Salaa vihille menneitä? Mitä oli päällä?
Tahdon ehdottomasti silti vihkikuvat ja kauniit vaatteet,meikki,kampaus ym vaikka paikalla ei olekaan kuin todistajat.
Ja haluan valkoisen mekon. Onko silti jotenkin parempi valita lyhyt/polvipituinen mekko kuin oikein täyspitkä selkeä morsiusmekko?
Mielipiteitä ja miten teillä muilla ollut? Kirkkovihkimisen tahdon silti.
Molemmat olleet kertaalleen jo naimisissa ja isot hääjuhlat vietettynä eikä mitään halua sellaiseen. Vain jotain kahdenkeskistä ja romanttista.
Kommentit (29)
Vierailija kirjoitti:
Mitä järkeä ostaa hääpuku kun sitä ei käytetä eikä voi käyttää kuin kerran??!!
Jos on varaa niin miksei? Ihmiset tuhlaa rahojaan paljon turhempiinkin asioihin. Jos haluaa viettää oman hääpäivänsä pukeutuneena omaan kauniiseen hääpukuun, niin se on varmasti pienempi paha kuin vaikka pelata rahansa uhkapelissä tai ostaa sillä viinaa. Eikö omaan onneen saisi laittaa yhtään rahaa, vai onko kaikki sellainen turhuutta?
Vierailija kirjoitti:
Käyttäjäkö7777 kirjoitti:
P.P.S. musta kuvastaa kuolemaa, eikä sitä saisi koskaan laittaa häihin. Ei kyllä tulisi mieleenkään.
Miksi monilla miehillä sitten on musta puku omissa häissään? :)
Ihan kuin olisi menossa omiin hautajaisiinsa vertauskuvallisesti? :)
Vierailija kirjoitti:
Salaa naimisiin, mutta haluat kuintekin jotakin jolla hakea huomiota, että tässä ollaan naimissa? Esim. mekon ja kuvat joita esitellä tyttökavereille? Miksi puolikas ratkaisu?
Puolikas ratkaisu? Järjestitkö itse häät näyttämismielessä.
Juhlaan kuin juhlaan saa ja kuuluukin pukeutua juhlan edellyttämällä tavalla. Vaikka se olisi joulunvietto kahdestaan tai salainen vihkiminen. Ei se ihmismäärä siihen vaikuta. Kuvat taas on muisto itselle. Ei esiteltäväksi muille.
Musta samettinen minihame ja violetti pusero. Käytiin kuvassa ja syömässä ravintolassa 1970-luvulla - maistraatissa, todistajatkin virkansa puolesta.
Mulla oli vain suorat housut ja valkoinen paita, jossa kukkia. Vihkiminen tapahtui kirkossa ulkomailla. Kokeilimme onneamme, jos onnistuisi. Lupa oli, mutta mitään ei oltu suunniteltu muuten etukäteen. Jos olisimme menneet naimisiin Suomessa, olisin luultavasti kuitenkin laittanut juhlavamman asun, jopa häämekon.
Mä oon paljon miettinyt, että millaiset häät pitäisin jos ne järjestäisin nyt. Laittaisin silkkisen, hyvinleikatun harmaaseen taittavan valkoisen kotelomekon. Panostaisin kukkiin ja kuviin. Otettais miljöökuvat.
Vaaleanvihreä, hieman kimaltava kesämekko ja aitoja kukkia hiuksissa. Ei kimppua. Miehellä farkut ja joku paita. Kampauksen sain ilmaiseksi työpaikkani kanta-asiakkaalta, muuten olisin varmaan skipannut senkin. Mekko oli jäänyt pikkuveljeni rippijuhlista.
Jos kolmatta kertaa vannoo kirkossa ikuista rakkautta ja loppuiän tahtomista, niin kyllähän se aika surullista on.