Ootteko muut huomanneet että ensimmäinen lapsi on aina kauniimpi kuin toinen?
Ei pitäisi vertailla, mutta olen tehnyt havainnon lähipiirissäni ja vähän muistakin perheistä, että ensimmäinen lapsi on useimmiten kauniskasvoisempi kuin toinen lapsi. Mistähän tämä voi johtua?
Kommentit (10)
tämän olen huomannut omista lapsistani, itsestäni (sisareni on kauniimpi vaikka itse olin vauvana suloisempi), kavereiden lapsista jne. Pätee jos on samaa sukupuolta olevat lapset.
Toisaalta kauneus on myös katsojan silmissä.....
Mieheni tytär on esikoinen. Ei mitenkään nätti, vaaleahiuksinen ja sinisilmäinen, hieman pyöreä. Äitiinsä tullut.
Mieheni poika on toinen lapsi. Ihan mielettömän söpö, ruskea silmäinen ja tummatukkainen -> sydämen murskaaja. Isänsä kopio.
LÄhes kaikilla tuttavapiirissäni on näin (myös meillä, vaikka esikoinen on tyttö, on perinyt isänsä piirteitä enemmän kuin minun). En väitä, että tämä olisi yleismaailmallinen sääntö mutta mielenkiintoista...
Näin olen huomioinut. Oma poikanikin muistuttaa enemmän minua kuin isäänsä. Varsinkin vauvana hän oli aivan minun " kopioni" , nyt kun ikää enempi on isän piirteitäkin alkanut näkymään. Et meidän pojan kohdalla ei päde se että esikoinen muistuttaisi isäänsä eikä sekään, että olisi syntyessäänkään muistuttanut häntä (tämä vanha " uskomus" , että lapsi näyttää syntyessään isältään ettei tämä hylkäisi lastaan ja uskoisi että on oma..)
Tuttavapiirissäni on ilmeisesti kauniita vanhempia, kun lapsetkin ovat:)
Itselläni on kaikki lapset tulleet tulleet isäänsä, paitsi pojallani on hieman munkin piirteitä.
Jos nyt saa kehua niin lapseni ovat kaunispiirteisiä, pusuhuulisia:)
Ja sukulaiset+ ystävät sanovat harvinaisen kauniiksi. Mutta itse toivon heille onnellista elämää ja ÄLYÄ ja pidän kauneutta toisarvoisena, vaikka viestissäni kehuskelin ulkonäköä....
Muistuttaa paljon enemmän äitiäni. Minä isääni tullut. Tiedä sitten kumpi kauniimpi, maku asia kait.
Älytön idea. Mikähän mahtaisi olla biologinen mekanismi joka kauniita esikoisia tuottaisi? Mun omassakin perheessä kaunein on kuopus.
Vierailija:
Näin olen huomioinut. Oma poikanikin muistuttaa enemmän minua kuin isäänsä. Varsinkin vauvana hän oli aivan minun " kopioni" , nyt kun ikää enempi on isän piirteitäkin alkanut näkymään. Et meidän pojan kohdalla ei päde se että esikoinen muistuttaisi isäänsä eikä sekään, että olisi syntyessäänkään muistuttanut häntä (tämä vanha " uskomus" , että lapsi näyttää syntyessään isältään ettei tämä hylkäisi lastaan ja uskoisi että on oma..)
veljeni kanssa olemme kumpikin isän näköisiä, hih
Taitaa johtua siitä, että esikoinen on tullut isäänsä ja toinen minuun ;-).