarvitse olla anopin kanssa missään tekemisissä. On arjen ylellisyyttä mennä miehen kanssa elokuviin ja palata kotiin niin, että nappaa syötetyt ja leikitetyt lapset naapurista kotiin eikä jää kenellekään mitään velkaa. Vastapalveluksena on sovittu lastenhoitoa vastaava määrä pihatöitä, esim. lumenaurausta.

Vierailija
4/13 |
22.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Naapurissa asuu nainen, joka on anoppisi tilanteessa. Me ratkaisimme asian niin, että hän saa olla varamummina meidän lapsille, koska miniä on aika lailla hankala. Kaikki voittavat: meidän lapsilla on naapurissa turvallinen aikuinen, naapurilla on mahdollisuus olla lasten kanssa silloin, kun hän itse ehtii ja viitsii ja naapurin miniän ei tarvitse olla anopin kanssa missään tekemisissä. On arjen ylellisyyttä mennä miehen kanssa elokuviin ja palata kotiin niin, että nappaa syötetyt ja leikitetyt lapset naapurista kotiin eikä jää kenellekään mitään velkaa. Vastapalveluksena on sovittu lastenhoitoa vastaava määrä pihatöitä, esim. lumenaurausta.

Kuulostaa teidän tapauksessa hyvältä järjestelyltä, mutta mistä sinä tiedät puhuuko varamummo totta? Itse haluaisin olla tekemisissä anoppini kanssa, niin että suhde olisi täysin luonnollinen. En halua vierelleni hössöttävää ja tekopyhää anoppia, jonka mieleen en ole ollut näiden melkein 10 viimeisen vuoden ajan. 

t. ap

Vierailija
5/13 |
22.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Et tarvitse miehesi lupaa jos istut alas anopin kanssa ja puhut suoraan asioista. Saat olla loukkaantunut huonosta käytöksestä, mutta minusta iänikuinen vihanpito ei ole hyväksi kenellekkään. Lapsellasi on oikeus mummiin. Minusta olisi kamalaa jos vanhempani olisivat estäneet välien synnyn omiin isovanhempiini.

Kaikkien kemiat eivät mene yksiin, mutta ajattele myös miehesi äitiä. Mitä sitten jos hän ei ole ylin ystäväsi, ei sinunkaan tarvitse olla hänelle, mutta aikuiset ihmiset pystyy käyttäytymään vaikka seura ei niin mieluista olisi.

Ihmiset voivat myös muuttua, anna anopille vielä mahdollisuus.

Vierailija
6/13 |
22.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos miehesi kanta on tuo, niin mieti nyt ne ehdottomat rajat ja etsi niille järkisyitä perusteluksi. Voit jo nyt raskausaikanana ottaa nämä esille. Tulet olemaan synnytyksen jälkeen väsynyt, kipeä ja herkällä mielellä. Olisi hyvä ettei siinä vaiheessa anoppi pääsee päsmäröimään mitään.

Nämä ei ole pieniä juttuja. Mun anoppi oli ihan samanlainen. Kun tuli katsomaan viikon vanhaa vauvaa, niin yritti passittaa meitä "menoihin" jotta saisi olla kahden vauvan kanssa. Anopilla jotenkin naksahti mummous päässä, alkoi esittämään kuka tulee missäkin järjestyksessä katsomaan vauvaa, ketä pitäisi kummiksi pyytää jne jne

Jotenkin itse jo raskausaikana haistoin palaneen käryä. Ennen etäinen anoppi yritti olla nyt jonkinlainen "opas" ja ylitti paljon henkilökohtaisia rajojani. Mä sitten jo ennen synnytystä tein miehelle selväksi, että lapsi ei mene kenellekkään hoitoon niin kauan kuin minusta siltä tuntuu, me itse järjestämme ristiäiset jne. Mies olisi ollut kyllä heti puolustelemassa äitiään "se vain haluaa auttaa" fraaseilla, jos ei oltais etukäteen puhuttu näistä.

Ja luota omaan vaistoosi. Jos joku tuntuu aikanaan tunkeilevan sinun ja lapsen väliin, niin sitä hän todennäköisesti yrittää tehdä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/13 |
22.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Ne anopit kas on myös äitejä, siksi niillä myös herää äitivaistoja. Ihan inhimillistä. Miksi niitä se miniä kiinnostaisi, eihän se ole edes oikea sukulainen.

Vierailija
8/13 |
22.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Öh, amatööri. Tunget lapsen sille hoitoon kun se on hieman kasvanut ja tadaa, kaikki voittaa. Anoppi saa hoitaa ja hössöttää, lapsi nauttii suunnattomasti isovanhemman huomiosta ja sinä ja mies saatte omaa aikaa tai parisuhdeaikaa. 

Ja ihan joka asiaa ei äidin tarvitse tietää, on se sun mieheskin kasvattanut sille tolalle että se sulle kelpas. Joten eiköhän anoppi pärjää ihan riittävän hyvin!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/13 |
22.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Annat ohjeiden mennä ei edes toisesta korvasta sisään.

Vierailija
10/13 |
22.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naapurissa asuu nainen, joka on anoppisi tilanteessa. Me ratkaisimme asian niin, että hän saa olla varamummina meidän lapsille, koska miniä on aika lailla hankala. Kaikki voittavat: meidän lapsilla on naapurissa turvallinen aikuinen, naapurilla on mahdollisuus olla lasten kanssa silloin, kun hän itse ehtii ja viitsii ja naapurin miniän ei tarvitse olla anopin kanssa missään tekemisissä. On arjen ylellisyyttä mennä miehen kanssa elokuviin ja palata kotiin niin, että nappaa syötetyt ja leikitetyt lapset naapurista kotiin eikä jää kenellekään mitään velkaa. Vastapalveluksena on sovittu lastenhoitoa vastaava määrä pihatöitä, esim. lumenaurausta.

Kuulostaa teidän tapauksessa hyvältä järjestelyltä, mutta mistä sinä tiedät puhuuko varamummo totta? Itse haluaisin olla tekemisissä anoppini kanssa, niin että suhde olisi täysin luonnollinen. En halua vierelleni hössöttävää ja tekopyhää anoppia, jonka mieleen en ole ollut näiden melkein 10 viimeisen vuoden ajan. 

t. ap

Siis puhuuko totta missä? Olen tavannut tuon miniän monta kertaa esim. muskarissa ja siellä hän jaksaa aina valittaa, kun mummi ei ota lapsenlapsia hoitoon. Muistaa tosin samantien haukkua anoppinsa keittotaidot ja kodin siivottomuuden. Kyllä tässä diilissä kaikki voittavat, koska en minäkään halua olla tekemisissä naapurin miniän kanssa.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/13 |
22.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Asioilla on puolensa. Olet saanut olla rauhassa anopilta pitkään, mikä on mielestäni parempi kuin se, että anoppi olisi koko ajan ollut puuttumassa sinun asioihisi. Tarvitseeko sinun jatkossakaan olla sen läheisempi anopin kanssa. Pidät vaan asialliset välit, jotta anoppi voi teille sopivissa määrin tavata lastenlastaan. Anopin ohjeita ja neuvoja voi kuunnella, mutta niitä ei tarvitse pitää ainoana totuutena. Jos anoppi alkaa liian tunkeilevaksi tai häiritseväksi, niin siitä kannattaa sanoa anopille ja miehelle fiksulla tavalla, jotta saat miehesi tukemaan kantaasi anopin näkemyksiä vastaan.

Vierailija
12/13 |
31.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä oli hyvin vastaava tilanne. Anoppi on hyvin päällepäsmäröivä ihminen, enkä ollut ennen raskautta hänen kanssaan juuri missään tekemisissä. En ollut tarpeeksi hyvä hänen pojalleen. Kun sitten ilmoitettiin, että meille on vauva tulossa alkoi anoppi käyttäytymään päinvastaisesti. Jakoi neuvoja (ei siinä mitään, kaikki tekivät niin), oli kuin olisi ollut paras ystävä ja halusi puuttua kaikkeen vauvaan liittyvään.

Kun vauva syntyi alkoi hän loukkaantumaan verisesti pienistä asioista. Loukkaantui kun sairaalaan ei saanut tulla vauvaa katsomaan (sairaalan käytäntö). Samoin suuttui kun emme kotiutumispäivänä ottaneet ketään käymään meillä. Kaikki sukulaiset siis asuvat toisella puolella Suomea, eivät olisi vain pistäytyneet. Luki vauvakirjaa ja suuttui kirjoituksista mitä olin sinne kirjoittanut, alkoi vertailemaan miten oma, työtön äitini sai viettää enemmän aikaa vauvan kanssa (äitini tuli auttamaan minua välillä koska olin henkisesti melko lopussa). Viimeisiä niittejä oli, kun vaati satoja euroja yks kaks takaisin jotka oli antanut vauvan tarvikeiden ostoon. Ollaan miehen kanssa opiskelijoita, ja puoli tonnia piti repäistä parissa päivässä hänelle kokoon vauvan ollessa pari kuukautta. Tämä sen takia koska oli meille suuttunut.

Yritimme vuoden tulla anopin kanssa toimeen, annoimme hänelle mahdollisuuksia nähdä vauvaa. Lopulta mieskin sai kylläkseen kun anoppi haukkui hänet ja minut. Nyt ei olla sinnepäin missään tekemisissä.

Surullinen ja tosi ikävä tilanne kaikkien kannalta. Vauvavuotena en kyllä olisi kaivannut tämmöistä draamaa, jatkuvasti sai pelätä että mistä se anoppi suuttuu seuraavaksi. Onneksi lapsella on muitakin turvallisia vanhempia ihmisiä elämässään, enkä koe hänen jäävän paljosta paitsi yhden kiukuttelevan anopin takia. Miehen kannalta kyllä tosi kurja tilanne kun ei halua olla oman äitinsä kanssa tekemisissä.

Tsemppiä ap! Suosittelen sinua antamaan anopille mahdollisuus, mutta liiallista tungettelua ei kenenkään tarvitse kestää. Juttele miehesi kanssa!

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/13 |
31.08.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitäpä ap jos ajattelisit asiaa hetkisen lapsesi kannalta?

Et pelkästään oman loukkaantumisesi näkökulmasta, vaan siltä kantilta, olisiko lapsellesi hyväksi omata isoäiti, läsnäoleva isoäiti.

SINÄ voit ihan vapaasti jatkossakin sivuuttaa anoppisi, ja varsinkin hänen "kasvatusneuvonsa". Minäkin pitäisin etäisyyttä moiseen anoppiin.

Mutta en menisi kyllä ilmiriitaa lietsomaan, koska LAPSEN ETU on, että hänellä on muitakin välittäviä aikuisia lähipiirissään kuin vain omat vanhemmat. Tämä siis tietenkin sillä edellytyksellä, että anoppi osaa olla vastuullinen ja välittävä aikuinen lapselle, eikä esim. hauku teitä vanhempia lapselle.

Isovanhemmista on myös sinulle ja miehellesi hyötyä lapsenvahtina, vaikka alussa toki vauva nyt enimmäkseen onkin omien vanhempiensa hoivissa.

Älä siis polta siltojasi vain siksi, että anoppi on sinusta ikävä. Lapsellesi hän voi olla hyvinkin tärkeä ihminen aikanaan.