Kylmiä väreitä syyspimeään! Onko sinulle tai tutuillesi tapahtunut mitään yliluonnollista?

HÖÖÖ!

Ei nyt ole vielä syyspimeät.

Tänä päivänä ei tarvi kuule enää syyspimeällä pelotella millään yliluonnollisilla asioilla kun tämä normaali elämä tuntuu jo päivänvalossa olevan ihan karmean pelottavaa täällä meilläkin.

Kamalin yliluonnollinen tapahtuma jonka itse olen joutunut kokemaan on nykyisen pääministerin hallituskausi. Käsittämätöntä miten täydellisessä utopiassa elävä hemmo on saanut mellastaa tämän valtion asioilla näinkin yliluonnollisen kauan.

Ei ole tapahtunut. Eikä ole voinut tapahtua sinullekaan.  Koska mitään yliluonnollista ei ole olemassa, missään muualla kuin liian vilkkaalla mielikuvituksella varustettujen ihmisten mielikuvituksessa.

Tutkittu on kyllä vaikka kuinka paljon vuosikymmenien ajan, mutta mitään näyttöä sellaisen olemisesta todellisuudessa ei ole saatu.

Kerran näin iltalenkillä ihmistä muistuttavan hahmon, joka seisoi muutamien metrien päässä olevan talon nurkalla. Jotain hahmossa kuitenkin oli pielessä, sen pää ei ollut ollenkaan ihmismäinen, ajattelin ensin olisko jonkinlainen erikoinen hattu jollakin päässä. Kun hetken tuijotin niin tajusin että ei, tässä on nyt jotain omituista. Hahmoa oli vaikea nähdä, se oli jotenkin sumeahko, ihan kuin jonkun ohuen harson läpi olisi katsonut. Minulla on siis todella hyvä näkö muuten ja erityisen pimeääkään tässä kohdassa ei ollut, ainoastaan jokseenkin hämärää. Tämä varjomies liikautti "päätään" ja sitten iski paniikki. Vaihdoin kevyestä hölkkäämisestä kunnon vauhtiin enkä lopettanut juoksua ennen kuin vasta n. kilometri myöhemmin kotiovella. Tälläinen pelästyminen ja paniikki oli uusi kokemus itselle, yleensä en ole mistään juuri sätkähtänyt. Kotonakin vielä pelotti, vaikka tiesin että olen turvassa. Aina välillä muistan tapahtuneen, koska se sekoitti minunlaisen "jalat maassa"-ihmisen aika pahasti. En tiedä edelleenkään mitä uskoa... olen välillä ajatellut, että siinä nyt vain näkökyky teki jotkut temput, mutta sitten taas toisaalta muistan hahmon epäinhimillisen olemuksen ja kylmänväreet tulee.

Hyvä aloitus muuten tämä, toivottavasti tulee paljon vastauksia. Kiinnostaa kyllä onko ihmisillä vastaavia kokemuksia.

Vierailija kirjoitti:

Kerran näin iltalenkillä ihmistä muistuttavan hahmon, joka seisoi muutamien metrien päässä olevan talon nurkalla. Jotain hahmossa kuitenkin oli pielessä, sen pää ei ollut ollenkaan ihmismäinen, ajattelin ensin olisko jonkinlainen erikoinen hattu jollakin päässä. Kun hetken tuijotin niin tajusin että ei, tässä on nyt jotain omituista. Hahmoa oli vaikea nähdä, se oli jotenkin sumeahko, ihan kuin jonkun ohuen harson läpi olisi katsonut. Minulla on siis todella hyvä näkö muuten ja erityisen pimeääkään tässä kohdassa ei ollut, ainoastaan jokseenkin hämärää. Tämä varjomies liikautti "päätään" ja sitten iski paniikki. Vaihdoin kevyestä hölkkäämisestä kunnon vauhtiin enkä lopettanut juoksua ennen kuin vasta n. kilometri myöhemmin kotiovella. Tälläinen pelästyminen ja paniikki oli uusi kokemus itselle, yleensä en ole mistään juuri sätkähtänyt. Kotonakin vielä pelotti, vaikka tiesin että olen turvassa. Aina välillä muistan tapahtuneen, koska se sekoitti minunlaisen "jalat maassa"-ihmisen aika pahasti. En tiedä edelleenkään mitä uskoa... olen välillä ajatellut, että siinä nyt vain näkökyky teki jotkut temput, mutta sitten taas toisaalta muistan hahmon epäinhimillisen olemuksen ja kylmänväreet tulee.

Hyvä aloitus muuten tämä, toivottavasti tulee paljon vastauksia. Kiinnostaa kyllä onko ihmisillä vastaavia kokemuksia.

Hyi hitto! :O

Vierailija kirjoitti:

Tänä päivänä ei tarvi kuule enää syyspimeällä pelotella millään yliluonnollisilla asioilla kun tämä normaali elämä tuntuu jo päivänvalossa olevan ihan karmean pelottavaa täällä meilläkin.

Kamalin yliluonnollinen tapahtuma jonka itse olen joutunut kokemaan on nykyisen pääministerin hallituskausi. Käsittämätöntä miten täydellisessä utopiassa elävä hemmo on saanut mellastaa tämän valtion asioilla näinkin yliluonnollisen kauan.

Ymmärrän, mutta ajattelin että voisimme nyt keskittyä pelottaviin ei -ihmisiin

aloittaja

Astioiden kolinaa kuului kaapista keskellä yötä. Esine putosi itsekseen korkealta hyllyn päältä. On kaikkea muutakin mille ei ole selitystä. Kyllä sitä vaan tapahtuu selittämättömiä.

Hitto, telkkari sammutti itsensä ja olin pissata housuun :D Mutta mielenkiintoinen ketju, lisää odottelen !

Vierailija kirjoitti:

Astioiden kolinaa kuului kaapista keskellä yötä. Esine putosi itsekseen korkealta hyllyn päältä. On kaikkea muutakin mille ei ole selitystä. Kyllä sitä vaan tapahtuu selittämättömiä.

Haluatko kertoa niistä muistakin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Astioiden kolinaa kuului kaapista keskellä yötä. Esine putosi itsekseen korkealta hyllyn päältä. On kaikkea muutakin mille ei ole selitystä. Kyllä sitä vaan tapahtuu selittämättömiä.

Haluatko kertoa niistä muistakin?

Niitä on niin paljon, menee jo muistellessa aikaa eikä nyt ehtisi. Mutta ne ovat samantyyppisiä juttuja. Ei mitään radikaalia mutta riittävän outoa että on jäänyt mieleen. Esimerkiksi yhtenä iltana viereiseen huoneeseen johon oli näköyhteys, räpsähti valot päälle itsestään, koirakin sen näki koska murisi, eli en kuvitellut sitä.

Asumme luhtitalon toisessa kerroksessa ja näin ikkunasta miten joku mummeli huivi päässä käveli käytävää meidän ovelle, kuului koputus ja olin jo oven takana joten aukaisiin oven parissa sekunnissa ja siellä ei ollutkaan ketään, eikä näkynyt koko pitkällä käytävälläkään, kyllä vähän kylmäsi. Talo on rakennettu vanhalle teollisuusalueelle jossa on työskennellyt sadoittain ihmisiä 1800 ja 1900 luvulla noin vuoteen 1920 asti, ilmeisesti otollista aluetta paranormaalille toiminnalle.

Olin isovanhempien luona yötä, nukuin vanhan maalaistalon pienessä makuukamarissa. Keskellä yötä heräsin siihen että pieni poika seisoo yövaatteissa sänkyni vieressä. Siinä unen ja valveen rajamailla ihmettelin että miksi serkkunikin oli tullut yökylään ja miksi minulle ei kerrottu. Aamulla tajusin ettei siellä muita ollut yökylässä. Ajattelin nähneeni unta.

Vasta joskus vuosia myöhemmin isäni kertoi että tuo huone oli ollut hänen lapsena kuolleen veljensä huone.

Kaveri oli viime syys pimeillä herännyt anaalitappi anaalissa yhtenä syyskuisena sunnuntai aamuna. Sillä oli mennyt kylmiä väreitä ja soitti minua sitä irroittamaan. Saavuttuani kaverin kämpille minullakin meni kylmiä väreitä ja pelkäsin pahinta.

Pelkoni kävi toteen ja huomasin pian että tappi oli varmasti liimattu pikaliimalla kiinni.

Sinne jäi se tappi. Pelottaa vieläkin jos itselle sattuisi.

Kaikkee selittämätöntä on tiedossa,mut edellises avaukses leimattiin satuiluksi joten jätän kertomatta.

Veljeni on myös nähnyt varjoihmisen. Ollessamme teinejä vuonna 2008 hän oli kotimatkallaan talomme viereisellä pellolla nähnyt pitkän tumman ihmismäisen varjon, joka juoksi äänettömästi peltoa pitkin. Kotona hän kertoi tästä pelästyneenä minulle.

Veljeni on myös nähnyt varjoihmisen. Ollessamme teinejä vuonna 2008 hän oli kotimatkallaan talomme viereisellä pellolla nähnyt pitkän tumman ihmismäisen varjon, joka juoksi äänettömästi peltoa pitkin. Kotona hän kertoi tästä pelästyneenä minulle.

Jahas, eka ei lähettänyt ollenkaan ja nyt tuplana. Noh.

http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/other/miksi-ihmiset-luulevat-n%C3%A4ke…

Siinä teille.

Lemmikin näkeminen tai kuuleminen tämän kuoleman jälkeen on ilmeisesti varsin tavallista. Siihen lienee joku psykologinen selitys mutta itsekin tuon kokeneena ihmettelen kyllä miten todelliselta se tuntui.