Lue keskustelun säännöt.
Kuinka paljon leikit lapsesi kanssa päivittäin?
17.08.2017 |
Tulin juuri ajatelleeksi, että oikeastaan ne hetket päivässä, kun en laita ruokaa tms, leikin jotain lapsen kanssa. Tai piirretään tai lauletaan tai luetaan yhdessä. Ulkona tai sisällä tai kylvyssä, koko ajan leikitään.
Toki lapsi välillä leikkii itsekseen, mutta aika pieniä hetkiä vielä. Hän on 2v. Minkä verran vanhemmat yleensä leikkivät tai touhuavat lapsen kanssa? Tuli tuosta yhdestä ketjusta mieleen, että voiko lapsi saada liikaa huomiota? Mielestäni ei voi.
Kommentit (8)
Suurimman osan ajasta, kun 1-vuotiaani on hereillä, niin vietän hänen kanssa aikaa. En koko ajan leiki hänen kanssaan, mutta otan hänet mukaan kotitöihin ja saatan niiden lomassa vähän hauskuuttaa häntä. Luen hänelle ja osallistun välillä hänen leikkeihin, mutta annan hänelle myös aikaa touhuta välillä itsekseenkin, niin että pidän häntä vähän silmällä. Minusta taas ei aina tarvitse tai pidä puuttua lapsen leikkeihin. Antaa hänen oivaltaa välillä ihan itse asioita. Mä toimin siinä vain "back upina" eli katson ettei käy vahinkoa ja jos lapsi näyttää mulle jotain, niin regoin siihen sanomalla jotain.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Näin yh-isänä, niin koko ajan. Lapset sopii mulle. Yhessä laitetaan ruokaa ja tiskataan, ja opetan heitä sylkemään parvekkeelta mahdollisimman pitkälle, ja pelataan naisilta salaa palloa kotona, ja pelataan Pleikkaria ja kun mä häviän ja sanon " Voi pas...", niin he jatkavat "...KA!", ja sit pelataan Monopolya ja poltetaan pastat pohjaan, ku peli etenee niin kiivaasti ja sen sellasta. Sit ku haluan omaa rauhaa, niin mennään tonne koululle pelailemaan milloin mitäkin ja ite sit lähen vähän aikasemmin näiden tullessa lopulta kotiintuloaikana kotiin. Joo, ei me pölyhiukkasia lasketa, mut koti on suht siisti ja tavarat paikoillaan. Tää on meidän single dad n daughters cave, mitä sit hä!? Tulkoon nainen ja tehköön kodikseen, mut siihen asti remutaan ja rellestetään mielemme mukaan! Ette te naiset tajuu, eikä tarvitsekaan!
Vierailija kirjoitti:
Suurimman osan ajasta, kun 1-vuotiaani on hereillä, niin vietän hänen kanssa aikaa. En koko ajan leiki hänen kanssaan, mutta otan hänet mukaan kotitöihin ja saatan niiden lomassa vähän hauskuuttaa häntä. Luen hänelle ja osallistun välillä hänen leikkeihin, mutta annan hänelle myös aikaa touhuta välillä itsekseenkin, niin että pidän häntä vähän silmällä. Minusta taas ei aina tarvitse tai pidä puuttua lapsen leikkeihin. Antaa hänen oivaltaa välillä ihan itse asioita. Mä toimin siinä vain "back upina" eli katson ettei käy vahinkoa ja jos lapsi näyttää mulle jotain, niin regoin siihen sanomalla jotain.
Otapa huomioon, että lapsesi oppii koko ajan kieltä.
En oikeastaan ole leikkinyt lasten kanssa juuri lainkaan. Joskus toki olen laskenut mäkeä tai tullut "ravintolaan" asiakkaaksi. Paljon luetaan ja tanssitaan, mutta en varsinaisesti leiki. Lapset leikkineet keskenään ihan tosi paljon siitä asti, kun toinen syntyi ja alkoi pötkötellä lattialla. Ikäeroa 1v 6kk.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Suurimman osan ajasta, kun 1-vuotiaani on hereillä, niin vietän hänen kanssa aikaa. En koko ajan leiki hänen kanssaan, mutta otan hänet mukaan kotitöihin ja saatan niiden lomassa vähän hauskuuttaa häntä. Luen hänelle ja osallistun välillä hänen leikkeihin, mutta annan hänelle myös aikaa touhuta välillä itsekseenkin, niin että pidän häntä vähän silmällä. Minusta taas ei aina tarvitse tai pidä puuttua lapsen leikkeihin. Antaa hänen oivaltaa välillä ihan itse asioita. Mä toimin siinä vain "back upina" eli katson ettei käy vahinkoa ja jos lapsi näyttää mulle jotain, niin regoin siihen sanomalla jotain.
Otapa huomioon, että lapsesi oppii koko ajan kieltä.
Tottakai otan huomioon. Mitä oikein tarkoitat? Etten puhu lapselleni? Puhun kyllä ja paljon.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä en leiki juuri ollenkaan, isä on meillä se leikkikaveri. Minä toki luen, lauleskelen ja hassuttelen sekä vien leikkipuistoon, mutta autoleikkikaveria tms minusta ei saa. Menee luontevasti näin. Sitäpaitsi vanhemman enssijanen tehtävä ei ole olla lapsen viihdytysautomaatti vaan, noh, vanhempi. Sekois pää jos joutuisin päivät pitkät päristelemään pikkuautoilla lattialla.
Vierailija kirjoitti:
Mä en leiki juuri ollenkaan, isä on meillä se leikkikaveri. Minä toki luen, lauleskelen ja hassuttelen sekä vien leikkipuistoon, mutta autoleikkikaveria tms minusta ei saa. Menee luontevasti näin. Sitäpaitsi vanhemman enssijanen tehtävä ei ole olla lapsen viihdytysautomaatti vaan, noh, vanhempi. Sekois pää jos joutuisin päivät pitkät päristelemään pikkuautoilla lattialla.
Oon toi yh-isä tosta ylempää. Hyvin sanottu, että ei pidä olla viihdytysautomaatti! Ei todellakaan pidä. Ja ylipäänsä lapset pitäis kasvattaa sillai, et ne tulee meidän maailmaan, ei niin, että maailma pyörii niiden ympärillä. Joskus pyörryttää, ku lasten kavereiden luona käy ja näillä on kaapit ja sängyt ja kaikki pullollaan mitä ihmeellisimpiä leluja. Lapsi otetaan siihen arkeen mukaan ja se on se kaikista suurin ja hauskin leikki! Läsnäolo on kaiken a ja ö, ei se miten leikitään tai millä leluilla leikitään. Toki leluilla on paikkansa lasten elämässä, älkää väärin käsittäkö, mutta leikinkin tarkotus on kasvattaa lasta tähän maailmaan, ei niin, että leikki irrottaa lapsen tästä maailmasta.
En leikkinyt juuri ollenkaan. Lapseni onneksi keksi leikkejä itse ja viihtyi niissä hyvin. Nyt on teini ja viihtyy edelleenkin hyvin myös itsekseen, vaikka on harrastanut vuosikausia joukkuelajia.
Mutta me juttelimme paljon silloin, ja juttelemme paljon edelleen.