Miten saada mies haluamaan useammin? Neuvoja erityisesti miehiltä kaivataan
Kun aina puhutaan, että naisen saa haluamaan useammin seksiä, jos mies tekee kotitöitä enemmän tai huomioi sitä naista muutenkin kuin seksitarkoituksessa jne.. Mutta missään ei puhuta, että miten voi saada miehen haluamaan enemmän. Kaipaisin nyt neuvoja siihen. Miesten haluttomuudesta kyllä onneksi nykyään puhutaan, ja tiedän että se on aika yleistä. Meillä ei ole kyse haluttomuudesta, koska seksiä on, mielestäni vain liian harvoin :) .
Miten siis saada mies haluamaan useammin? Vinkkejä, neuvoja? Olen normaalipainoinen nainen, joka tekee kyllä aloitteita eikä vain makaa lahnana, joten ne asiat on ns. jo kunnossa.
Kommentit (141)
Ap, onko mies ollut tuollainen myös suhteen alussa? Siis ihan siinä rakkauden alkuhuumassakin?
Minä innostun kun vaimo sanoo, että haluaa tarjoilla minulle kermapiirakkaa. Erektio iskee samantien.
Suoritamme ensin kiihkeän yhdynnän ja laukean hänen sisäänsä. Sitten nuolen hänet puhtaaksi ja olen sen jälkeen valmis toiseen kierrokseen.
Vierailija kirjoitti:
Kun aina puhutaan, että naisen saa haluamaan useammin seksiä, jos mies tekee kotitöitä enemmän tai huomioi sitä naista muutenkin kuin seksitarkoituksessa jne...
OT, mutta tämä on taas melkoista kliseistä shaibaa, mikä ei todellisuudessa toimi.
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vähän samanlainen ongelma ollut viimeiset pari vuotta.
Alussa, kun tavattiin - mies oli todella ujo. Ajattelin, että hänellä kestää vain syttyä kauemmin ja alussa ei "uskalla" tehdä alotteita. Itse halusin koko ajan, ja jatkuvasti tein alotteita. Mies suostui kokeilemaan uutta, mutta ei itse ehdotellut mitään tai oikeastaan koskaan "hyökännyt päälle".
Pikku hiljaa minusta alkoi tuntua, ettei mies halua minua, koska ei ikinä tee minkäänlaista alotetta. Itse kun ehdotin - monesti vain tokaisi "katsotaan ehkä huomenna", ja muutenkin kerrat vain väheni.
Olemme taistelleet, puhuneet, yrittäneet. Mies vain sanoo, ettei vika ole minussa. Häntä vain ei haluta.
Nykyään seksiä on kerran viikkoon, ja tiedän että pidempikin tauko olisi miehelle mieleen. Itse kidun. Kaipaan irstasta, spontaania, hikistä ja kokeilunhaluista seksiä.. Mutta rakastan tuota ihmistä niin paljon.. Kumman tässä pitäisi tehdä kompromissi? Äh. :(
Ymmärrän niin hyvin tilanteesi. Jos vaan joku tietäisi mitä tehdä, olisin vastauksesta kiitollinen. Mulla on itsetunto ja mieli matalalla tän takia, ennen olin ihan normaali, itsensä nätiksi tunteva nuori nainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vähän samanlainen ongelma ollut viimeiset pari vuotta.
Alussa, kun tavattiin - mies oli todella ujo. Ajattelin, että hänellä kestää vain syttyä kauemmin ja alussa ei "uskalla" tehdä alotteita. Itse halusin koko ajan, ja jatkuvasti tein alotteita. Mies suostui kokeilemaan uutta, mutta ei itse ehdotellut mitään tai oikeastaan koskaan "hyökännyt päälle".
Pikku hiljaa minusta alkoi tuntua, ettei mies halua minua, koska ei ikinä tee minkäänlaista alotetta. Itse kun ehdotin - monesti vain tokaisi "katsotaan ehkä huomenna", ja muutenkin kerrat vain väheni.
Olemme taistelleet, puhuneet, yrittäneet. Mies vain sanoo, ettei vika ole minussa. Häntä vain ei haluta.
Nykyään seksiä on kerran viikkoon, ja tiedän että pidempikin tauko olisi miehelle mieleen. Itse kidun. Kaipaan irstasta, spontaania, hikistä ja kokeilunhaluista seksiä.. Mutta rakastan tuota ihmistä niin paljon.. Kumman tässä pitäisi tehdä kompromissi? Äh. :(
Ymmärrän niin hyvin tilanteesi. Jos vaan joku tietäisi mitä tehdä, olisin vastauksesta kiitollinen. Mulla on itsetunto ja mieli matalalla tän takia, ennen olin ihan normaali, itsensä nätiksi tunteva nuori nainen.
Tärkeää olisi nyt tietää, onko mies aina ollut tuollainen? Ihan suhteen alkuhuumassakin?
Jos on aina ollut tuollainen, saat erilaisia vastauksia kuin jos vasta alkuhuuman laannuttua ja nussittuanne kaksi vuotta putkeen aivonne pihalle, on muuttunut tuollaiseksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vähän samanlainen ongelma ollut viimeiset pari vuotta.
Alussa, kun tavattiin - mies oli todella ujo. Ajattelin, että hänellä kestää vain syttyä kauemmin ja alussa ei "uskalla" tehdä alotteita. Itse halusin koko ajan, ja jatkuvasti tein alotteita. Mies suostui kokeilemaan uutta, mutta ei itse ehdotellut mitään tai oikeastaan koskaan "hyökännyt päälle".
Pikku hiljaa minusta alkoi tuntua, ettei mies halua minua, koska ei ikinä tee minkäänlaista alotetta. Itse kun ehdotin - monesti vain tokaisi "katsotaan ehkä huomenna", ja muutenkin kerrat vain väheni.
Olemme taistelleet, puhuneet, yrittäneet. Mies vain sanoo, ettei vika ole minussa. Häntä vain ei haluta.
Nykyään seksiä on kerran viikkoon, ja tiedän että pidempikin tauko olisi miehelle mieleen. Itse kidun. Kaipaan irstasta, spontaania, hikistä ja kokeilunhaluista seksiä.. Mutta rakastan tuota ihmistä niin paljon.. Kumman tässä pitäisi tehdä kompromissi? Äh. :(
Ymmärrän niin hyvin tilanteesi. Jos vaan joku tietäisi mitä tehdä, olisin vastauksesta kiitollinen. Mulla on itsetunto ja mieli matalalla tän takia, ennen olin ihan normaali, itsensä nätiksi tunteva nuori nainen.
Sepä se juuri on ongelma. En ymmärrä ihmisiä, jotka sanovat ettei seksi ole tärkeä? Onhan se. Kyllä minun mielestä hyvään, toimivaan parisuhteeseen tarvitaan kumpaakin tyydyttävä seksielämä.
Itse juurikin masennun, sekä itsetuntoni painuu alaspäin jatkuvien pakkien takia. Sinkkuna kuitenkin pystyy hakemaan sitä hyväksyntää muiltakin miehiltä, mutta kun nyt on vain tuo yksi... Tarvitsen flirttailua sekä seksiä, jotta tunnen itseni seksikkääksi ja kauniiksi.
Tietenkin suurimman osan ihmisten mielipide on: etsi uusi mies tai tyydy tuohon, mutta kun en halua etsiä uutta. Meillä on niin hyvä suhde muutenkin, mutta kaipaan vain tässä yhdessä osa-alueessa muutosta. :(
Meillä mies on luvannut mennä lääkäriin tutkituttamaan testosteroni tasot, mutta kuuleman mukaan, korvaushoitoa on vaikea saada (vaikka olisikin miten matalalla), tai ainakin kallista. :(
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vähän samanlainen ongelma ollut viimeiset pari vuotta.
Alussa, kun tavattiin - mies oli todella ujo. Ajattelin, että hänellä kestää vain syttyä kauemmin ja alussa ei "uskalla" tehdä alotteita. Itse halusin koko ajan, ja jatkuvasti tein alotteita. Mies suostui kokeilemaan uutta, mutta ei itse ehdotellut mitään tai oikeastaan koskaan "hyökännyt päälle".
Pikku hiljaa minusta alkoi tuntua, ettei mies halua minua, koska ei ikinä tee minkäänlaista alotetta. Itse kun ehdotin - monesti vain tokaisi "katsotaan ehkä huomenna", ja muutenkin kerrat vain väheni.
Olemme taistelleet, puhuneet, yrittäneet. Mies vain sanoo, ettei vika ole minussa. Häntä vain ei haluta.
Nykyään seksiä on kerran viikkoon, ja tiedän että pidempikin tauko olisi miehelle mieleen. Itse kidun. Kaipaan irstasta, spontaania, hikistä ja kokeilunhaluista seksiä.. Mutta rakastan tuota ihmistä niin paljon.. Kumman tässä pitäisi tehdä kompromissi? Äh. :(
Ymmärrän niin hyvin tilanteesi. Jos vaan joku tietäisi mitä tehdä, olisin vastauksesta kiitollinen. Mulla on itsetunto ja mieli matalalla tän takia, ennen olin ihan normaali, itsensä nätiksi tunteva nuori nainen.
Sepä se juuri on ongelma. En ymmärrä ihmisiä, jotka sanovat ettei seksi ole tärkeä? Onhan se. Kyllä minun mielestä hyvään, toimivaan parisuhteeseen tarvitaan kumpaakin tyydyttävä seksielämä.
Itse juurikin masennun, sekä itsetuntoni painuu alaspäin jatkuvien pakkien takia. Sinkkuna kuitenkin pystyy hakemaan sitä hyväksyntää muiltakin miehiltä, mutta kun nyt on vain tuo yksi... Tarvitsen flirttailua sekä seksiä, jotta tunnen itseni seksikkääksi ja kauniiksi.
Tietenkin suurimman osan ihmisten mielipide on: etsi uusi mies tai tyydy tuohon, mutta kun en halua etsiä uutta. Meillä on niin hyvä suhde muutenkin, mutta kaipaan vain tässä yhdessä osa-alueessa muutosta. :(
Meillä mies on luvannut mennä lääkäriin tutkituttamaan testosteroni tasot, mutta kuuleman mukaan, korvaushoitoa on vaikea saada (vaikka olisikin miten matalalla), tai ainakin kallista. :(
Ohiksena, mutta kyllä korvaushoito on jokaisen euron arvoinen, jos liian matalat testot tuhoaa seksielämän. Itse ainakin olisin valmis maksamaan tuhansia euroja siitä, että meillä olisi vilkas seksielämä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vähän samanlainen ongelma ollut viimeiset pari vuotta.
Alussa, kun tavattiin - mies oli todella ujo. Ajattelin, että hänellä kestää vain syttyä kauemmin ja alussa ei "uskalla" tehdä alotteita. Itse halusin koko ajan, ja jatkuvasti tein alotteita. Mies suostui kokeilemaan uutta, mutta ei itse ehdotellut mitään tai oikeastaan koskaan "hyökännyt päälle".
Pikku hiljaa minusta alkoi tuntua, ettei mies halua minua, koska ei ikinä tee minkäänlaista alotetta. Itse kun ehdotin - monesti vain tokaisi "katsotaan ehkä huomenna", ja muutenkin kerrat vain väheni.
Olemme taistelleet, puhuneet, yrittäneet. Mies vain sanoo, ettei vika ole minussa. Häntä vain ei haluta.
Nykyään seksiä on kerran viikkoon, ja tiedän että pidempikin tauko olisi miehelle mieleen. Itse kidun. Kaipaan irstasta, spontaania, hikistä ja kokeilunhaluista seksiä.. Mutta rakastan tuota ihmistä niin paljon.. Kumman tässä pitäisi tehdä kompromissi? Äh. :(
Ymmärrän niin hyvin tilanteesi. Jos vaan joku tietäisi mitä tehdä, olisin vastauksesta kiitollinen. Mulla on itsetunto ja mieli matalalla tän takia, ennen olin ihan normaali, itsensä nätiksi tunteva nuori nainen.
Sepä se juuri on ongelma. En ymmärrä ihmisiä, jotka sanovat ettei seksi ole tärkeä? Onhan se. Kyllä minun mielestä hyvään, toimivaan parisuhteeseen tarvitaan kumpaakin tyydyttävä seksielämä.
Itse juurikin masennun, sekä itsetuntoni painuu alaspäin jatkuvien pakkien takia. Sinkkuna kuitenkin pystyy hakemaan sitä hyväksyntää muiltakin miehiltä, mutta kun nyt on vain tuo yksi... Tarvitsen flirttailua sekä seksiä, jotta tunnen itseni seksikkääksi ja kauniiksi.
Tietenkin suurimman osan ihmisten mielipide on: etsi uusi mies tai tyydy tuohon, mutta kun en halua etsiä uutta. Meillä on niin hyvä suhde muutenkin, mutta kaipaan vain tässä yhdessä osa-alueessa muutosta. :(
Meillä mies on luvannut mennä lääkäriin tutkituttamaan testosteroni tasot, mutta kuuleman mukaan, korvaushoitoa on vaikea saada (vaikka olisikin miten matalalla), tai ainakin kallista. :(
Ohiksena, mutta kyllä korvaushoito on jokaisen euron arvoinen, jos liian matalat testot tuhoaa seksielämän. Itse ainakin olisin valmis maksamaan tuhansia euroja siitä, että meillä olisi vilkas seksielämä.
Joo, mies kyllä maksaa sen, jos arvoissa on jotain häikkää. Tietää miten tärkeää tämä on meille. Pitäisi vaan löytää hyvä lääkäri, joka ottaisi vaivan tosissaan. Ja tietenkin miehelle rohkeutta mennä sinne... :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vähän samanlainen ongelma ollut viimeiset pari vuotta.
Alussa, kun tavattiin - mies oli todella ujo. Ajattelin, että hänellä kestää vain syttyä kauemmin ja alussa ei "uskalla" tehdä alotteita. Itse halusin koko ajan, ja jatkuvasti tein alotteita. Mies suostui kokeilemaan uutta, mutta ei itse ehdotellut mitään tai oikeastaan koskaan "hyökännyt päälle".
Pikku hiljaa minusta alkoi tuntua, ettei mies halua minua, koska ei ikinä tee minkäänlaista alotetta. Itse kun ehdotin - monesti vain tokaisi "katsotaan ehkä huomenna", ja muutenkin kerrat vain väheni.
Olemme taistelleet, puhuneet, yrittäneet. Mies vain sanoo, ettei vika ole minussa. Häntä vain ei haluta.
Nykyään seksiä on kerran viikkoon, ja tiedän että pidempikin tauko olisi miehelle mieleen. Itse kidun. Kaipaan irstasta, spontaania, hikistä ja kokeilunhaluista seksiä.. Mutta rakastan tuota ihmistä niin paljon.. Kumman tässä pitäisi tehdä kompromissi? Äh. :(
Ymmärrän niin hyvin tilanteesi. Jos vaan joku tietäisi mitä tehdä, olisin vastauksesta kiitollinen. Mulla on itsetunto ja mieli matalalla tän takia, ennen olin ihan normaali, itsensä nätiksi tunteva nuori nainen.
Tärkeää olisi nyt tietää, onko mies aina ollut tuollainen? Ihan suhteen alkuhuumassakin?
Jos on aina ollut tuollainen, saat erilaisia vastauksia kuin jos vasta alkuhuuman laannuttua ja nussittuanne kaksi vuotta putkeen aivonne pihalle, on muuttunut tuollaiseksi.
Mun tapauksessa (oltu siis yhdessä pian kaksi vuotta) on ollut alusta lähtien samanlaista. Ja juuri niin kuin tuossa toisessakin tilanteessa, olen kaikkiin muihin osa-alueisiin suhteessamme erittäin tyytyväinen, mies on ihana ja rakas, huomioiva ja halaileva, elämäntavat ja harrastukset & muu ajatusmaailma sopivat yhteen. Hyvä tekemään ruokaa, kätevä käsistään, siisti ja ystävällinen.
Asialle on vaikea tehdä mitään (muakin kiinnostaisi tuo hormonien tarkistus), sillä koko asiasta on hyvin vaikea jo puhuakin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vähän samanlainen ongelma ollut viimeiset pari vuotta.
Alussa, kun tavattiin - mies oli todella ujo. Ajattelin, että hänellä kestää vain syttyä kauemmin ja alussa ei "uskalla" tehdä alotteita. Itse halusin koko ajan, ja jatkuvasti tein alotteita. Mies suostui kokeilemaan uutta, mutta ei itse ehdotellut mitään tai oikeastaan koskaan "hyökännyt päälle".
Pikku hiljaa minusta alkoi tuntua, ettei mies halua minua, koska ei ikinä tee minkäänlaista alotetta. Itse kun ehdotin - monesti vain tokaisi "katsotaan ehkä huomenna", ja muutenkin kerrat vain väheni.
Olemme taistelleet, puhuneet, yrittäneet. Mies vain sanoo, ettei vika ole minussa. Häntä vain ei haluta.
Nykyään seksiä on kerran viikkoon, ja tiedän että pidempikin tauko olisi miehelle mieleen. Itse kidun. Kaipaan irstasta, spontaania, hikistä ja kokeilunhaluista seksiä.. Mutta rakastan tuota ihmistä niin paljon.. Kumman tässä pitäisi tehdä kompromissi? Äh. :(
Ymmärrän niin hyvin tilanteesi. Jos vaan joku tietäisi mitä tehdä, olisin vastauksesta kiitollinen. Mulla on itsetunto ja mieli matalalla tän takia, ennen olin ihan normaali, itsensä nätiksi tunteva nuori nainen.
Sepä se juuri on ongelma. En ymmärrä ihmisiä, jotka sanovat ettei seksi ole tärkeä? Onhan se. Kyllä minun mielestä hyvään, toimivaan parisuhteeseen tarvitaan kumpaakin tyydyttävä seksielämä.
Itse juurikin masennun, sekä itsetuntoni painuu alaspäin jatkuvien pakkien takia. Sinkkuna kuitenkin pystyy hakemaan sitä hyväksyntää muiltakin miehiltä, mutta kun nyt on vain tuo yksi... Tarvitsen flirttailua sekä seksiä, jotta tunnen itseni seksikkääksi ja kauniiksi.
Tietenkin suurimman osan ihmisten mielipide on: etsi uusi mies tai tyydy tuohon, mutta kun en halua etsiä uutta. Meillä on niin hyvä suhde muutenkin, mutta kaipaan vain tässä yhdessä osa-alueessa muutosta. :(
Meillä mies on luvannut mennä lääkäriin tutkituttamaan testosteroni tasot, mutta kuuleman mukaan, korvaushoitoa on vaikea saada (vaikka olisikin miten matalalla), tai ainakin kallista. :(
Ohiksena, mutta kyllä korvaushoito on jokaisen euron arvoinen, jos liian matalat testot tuhoaa seksielämän. Itse ainakin olisin valmis maksamaan tuhansia euroja siitä, että meillä olisi vilkas seksielämä.
Joo, mies kyllä maksaa sen, jos arvoissa on jotain häikkää. Tietää miten tärkeää tämä on meille. Pitäisi vaan löytää hyvä lääkäri, joka ottaisi vaivan tosissaan. Ja tietenkin miehelle rohkeutta mennä sinne... :)
Se on verikoe, ei mikään nolo tutkimus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vähän samanlainen ongelma ollut viimeiset pari vuotta.
Alussa, kun tavattiin - mies oli todella ujo. Ajattelin, että hänellä kestää vain syttyä kauemmin ja alussa ei "uskalla" tehdä alotteita. Itse halusin koko ajan, ja jatkuvasti tein alotteita. Mies suostui kokeilemaan uutta, mutta ei itse ehdotellut mitään tai oikeastaan koskaan "hyökännyt päälle".
Pikku hiljaa minusta alkoi tuntua, ettei mies halua minua, koska ei ikinä tee minkäänlaista alotetta. Itse kun ehdotin - monesti vain tokaisi "katsotaan ehkä huomenna", ja muutenkin kerrat vain väheni.
Olemme taistelleet, puhuneet, yrittäneet. Mies vain sanoo, ettei vika ole minussa. Häntä vain ei haluta.
Nykyään seksiä on kerran viikkoon, ja tiedän että pidempikin tauko olisi miehelle mieleen. Itse kidun. Kaipaan irstasta, spontaania, hikistä ja kokeilunhaluista seksiä.. Mutta rakastan tuota ihmistä niin paljon.. Kumman tässä pitäisi tehdä kompromissi? Äh. :(
Ymmärrän niin hyvin tilanteesi. Jos vaan joku tietäisi mitä tehdä, olisin vastauksesta kiitollinen. Mulla on itsetunto ja mieli matalalla tän takia, ennen olin ihan normaali, itsensä nätiksi tunteva nuori nainen.
Sepä se juuri on ongelma. En ymmärrä ihmisiä, jotka sanovat ettei seksi ole tärkeä? Onhan se. Kyllä minun mielestä hyvään, toimivaan parisuhteeseen tarvitaan kumpaakin tyydyttävä seksielämä.
Itse juurikin masennun, sekä itsetuntoni painuu alaspäin jatkuvien pakkien takia. Sinkkuna kuitenkin pystyy hakemaan sitä hyväksyntää muiltakin miehiltä, mutta kun nyt on vain tuo yksi... Tarvitsen flirttailua sekä seksiä, jotta tunnen itseni seksikkääksi ja kauniiksi.
Tietenkin suurimman osan ihmisten mielipide on: etsi uusi mies tai tyydy tuohon, mutta kun en halua etsiä uutta. Meillä on niin hyvä suhde muutenkin, mutta kaipaan vain tässä yhdessä osa-alueessa muutosta. :(
Meillä mies on luvannut mennä lääkäriin tutkituttamaan testosteroni tasot, mutta kuuleman mukaan, korvaushoitoa on vaikea saada (vaikka olisikin miten matalalla), tai ainakin kallista. :(
Ohiksena, mutta kyllä korvaushoito on jokaisen euron arvoinen, jos liian matalat testot tuhoaa seksielämän. Itse ainakin olisin valmis maksamaan tuhansia euroja siitä, että meillä olisi vilkas seksielämä.
Joo, mies kyllä maksaa sen, jos arvoissa on jotain häikkää. Tietää miten tärkeää tämä on meille. Pitäisi vaan löytää hyvä lääkäri, joka ottaisi vaivan tosissaan. Ja tietenkin miehelle rohkeutta mennä sinne... :)
Se on verikoe, ei mikään nolo tutkimus.
Onko jollain kokemusta tästä? Että syy haluttomuuteen ois tää? Ja apu olisi löytynyt korvaushoidoista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vähän samanlainen ongelma ollut viimeiset pari vuotta.
Alussa, kun tavattiin - mies oli todella ujo. Ajattelin, että hänellä kestää vain syttyä kauemmin ja alussa ei "uskalla" tehdä alotteita. Itse halusin koko ajan, ja jatkuvasti tein alotteita. Mies suostui kokeilemaan uutta, mutta ei itse ehdotellut mitään tai oikeastaan koskaan "hyökännyt päälle".
Pikku hiljaa minusta alkoi tuntua, ettei mies halua minua, koska ei ikinä tee minkäänlaista alotetta. Itse kun ehdotin - monesti vain tokaisi "katsotaan ehkä huomenna", ja muutenkin kerrat vain väheni.
Olemme taistelleet, puhuneet, yrittäneet. Mies vain sanoo, ettei vika ole minussa. Häntä vain ei haluta.
Nykyään seksiä on kerran viikkoon, ja tiedän että pidempikin tauko olisi miehelle mieleen. Itse kidun. Kaipaan irstasta, spontaania, hikistä ja kokeilunhaluista seksiä.. Mutta rakastan tuota ihmistä niin paljon.. Kumman tässä pitäisi tehdä kompromissi? Äh. :(
Ymmärrän niin hyvin tilanteesi. Jos vaan joku tietäisi mitä tehdä, olisin vastauksesta kiitollinen. Mulla on itsetunto ja mieli matalalla tän takia, ennen olin ihan normaali, itsensä nätiksi tunteva nuori nainen.
Sepä se juuri on ongelma. En ymmärrä ihmisiä, jotka sanovat ettei seksi ole tärkeä? Onhan se. Kyllä minun mielestä hyvään, toimivaan parisuhteeseen tarvitaan kumpaakin tyydyttävä seksielämä.
Itse juurikin masennun, sekä itsetuntoni painuu alaspäin jatkuvien pakkien takia. Sinkkuna kuitenkin pystyy hakemaan sitä hyväksyntää muiltakin miehiltä, mutta kun nyt on vain tuo yksi... Tarvitsen flirttailua sekä seksiä, jotta tunnen itseni seksikkääksi ja kauniiksi.
Tietenkin suurimman osan ihmisten mielipide on: etsi uusi mies tai tyydy tuohon, mutta kun en halua etsiä uutta. Meillä on niin hyvä suhde muutenkin, mutta kaipaan vain tässä yhdessä osa-alueessa muutosta. :(
Meillä mies on luvannut mennä lääkäriin tutkituttamaan testosteroni tasot, mutta kuuleman mukaan, korvaushoitoa on vaikea saada (vaikka olisikin miten matalalla), tai ainakin kallista. :(
Ohiksena, mutta kyllä korvaushoito on jokaisen euron arvoinen, jos liian matalat testot tuhoaa seksielämän. Itse ainakin olisin valmis maksamaan tuhansia euroja siitä, että meillä olisi vilkas seksielämä.
Joo, mies kyllä maksaa sen, jos arvoissa on jotain häikkää. Tietää miten tärkeää tämä on meille. Pitäisi vaan löytää hyvä lääkäri, joka ottaisi vaivan tosissaan. Ja tietenkin miehelle rohkeutta mennä sinne... :)
Se on verikoe, ei mikään nolo tutkimus.
No onhan se vähän inhottavaa mennä lääkärille selittämään ettei halua seksiä. Kuka vaan 27 vuotias mies olisi asiasta vähän häpeissään. En minä ainakaan kehtaisi vaan mennä lääkärille ja sanoa ettei tee mieli.. ei se kaikille ole luonnollinen asia kertoa lääkärille intiimejä asioita.
Mutta hyvä jos sulle se on ihan arkipäivää!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vähän samanlainen ongelma ollut viimeiset pari vuotta.
Alussa, kun tavattiin - mies oli todella ujo. Ajattelin, että hänellä kestää vain syttyä kauemmin ja alussa ei "uskalla" tehdä alotteita. Itse halusin koko ajan, ja jatkuvasti tein alotteita. Mies suostui kokeilemaan uutta, mutta ei itse ehdotellut mitään tai oikeastaan koskaan "hyökännyt päälle".
Pikku hiljaa minusta alkoi tuntua, ettei mies halua minua, koska ei ikinä tee minkäänlaista alotetta. Itse kun ehdotin - monesti vain tokaisi "katsotaan ehkä huomenna", ja muutenkin kerrat vain väheni.
Olemme taistelleet, puhuneet, yrittäneet. Mies vain sanoo, ettei vika ole minussa. Häntä vain ei haluta.
Nykyään seksiä on kerran viikkoon, ja tiedän että pidempikin tauko olisi miehelle mieleen. Itse kidun. Kaipaan irstasta, spontaania, hikistä ja kokeilunhaluista seksiä.. Mutta rakastan tuota ihmistä niin paljon.. Kumman tässä pitäisi tehdä kompromissi? Äh. :(
Ymmärrän niin hyvin tilanteesi. Jos vaan joku tietäisi mitä tehdä, olisin vastauksesta kiitollinen. Mulla on itsetunto ja mieli matalalla tän takia, ennen olin ihan normaali, itsensä nätiksi tunteva nuori nainen.
Sepä se juuri on ongelma. En ymmärrä ihmisiä, jotka sanovat ettei seksi ole tärkeä? Onhan se. Kyllä minun mielestä hyvään, toimivaan parisuhteeseen tarvitaan kumpaakin tyydyttävä seksielämä.
Itse juurikin masennun, sekä itsetuntoni painuu alaspäin jatkuvien pakkien takia. Sinkkuna kuitenkin pystyy hakemaan sitä hyväksyntää muiltakin miehiltä, mutta kun nyt on vain tuo yksi... Tarvitsen flirttailua sekä seksiä, jotta tunnen itseni seksikkääksi ja kauniiksi.
Tietenkin suurimman osan ihmisten mielipide on: etsi uusi mies tai tyydy tuohon, mutta kun en halua etsiä uutta. Meillä on niin hyvä suhde muutenkin, mutta kaipaan vain tässä yhdessä osa-alueessa muutosta. :(
Meillä mies on luvannut mennä lääkäriin tutkituttamaan testosteroni tasot, mutta kuuleman mukaan, korvaushoitoa on vaikea saada (vaikka olisikin miten matalalla), tai ainakin kallista. :(
Ohiksena, mutta kyllä korvaushoito on jokaisen euron arvoinen, jos liian matalat testot tuhoaa seksielämän. Itse ainakin olisin valmis maksamaan tuhansia euroja siitä, että meillä olisi vilkas seksielämä.
Joo, mies kyllä maksaa sen, jos arvoissa on jotain häikkää. Tietää miten tärkeää tämä on meille. Pitäisi vaan löytää hyvä lääkäri, joka ottaisi vaivan tosissaan. Ja tietenkin miehelle rohkeutta mennä sinne... :)
Se on verikoe, ei mikään nolo tutkimus.
No onhan se vähän inhottavaa mennä lääkärille selittämään ettei halua seksiä. Kuka vaan 27 vuotias mies olisi asiasta vähän häpeissään. En minä ainakaan kehtaisi vaan mennä lääkärille ja sanoa ettei tee mieli.. ei se kaikille ole luonnollinen asia kertoa lääkärille intiimejä asioita.
Mutta hyvä jos sulle se on ihan arkipäivää!
Olen 35v mies ja minulla todettiin verikokeessa testotasojen alentuneen hieman ikäisteni miesten viitearvojen alapuolelle. Lääkärini (urologi) kuitenkin sanoi minulle että nuoresta iästäni johtuen en voi saada minkäänlaista korvaushoitoa. Oloni on kieltämättä ollut hyvin väsynyt ja vetämätön viime vuosina, mutta ainoa neuvo mitä sain, oli kehotus harrastaa enemmän liikuntaa (harrastan sitä jo nyt melkein päivittäin). En sitten tiedä millaisissa tapauksissa potilaalla on mahdollisuus siihen korvaushoitoon..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vähän samanlainen ongelma ollut viimeiset pari vuotta.
Alussa, kun tavattiin - mies oli todella ujo. Ajattelin, että hänellä kestää vain syttyä kauemmin ja alussa ei "uskalla" tehdä alotteita. Itse halusin koko ajan, ja jatkuvasti tein alotteita. Mies suostui kokeilemaan uutta, mutta ei itse ehdotellut mitään tai oikeastaan koskaan "hyökännyt päälle".
Pikku hiljaa minusta alkoi tuntua, ettei mies halua minua, koska ei ikinä tee minkäänlaista alotetta. Itse kun ehdotin - monesti vain tokaisi "katsotaan ehkä huomenna", ja muutenkin kerrat vain väheni.
Olemme taistelleet, puhuneet, yrittäneet. Mies vain sanoo, ettei vika ole minussa. Häntä vain ei haluta.
Nykyään seksiä on kerran viikkoon, ja tiedän että pidempikin tauko olisi miehelle mieleen. Itse kidun. Kaipaan irstasta, spontaania, hikistä ja kokeilunhaluista seksiä.. Mutta rakastan tuota ihmistä niin paljon.. Kumman tässä pitäisi tehdä kompromissi? Äh. :(
Ymmärrän niin hyvin tilanteesi. Jos vaan joku tietäisi mitä tehdä, olisin vastauksesta kiitollinen. Mulla on itsetunto ja mieli matalalla tän takia, ennen olin ihan normaali, itsensä nätiksi tunteva nuori nainen.
Sepä se juuri on ongelma. En ymmärrä ihmisiä, jotka sanovat ettei seksi ole tärkeä? Onhan se. Kyllä minun mielestä hyvään, toimivaan parisuhteeseen tarvitaan kumpaakin tyydyttävä seksielämä.
Itse juurikin masennun, sekä itsetuntoni painuu alaspäin jatkuvien pakkien takia. Sinkkuna kuitenkin pystyy hakemaan sitä hyväksyntää muiltakin miehiltä, mutta kun nyt on vain tuo yksi... Tarvitsen flirttailua sekä seksiä, jotta tunnen itseni seksikkääksi ja kauniiksi.
Tietenkin suurimman osan ihmisten mielipide on: etsi uusi mies tai tyydy tuohon, mutta kun en halua etsiä uutta. Meillä on niin hyvä suhde muutenkin, mutta kaipaan vain tässä yhdessä osa-alueessa muutosta. :(
Meillä mies on luvannut mennä lääkäriin tutkituttamaan testosteroni tasot, mutta kuuleman mukaan, korvaushoitoa on vaikea saada (vaikka olisikin miten matalalla), tai ainakin kallista. :(
Ohiksena, mutta kyllä korvaushoito on jokaisen euron arvoinen, jos liian matalat testot tuhoaa seksielämän. Itse ainakin olisin valmis maksamaan tuhansia euroja siitä, että meillä olisi vilkas seksielämä.
Joo, mies kyllä maksaa sen, jos arvoissa on jotain häikkää. Tietää miten tärkeää tämä on meille. Pitäisi vaan löytää hyvä lääkäri, joka ottaisi vaivan tosissaan. Ja tietenkin miehelle rohkeutta mennä sinne... :)
Se on verikoe, ei mikään nolo tutkimus.
No onhan se vähän inhottavaa mennä lääkärille selittämään ettei halua seksiä. Kuka vaan 27 vuotias mies olisi asiasta vähän häpeissään. En minä ainakaan kehtaisi vaan mennä lääkärille ja sanoa ettei tee mieli.. ei se kaikille ole luonnollinen asia kertoa lääkärille intiimejä asioita.
Mutta hyvä jos sulle se on ihan arkipäivää!
Olen 35v mies ja minulla todettiin verikokeessa testotasojen alentuneen hieman ikäisteni miesten viitearvojen alapuolelle. Lääkärini (urologi) kuitenkin sanoi minulle että nuoresta iästäni johtuen en voi saada minkäänlaista korvaushoitoa. Oloni on kieltämättä ollut hyvin väsynyt ja vetämätön viime vuosina, mutta ainoa neuvo mitä sain, oli kehotus harrastaa enemmän liikuntaa (harrastan sitä jo nyt melkein päivittäin). En sitten tiedä millaisissa tapauksissa potilaalla on mahdollisuus siihen korvaushoitoon..
Haluatko sä seksiä? Vähän/ei ollenkaan? Oletko parisuhteessa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vähän samanlainen ongelma ollut viimeiset pari vuotta.
Alussa, kun tavattiin - mies oli todella ujo. Ajattelin, että hänellä kestää vain syttyä kauemmin ja alussa ei "uskalla" tehdä alotteita. Itse halusin koko ajan, ja jatkuvasti tein alotteita. Mies suostui kokeilemaan uutta, mutta ei itse ehdotellut mitään tai oikeastaan koskaan "hyökännyt päälle".
Pikku hiljaa minusta alkoi tuntua, ettei mies halua minua, koska ei ikinä tee minkäänlaista alotetta. Itse kun ehdotin - monesti vain tokaisi "katsotaan ehkä huomenna", ja muutenkin kerrat vain väheni.
Olemme taistelleet, puhuneet, yrittäneet. Mies vain sanoo, ettei vika ole minussa. Häntä vain ei haluta.
Nykyään seksiä on kerran viikkoon, ja tiedän että pidempikin tauko olisi miehelle mieleen. Itse kidun. Kaipaan irstasta, spontaania, hikistä ja kokeilunhaluista seksiä.. Mutta rakastan tuota ihmistä niin paljon.. Kumman tässä pitäisi tehdä kompromissi? Äh. :(
Ymmärrän niin hyvin tilanteesi. Jos vaan joku tietäisi mitä tehdä, olisin vastauksesta kiitollinen. Mulla on itsetunto ja mieli matalalla tän takia, ennen olin ihan normaali, itsensä nätiksi tunteva nuori nainen.
Sepä se juuri on ongelma. En ymmärrä ihmisiä, jotka sanovat ettei seksi ole tärkeä? Onhan se. Kyllä minun mielestä hyvään, toimivaan parisuhteeseen tarvitaan kumpaakin tyydyttävä seksielämä.
Itse juurikin masennun, sekä itsetuntoni painuu alaspäin jatkuvien pakkien takia. Sinkkuna kuitenkin pystyy hakemaan sitä hyväksyntää muiltakin miehiltä, mutta kun nyt on vain tuo yksi... Tarvitsen flirttailua sekä seksiä, jotta tunnen itseni seksikkääksi ja kauniiksi.
Tietenkin suurimman osan ihmisten mielipide on: etsi uusi mies tai tyydy tuohon, mutta kun en halua etsiä uutta. Meillä on niin hyvä suhde muutenkin, mutta kaipaan vain tässä yhdessä osa-alueessa muutosta. :(
Meillä mies on luvannut mennä lääkäriin tutkituttamaan testosteroni tasot, mutta kuuleman mukaan, korvaushoitoa on vaikea saada (vaikka olisikin miten matalalla), tai ainakin kallista. :(
Ohiksena, mutta kyllä korvaushoito on jokaisen euron arvoinen, jos liian matalat testot tuhoaa seksielämän. Itse ainakin olisin valmis maksamaan tuhansia euroja siitä, että meillä olisi vilkas seksielämä.
Joo, mies kyllä maksaa sen, jos arvoissa on jotain häikkää. Tietää miten tärkeää tämä on meille. Pitäisi vaan löytää hyvä lääkäri, joka ottaisi vaivan tosissaan. Ja tietenkin miehelle rohkeutta mennä sinne... :)
Se on verikoe, ei mikään nolo tutkimus.
No onhan se vähän inhottavaa mennä lääkärille selittämään ettei halua seksiä. Kuka vaan 27 vuotias mies olisi asiasta vähän häpeissään. En minä ainakaan kehtaisi vaan mennä lääkärille ja sanoa ettei tee mieli.. ei se kaikille ole luonnollinen asia kertoa lääkärille intiimejä asioita.
Mutta hyvä jos sulle se on ihan arkipäivää!
Olen 35v mies ja minulla todettiin verikokeessa testotasojen alentuneen hieman ikäisteni miesten viitearvojen alapuolelle. Lääkärini (urologi) kuitenkin sanoi minulle että nuoresta iästäni johtuen en voi saada minkäänlaista korvaushoitoa. Oloni on kieltämättä ollut hyvin väsynyt ja vetämätön viime vuosina, mutta ainoa neuvo mitä sain, oli kehotus harrastaa enemmän liikuntaa (harrastan sitä jo nyt melkein päivittäin). En sitten tiedä millaisissa tapauksissa potilaalla on mahdollisuus siihen korvaushoitoon..
Tämä on juuri käsitykseni. Apua on vaikea saada, tilannetta ei oteta tosissaan ja hoidot todella kalliita.
Vielä vähän aikaan sitten mainostettiin testopistoja, mutta... siksi miehellä iso kynnys hakeutua hoitoon.
Yksityiselle mentävä ja maksettava itse kokonaan, mutta paljon se maksaa? Tuhat, kaksi, kolme??
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä on vähän samanlainen ongelma ollut viimeiset pari vuotta.
Alussa, kun tavattiin - mies oli todella ujo. Ajattelin, että hänellä kestää vain syttyä kauemmin ja alussa ei "uskalla" tehdä alotteita. Itse halusin koko ajan, ja jatkuvasti tein alotteita. Mies suostui kokeilemaan uutta, mutta ei itse ehdotellut mitään tai oikeastaan koskaan "hyökännyt päälle".
Pikku hiljaa minusta alkoi tuntua, ettei mies halua minua, koska ei ikinä tee minkäänlaista alotetta. Itse kun ehdotin - monesti vain tokaisi "katsotaan ehkä huomenna", ja muutenkin kerrat vain väheni.
Olemme taistelleet, puhuneet, yrittäneet. Mies vain sanoo, ettei vika ole minussa. Häntä vain ei haluta.
Nykyään seksiä on kerran viikkoon, ja tiedän että pidempikin tauko olisi miehelle mieleen. Itse kidun. Kaipaan irstasta, spontaania, hikistä ja kokeilunhaluista seksiä.. Mutta rakastan tuota ihmistä niin paljon.. Kumman tässä pitäisi tehdä kompromissi? Äh. :(
Ymmärrän niin hyvin tilanteesi. Jos vaan joku tietäisi mitä tehdä, olisin vastauksesta kiitollinen. Mulla on itsetunto ja mieli matalalla tän takia, ennen olin ihan normaali, itsensä nätiksi tunteva nuori nainen.
Sepä se juuri on ongelma. En ymmärrä ihmisiä, jotka sanovat ettei seksi ole tärkeä? Onhan se. Kyllä minun mielestä hyvään, toimivaan parisuhteeseen tarvitaan kumpaakin tyydyttävä seksielämä.
Itse juurikin masennun, sekä itsetuntoni painuu alaspäin jatkuvien pakkien takia. Sinkkuna kuitenkin pystyy hakemaan sitä hyväksyntää muiltakin miehiltä, mutta kun nyt on vain tuo yksi... Tarvitsen flirttailua sekä seksiä, jotta tunnen itseni seksikkääksi ja kauniiksi.
Tietenkin suurimman osan ihmisten mielipide on: etsi uusi mies tai tyydy tuohon, mutta kun en halua etsiä uutta. Meillä on niin hyvä suhde muutenkin, mutta kaipaan vain tässä yhdessä osa-alueessa muutosta. :(
Meillä mies on luvannut mennä lääkäriin tutkituttamaan testosteroni tasot, mutta kuuleman mukaan, korvaushoitoa on vaikea saada (vaikka olisikin miten matalalla), tai ainakin kallista. :(
Ohiksena, mutta kyllä korvaushoito on jokaisen euron arvoinen, jos liian matalat testot tuhoaa seksielämän. Itse ainakin olisin valmis maksamaan tuhansia euroja siitä, että meillä olisi vilkas seksielämä.
Joo, mies kyllä maksaa sen, jos arvoissa on jotain häikkää. Tietää miten tärkeää tämä on meille. Pitäisi vaan löytää hyvä lääkäri, joka ottaisi vaivan tosissaan. Ja tietenkin miehelle rohkeutta mennä sinne... :)
Se on verikoe, ei mikään nolo tutkimus.
No onhan se vähän inhottavaa mennä lääkärille selittämään ettei halua seksiä. Kuka vaan 27 vuotias mies olisi asiasta vähän häpeissään. En minä ainakaan kehtaisi vaan mennä lääkärille ja sanoa ettei tee mieli.. ei se kaikille ole luonnollinen asia kertoa lääkärille intiimejä asioita.
Mutta hyvä jos sulle se on ihan arkipäivää!
Olen 35v mies ja minulla todettiin verikokeessa testotasojen alentuneen hieman ikäisteni miesten viitearvojen alapuolelle. Lääkärini (urologi) kuitenkin sanoi minulle että nuoresta iästäni johtuen en voi saada minkäänlaista korvaushoitoa. Oloni on kieltämättä ollut hyvin väsynyt ja vetämätön viime vuosina, mutta ainoa neuvo mitä sain, oli kehotus harrastaa enemmän liikuntaa (harrastan sitä jo nyt melkein päivittäin). En sitten tiedä millaisissa tapauksissa potilaalla on mahdollisuus siihen korvaushoitoon..
Haluatko sä seksiä? Vähän/ei ollenkaan? Oletko parisuhteessa?
Olin silloin vielä parisuhteessa kun yleinen vireystilani, kilpailunhaluni, aktiivisuuteni sekä samalla tietenkin myös seksuaaliset haluni alkoivat laskea. Se oli kieltämättä aika kamalaa aikaa kaikin puolin. En vaan enää tuntenut vetoa rakastamaani naiseen ja koko tilanne alkoi ahdistaa itseäni sen verran paljon, että en enää nähnyt muuta ratkaisua kuin suhteen lopettamisen. Jotenkin järkeilin asian pienessä päässäni niin, että en oikeasti rakasta häntä, koska en enää tuntenut intohimoa ja fyysistä vetoa häntä kohtaan. Jonkin aikaa eron jälkeen silmiini kuitenkin osui juttu testosteronin fyysisistä ja henkisistä vaikutuksista ja päätin mennä lääkäriin ottamaan asiasta selvää, koska niin moni kohta tuntui liiankin tutulta. Kävin Mehiläisessä ottamassa verikokeen ja urologin vastaanotolla, mutta hänen mukaansa testosteronitasoni olivat vain niin vähän viitearvojen alapuolella ettei asialle voinut tehdä yhtään mitään.
Tilanne on muutenkin aika ongelmallinen minulle ja suoraan sanoen en tiedä mitä tehdä. Kun mietin oloani nyt ja vertaan entiseen, niin pakko myöntää että olen aika paljon himmeämpi versio itsestäni nykyään ja elämänlaatuni on kyllä heikentynyt merkittävästi. Muutamalla lääkärillä olen käynyt asiaa valittamassa, mutta he lähinnä ovat tuputtaneet masennuslääkkeitä ja psykoterapiaa ratkaisuksi sekä tarjonneet reseptiä aivan naurettavan hintaisiin erektiolääkkeisiin.
M35
Kunpa seksihalua voisi luovuttaa sitä tarvitseville. Voisin antaa omastani ap:n miehelle pientä korvausta vastaan. Itselleni tarpeeton, haluaisin että tumputus vähenisi.
Hankala sanoa onko fyysinen vika miehessä vai etkö vain sytytä miestä. Miehen exien kokemukset valottaisivat paljon asiaa.
Itselle seksi ollu aina tärkeää ja sitä on aina pitänyt olla tiheään. Kerran minulla oli kumppani jonka ei vain sytyttänyt seksuaalisesti vaikka silmälle ilo olikin ja kiltti ihminen. Puolen vuoden jälkeen lopetin suhteen koska seksi ei vain kiinnostanut hänen kanssaan.
Mies 42 kirjoitti:
Hankala sanoa onko fyysinen vika miehessä vai etkö vain sytytä miestä. Miehen exien kokemukset valottaisivat paljon asiaa.
Itselle seksi ollu aina tärkeää ja sitä on aina pitänyt olla tiheään. Kerran minulla oli kumppani jonka ei vain sytyttänyt seksuaalisesti vaikka silmälle ilo olikin ja kiltti ihminen. Puolen vuoden jälkeen lopetin suhteen koska seksi ei vain kiinnostanut hänen kanssaan.
Ap täällä. Miehen eksiltä en aio kysyä heidän kokemuksiaan, mutta mies on itse minulle sanonut edellisistä suhteistaan, että "seksi ei ole ollut mitenkään tärkeimmässä osassa niitä suhteita". Mies on myös kertonut, että ei ole edellisissä suhteissaan halunnut mitenkään useammin kuin mitä meidän suhteessa, meillä on siis seksiä noin kerran viikossa. Ap.
Meillä on vähän samanlainen ongelma ollut viimeiset pari vuotta.
Alussa, kun tavattiin - mies oli todella ujo. Ajattelin, että hänellä kestää vain syttyä kauemmin ja alussa ei "uskalla" tehdä alotteita. Itse halusin koko ajan, ja jatkuvasti tein alotteita. Mies suostui kokeilemaan uutta, mutta ei itse ehdotellut mitään tai oikeastaan koskaan "hyökännyt päälle".
Pikku hiljaa minusta alkoi tuntua, ettei mies halua minua, koska ei ikinä tee minkäänlaista alotetta. Itse kun ehdotin - monesti vain tokaisi "katsotaan ehkä huomenna", ja muutenkin kerrat vain väheni.
Olemme taistelleet, puhuneet, yrittäneet. Mies vain sanoo, ettei vika ole minussa. Häntä vain ei haluta.
Nykyään seksiä on kerran viikkoon, ja tiedän että pidempikin tauko olisi miehelle mieleen. Itse kidun. Kaipaan irstasta, spontaania, hikistä ja kokeilunhaluista seksiä.. Mutta rakastan tuota ihmistä niin paljon.. Kumman tässä pitäisi tehdä kompromissi? Äh. :(