Olisi aika myöntää tunteiden yksipuolisuus mutta se pelottaa koska se tulee sattumaan ja lujaa

Oliko tuore kuva?

Vierailija kirjoitti:

Oliko tuore kuva?

Ei

Tiesitkö siis jo, että hänellä on puoliso, mutta nyt vasta näit kuvan heistä?

Eikö pahin ole jo tapahtunut? Kaikesta päätellen sinulla on jo perusteet myöntää itsellesi, että tunteesi ovat yksipuoliset. Miksi koet, ettet vieläkään ole kuitenkaan myöntänyt sitä? Myönnä nyt vain.

Yksipuolisille tunteille käy niin, että kohde unohtuu ajan mittaan huomaamatta, tunteet poistuvat... Mitä pikemmin prosessi voi alkaa, sitä parempi.

Tämä sattui - sama tilanne :( en ymmärrä miestä. Mitä hän haluaa minusta

Se sattuu aikansa, mutta elämä jatkuu ja menee eteenpäin. Turha sitä on jäädä vatvomaan.

Sana kirjoitti:

Tiesitkö siis jo, että hänellä on puoliso, mutta nyt vasta näit kuvan heistä?

Eikö pahin ole jo tapahtunut? Kaikesta päätellen sinulla on jo perusteet myöntää itsellesi, että tunteesi ovat yksipuoliset. Miksi koet, ettet vieläkään ole kuitenkaan myöntänyt sitä? Myönnä nyt vain.

Yksipuolisille tunteille käy niin, että kohde unohtuu ajan mittaan huomaamatta, tunteet poistuvat... Mitä pikemmin prosessi voi alkaa, sitä parempi.

Tiesin koko ajan, mutta en ole hullaantumiseltani halunnut ajatella asiaa. Olen elänyt pilvilinnassa ja nyt olen alkanut tajuta tämän kaiken typeryyden.

Tätä on hyvin vaikea myöntää ja tunnen, etten ole vielä heittänyt toivoa vaikka pitäisi. Tulen sen tekemään sitten kun olen valmis. Pian. Juuri nyt en halua kestää pettymystä täydessä voimassaan.

Vierailija kirjoitti:

Terapeutti puolisoineen. On todellakin aika myöntää tosiasiat. 

Nyt ei ole kyseessä hän. Ihastus on mies.

Vierailija kirjoitti:

Se sattuu aikansa, mutta elämä jatkuu ja menee eteenpäin. Turha sitä on jäädä vatvomaan.

Vaatii rohkeutta myöntää ettei kelpaa. Siksi nykypäivänä kukaan ei uskalla tehdä aloitetta koska ego ei kestä mahdollista torjutuksi tulemista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se sattuu aikansa, mutta elämä jatkuu ja menee eteenpäin. Turha sitä on jäädä vatvomaan.

Vaatii rohkeutta myöntää ettei kelpaa. Siksi nykypäivänä kukaan ei uskalla tehdä aloitetta koska ego ei kestä mahdollista torjutuksi tulemista.

Aloittajan ihastus on naimisissa. En itse ainakaan näkisi hyvänä enteenä, jos ihastukseni rikkoisi onnellisen parisuhteensa takiani, saati sitten esimerkiksi pettäisi puolisoaan. Kyse ei ole siis välttämättä kelpaamisesta, vaan siitä, että toisella on kova moraali olla rikkomatta parisuhdetta esimerkiksi ihastumisen takia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Se sattuu aikansa, mutta elämä jatkuu ja menee eteenpäin. Turha sitä on jäädä vatvomaan.

Vaatii rohkeutta myöntää ettei kelpaa. Siksi nykypäivänä kukaan ei uskalla tehdä aloitetta koska ego ei kestä mahdollista torjutuksi tulemista.

Aloittajan ihastus on naimisissa. En itse ainakaan näkisi hyvänä enteenä, jos ihastukseni rikkoisi onnellisen parisuhteensa takiani, saati sitten esimerkiksi pettäisi puolisoaan. Kyse ei ole siis välttämättä kelpaamisesta, vaan siitä, että toisella on kova moraali olla rikkomatta parisuhdetta esimerkiksi ihastumisen takia. 

Ei ole naimisissa mutta vakavassa ja pitkässä parisuhteessa kyllä. Ja kyllä, olet oikeassa.

Jo tämä ketjun luominen on valanut hieman uskoa selviämiseen. Sitten kun vihellän pelin 100% poikki, loppuu kaikki flirttailu, viestittely ja erityiskohtelu täysin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä sattui - sama tilanne :( en ymmärrä miestä. Mitä hän haluaa minusta

Sitä pilluva.

En ole tuon viestin kirjoittaja, mutta millä logiikalla mies käyttäytyy epämääräisesti jos kerran on selkeä tavoite?

Hän on onnellinen. Jos todella rakastat miestä, se on sinulle tärkeintä. Jos se ei ole- no, tunteesi voivat olla suuria mutta kovin syviä ne eivät ole.

Hänen elämänsä on varmaan nykyisellään sellaista kuin hän haluaa. Ajattele vaikka hampaat irvessä että on hieno asia että rakastamasi ihminen on onnellinen elämässään.

Vierailija kirjoitti:

Hän on onnellinen. Jos todella rakastat miestä, se on sinulle tärkeintä. Jos se ei ole- no, tunteesi voivat olla suuria mutta kovin syviä ne eivät ole.

Hänen elämänsä on varmaan nykyisellään sellaista kuin hän haluaa. Ajattele vaikka hampaat irvessä että on hieno asia että rakastamasi ihminen on onnellinen elämässään.

En sentään rakasta, mutta joo haluan hänen olevan onnellinen. Ei se tästä silti helppoa tee.

Pitäisi keksiä jotain jolla saisin ajatukset pois hänestä ja tästä tilanteesta. Voisin ostaa itselleni jotain kivaa. Sitten kun sen keksin, on mun aika katkaista unelmilta siivet.

Miten te muut sydänsuruiset olette selvinneet? Mikä teillä on auttanut sydänsuruihin?

Jättäkää nyt jo niiden varattujen saalistaminen ja perään haikailu. Vaikka saisitte suhteen rikki ja pääsisitte tunkeutumaan väliin, se ei takaa sitä, että saisitte myös ne tunteet sammumaan sitä entistä kohtaan. Kun on "saatu" se varattu sinne punkkaan ja se alkuhuuma haihtuu, voi siitä seurata asianomaiselle valtava häpeä, ja tulee kova kiire kotiin, useimmiten.

Fiksuimmat kertovat totuuden, katuvat ja pyytävät armoa ja anteeksi. Se on sitten joko tai, mitä siitä seuraa. Mokannut ei ole valmis uuteen suhteeseen, varsinkaan jos se on alkanut pettämisellä. Miksi särkeä oma ja muiden elämä? Ja ihan turha sanoa, että onnelliseen suhteeseen ei mahdu muita sotkemaan kuvioita. Kyllä voi. Me olemme vain inhimillisiä ihmisiä. Muutama drinksu vaikka työmatkalla kaukana kotoa ja samassa huoneessa  se kiva ja seksikäs työkaveri, ja repsahdus on liian houkuttava.

Mitä teille jää? Hurjat luulot on itsestä, jos kuvittelee, että automaattisesti se pettäjä jättää kotinsa, kumppaninsa ja lapsensa. Joskus tekee niin, kun erehtyy tunteistaan, mutta turhan riskaabelia luottaa siihen. Ja moni on kotiin palannut. Jättäkää rauhaan ja etsikää vapaita kumppaneita, rehellisin mielin ja muita haavoittamatta. Likainen valhe on huono pohja rakkauden ponnistaa.