Lue keskustelun säännöt.
Lapsen jättäminen itkien päiväkotiin
16.08.2017 |
Yleinen tilanne toki ja moni lapsi jää etenkin alkuun itkien päiväkotiin. Meidän 2,5 vee aloitti pari viikkoa sitten hoidossa ja eka viikon jäi sinne kivasti. On vain muutamana päivänä viikossa muutaman tunnin kerrallaan näin alkuun. Jatkossakaan ei joudu pitkiä päiviä olemaan, max. 6h per pv. Toisella viikolla alkoi kuitenkin itkeä äidin perään, rauhoittui kyllä hoitajien sylissä jotenkin, mutta aina välillä oli tullut itku.
Tänään jäi taas kovan itkun kanssa sinne, olisi halunnut äidin mukaan. Yritin pysyä itse reippaana ja koitin olla pitkittämättä lähtöä. Halasin, kerroin, että äiti tulee sitten hakemaan, koitin sanoa jotain lohduttavaa, sanoin heipat ja lähdin niinkuin neuvotaan, vaikka tuntui niin pahalta.
Jäin vain miettimään, että mitkäköhän hylkäämiskokemustraumat lapselle voi tulla, kun äiti vain lähtee ja jättää perään huutavana sinne itkemään? :-( Älkääkä nyt naurako jooko. :-) Omista traumoistani johtuen voi olla, että mietin vähän liikaa aina. Mutta tuntui vain oikeasti niin kamalalta itsestäkin vain kävellä pois, että tuli mieleen, miltä se lapsesta mahtaa tuntua, kun äiti vain kävelee pois ja jättää sinne "kylmästi"?
Kommentit (33)
Noo, kylmästi ne pitää kouluunkin heittää..
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äkkiä se unohtuu kun leikkimään pääsee.
Onko sulla sama logiikka myös herkkujen ja esineiden suhteen? Ootko paha äiti jos et tanssi lapsen pillin mukaan? Ei se lapsi opi mitään jos et opeta. Ihan normaalia on viedä lapsi päiväkotiin, ihan normaalia on laittaa lapselle rajat.
Mua kans kiinnostais onko asiasta vaikka mitään tutkimustuloksia? Onko siis esimerkiksi vaikutuksia, mitkä näkyy ehkä vasta paljon myöhemmin? Onhan se lapsi pakko aikanaan kouluun laittaa juu, mutta kyllä sitä vain äitinä voi tämmöisiä pohtia...
oololl kirjoitti:
Onko sulla sama logiikka myös herkkujen ja esineiden suhteen? Ootko paha äiti jos et tanssi lapsen pillin mukaan? Ei se lapsi opi mitään jos et opeta. Ihan normaalia on viedä lapsi päiväkotiin, ihan normaalia on laittaa lapselle rajat.
Tää nyt oli huono vertaus. Ihan eri juttu on kieltää lasta ja asettaa rajat.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Meillä pikkusisko itki aina kun jäätiin hoitoon ja minä itkin aina kun piti lähteä kotiin :D
Vierailija kirjoitti:
Mua kans kiinnostais onko asiasta vaikka mitään tutkimustuloksia? Onko siis esimerkiksi vaikutuksia, mitkä näkyy ehkä vasta paljon myöhemmin? Onhan se lapsi pakko aikanaan kouluun laittaa juu, mutta kyllä sitä vain äitinä voi tämmöisiä pohtia...
Just oli juttua päivähoidon vaikutuksista, jotka on monissa (sekä suomalaisissa että ulkomaalaisissa) tutkimuksissa havaittu positiivisiksi. http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708142200326641_u0.shtml
On ihan normaalia, että lapsi itkee, kun tajuaa että päivähoitoon mennäänkin melkein joka päivä. Todella yleistä myös on, että se itku loppuu sillä sekunnilla kun suljet oven perässäsi. Kokemusta on. Tsemppiä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Otsikosta voisi kuvitella, että itkijä ei ole lapsi vaan vanhempi, joka lapsen jättää päiväkotiin.
Kyllä lapset ovat meillä aina ymmärtäneet, että hoidossa käydään, koska lapset eivät voi olla päiviä päikseen kotona, kun vanhemmat ovat töissä.
Eri asia tietysti on, jos vanhemmat eivät ole töissä, mutta lapset viedään silti hoitoon. Pienikin lapsi tajuaa, että tässä on nyt jotain vinksallaan, etenkin jos äiti on kotona vauvan kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei ole tarvinnut kokea moista koska en oo ollut päiväkodissa. Vanhemmilla oli työ kotona.
Paljon pahempi se on lapselle jos jäät sinne istumaan ja lohduttelemaan. Lapsi luulee, että joutuu johonkin pahaan paikkaan kun joudut lohduttelemaan.
Iloisesti vaan heipat ja nopeesti ulos!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No jos lapsi on kovin pieni ja esim. on eroahdistus päällä ja viedään "kylmästi" päiväkotiin niin tottakai jotain traumoja voi tulla. Lapset voi myös reakoida eri tavalla, toiset sulkeutuvat eivätkä itke, toiset itkevät ja huutavat minkä kerkiävät. Tästä tehtiin tutkimustakin, varmaan netistä löytää.
Vierailija kirjoitti:
No jos lapsi on kovin pieni ja esim. on eroahdistus päällä ja viedään "kylmästi" päiväkotiin niin tottakai jotain traumoja voi tulla. Lapset voi myös reakoida eri tavalla, toiset sulkeutuvat eivätkä itke, toiset itkevät ja huutavat minkä kerkiävät. Tästä tehtiin tutkimustakin, varmaan netistä löytää.
Eroahdistus? Montako kertaa lapsi itkee päivässä kun ei halua tai haluaa jotakin? Onko aina kyse ahdistuksesta? Vai onko kyseessä vaan työkalu, johon tyhmä vanhempi reagoi lapsen haluamalla tavalla? Ok. älä itke, saat karkkia ruuan sijaan? Vaimo on töissä siell vastapuolella päiväkodissa, ja näkee päivittäin miten se itku lakkaa kun lapsi kokee ettei hänen keinonsa tehoa. Katoaako ahdistus niin kuin niks naks kytkimellä? Nyt ahdistun kun äiti hylkäsi minut tänne ja sillä sekunnilla kun äiti katoaa näköpiiristä, ahdistus katoaa ja lapsi ryhtyy leikkimään. Vanhemmaksi pääsyyn tulisi olla älykkyystesti, ja liian tyhmät tulisi steriloida.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aika moni lapsi lopettaa itkun kuin seinään kun vanhempi kävelee ovesta ulos." Äiti menee nyt töihin ja hakee sinut iltapäivällä, heippa".
oololl kirjoitti:
Onko sulla sama logiikka myös herkkujen ja esineiden suhteen? Ootko paha äiti jos et tanssi lapsen pillin mukaan? Ei se lapsi opi mitään jos et opeta. Ihan normaalia on viedä lapsi päiväkotiin, ihan normaalia on laittaa lapselle rajat.
Nuo eivät ole sama asia, ja sinä tiedät kyllä sen, jos vähänkään syvällisemmin alat miettiä.
Kieltäminen ja tahto-asiassa pettyminen eivät ole sama asia kuin hylkäämisen tunne ja se, että läheisin ihminen maailmassa jättää sinut ensimmäisiä kertoja yksin.
Minusta ap:n kysymys on hyvä. Muistan vielä nyt viisikymppisenä sen hylkäämisen tunteen, kun äitini meni töihin minun ollessani kaksivuotias. Kotona oli naapurin mummo minua vahtimassa, mutta sitä tilannettahan ei pieni lapsi ajattele turvallisuuden, vaan hylkäyksen kautta.
En silti usko, että ap:n lapsi saa siitä syvällisempiä traumoja, vaikka varmasti voi pitkään muistaakin tunnetilansa. Kaksivuotias kyllä jo ymmärtää normaalisti puhetta sen verran, että hänelle kannattaa selittää, että äidin ON mentävä töihin ja illalla nähdään taas. Että nyt ollaan hetken aikaa leikkimässä kaverien kanssa ja sitten haetaan kotiin.
Kaikki lapset eivät ole samanlaisia, osa kaipaa ja ripustautuu enemmän vanhempaansa. Toiset ovat tuossa tilanteessa taas aika evvk. Jos oma lapsi ei ole ollut moinaankaan, se ei tarkoita, etteikö herkempi lapsi saattaisi kaivata kovastikin.
Ja takapakkiakin voi hyvin tulla juuri kuten ap kuvailee, omilla lapsillanikin oli tuollainen vaihe, kun ensimmäisen viikon "kuherruskuukausi" ja uutuuden viehätys oli ohitse.
Tuostakin päästään ap ylitse, jatka vaan mahdollisimman säännöllisellä päivärytmillä. Lapsen sopeutumista auttaa, jos hän ainakin ensimmäisinä kuukausina tulee mahdollisimman säännöllisesti ja samaan aikaan päivähoitoon, että se saapumisen tilanne on mahdollisimman SAMA joka kerta!
Tsemppiä, olet hyvä äiti kun mietit lapsesi parasta.
On se vaikeeta.. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos lapsi on kovin pieni ja esim. on eroahdistus päällä ja viedään "kylmästi" päiväkotiin niin tottakai jotain traumoja voi tulla. Lapset voi myös reakoida eri tavalla, toiset sulkeutuvat eivätkä itke, toiset itkevät ja huutavat minkä kerkiävät. Tästä tehtiin tutkimustakin, varmaan netistä löytää.
Eroahdistus? Montako kertaa lapsi itkee päivässä kun ei halua tai haluaa jotakin? Onko aina kyse ahdistuksesta? Vai onko kyseessä vaan työkalu, johon tyhmä vanhempi reagoi lapsen haluamalla tavalla? Ok. älä itke, saat karkkia ruuan sijaan? Vaimo on töissä siell vastapuolella päiväkodissa, ja näkee päivittäin miten se itku lakkaa kun lapsi kokee ettei hänen keinonsa tehoa. Katoaako ahdistus niin kuin niks naks kytkimellä? Nyt ahdistun kun äiti hylkäsi minut tänne ja sillä sekunnilla kun äiti katoaa näköpiiristä, ahdistus katoaa ja lapsi ryhtyy leikkimään. Vanhemmaksi pääsyyn tulisi olla älykkyystesti, ja liian tyhmät tulisi steriloida.
Erittäin kätevä, joskin ylimielinen asenne.
Että "vain tyhmät ovat huolissaan lapsensa tunnetiloista. Jos lapsi itkee, se on vain kiukuttelua. Lapset eivät koskaan masennu tai koe ahdistusta, ainoastaan testaavat vanhempiaan!"
Jeesus sun kanssasi.
Sulle tiedoksi: osa lapsista unohtaa sen erotilanteen nopeasti. Osa ei. Minulla on tälläkin hetkellä ryhmässä tyttö, joka itkeskelee oikeastaan pitkin päivää, joten häntä on pidettävä todella paljon sylissä ja lähellä. Ei halua leikkiä, ja on selvästi apea. Aloitti päiväkodin elokuun alussa.
Kaikki lapset eivät ole samanlaisia. Osa on herkempiä olosuhteiden vaihdokselle, osa taas innosta piukassa ryntää leikkimään toisten lasten kanssa.
Ap on toiminut aivan oikein, se reipas hyvästely on paras lähtemisen tapa. Joku tuossa jo sanoikin toisen hyvä säännön, että rutiinit kannattaa pitää mahdollisimman samana ja pyrkiä tuomaan lapsi samaan aamutilanteeseen pk:iin.
Lto
Vähän on kylmiä kommentteja nämä jotkut. Kyllähän se on normaalia että vanhemmasta tuntuu pahalta kun oma lapsi itkee. Vielä ikävämpää on, kun ei itse voi olla lohduttamassa vaan pitää lähteä.
Ymmärrän miltä tuntuu Ap, meidänkin kuopus aloitti juuri hoidon ensi kertaa. Poika aloitti itkun jo kotona ettei halua mennä, huusi koko matkan ja huusi aivan hysteerisenä kun vein (ja jätin) hänet hoitoon. Kuulin sen huudon päiväkodin pihalta vielä tosi kauas kävellessäni pois ja kyllä meinasi itseltäkin itku tulla.
Mä tein niin, että käännyin monta kertaa vilkuttamaan ja hymyilemään lapselle samalla kun kävelin pois, että hän huomaa kaiken olevan ihan hyvin. Sitten kun haetaan hoidosta niin voidaan yhdessä jutella lämpimästi siitä miltä tuntui jne. Silloin lapsi tajuaa ettei häntä ole kylmästi hylätty, kun huomioit hänen tunteensa jälkeenpäin ja osoitat, että saa tulla ikävä ja pahamieli eikä se haittaa. Sitten lohdutat ja lapsi tajuaa että vaikka itkettää niin se on normaalia eikä se tarkoita että äiti hylkää tai päiväkodissa on kamalaa, itku tulee vaan siitä koska äiti on niin rakas.
On se vaikeeta.. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No jos lapsi on kovin pieni ja esim. on eroahdistus päällä ja viedään "kylmästi" päiväkotiin niin tottakai jotain traumoja voi tulla. Lapset voi myös reakoida eri tavalla, toiset sulkeutuvat eivätkä itke, toiset itkevät ja huutavat minkä kerkiävät. Tästä tehtiin tutkimustakin, varmaan netistä löytää.
Eroahdistus? Montako kertaa lapsi itkee päivässä kun ei halua tai haluaa jotakin? Onko aina kyse ahdistuksesta? Vai onko kyseessä vaan työkalu, johon tyhmä vanhempi reagoi lapsen haluamalla tavalla? Ok. älä itke, saat karkkia ruuan sijaan? Vaimo on töissä siell vastapuolella päiväkodissa, ja näkee päivittäin miten se itku lakkaa kun lapsi kokee ettei hänen keinonsa tehoa. Katoaako ahdistus niin kuin niks naks kytkimellä? Nyt ahdistun kun äiti hylkäsi minut tänne ja sillä sekunnilla kun äiti katoaa näköpiiristä, ahdistus katoaa ja lapsi ryhtyy leikkimään. Vanhemmaksi pääsyyn tulisi olla älykkyystesti, ja liian tyhmät tulisi steriloida.
Olen samaa mieltä kanssasi siinä, että pitäisi olla joku testi, jolla mitataan onko sopiva vanhemmaksi. Eri mieltä olen kanssasi taas siinä, ketkä tässä ketjussa on tyhmiä ja ketkä ei. Alennun nyt samalle tasolle kuin sinä, anteeksi siitä, kun totean, että jos tuollainen testi olisi, niin sinä ainakin joutuisit steriloitavaksi...
En tiedä tutkimusta, jonka mukaan äidin ja lapsen hetkellisen eron johtaisi lapsen pitkäaikaiseen traumatisoitumiseen. Tärkeää lapsen kannalta on arjen ennustettavuus sekä hyvin toimiva vuorovaikutus hoitajan kanssa. Tutkimuksissa on todettu, että jälkimmäinen yhdistettynä jatkuvasti (henkisesti) läsnäolevaan aikuiseen, jopa ennestään vieraaseen, tasaa lapsen stressitasoa lähes yhtä hyvin kuin oma vanhempi.
Vie ja hae lapsi joka päivä samaan aikaan. Varmista, että lapsella saa olla turvalelu koko ajan mukana (jos hän sitä kaipaa). Kysy kuka on lapsen omahoitaja ja selvitä, toimiiko vuorovaikutus hänen ja lapsesi välillä. Kysy, pidetäänkö lasta sylissä päivän mittaan. Selvitä, milloin ja miksi lapsi itkee. Siirtymätilanteissa? Voisiko lapsi vaikkapa istua omissa rattaissaan siirtymätilanteiden ajan? (sisällä talossa)
T. Lto, joka tietää, että näistä asioista saa joskus tapella pk henkilökunnan kanssa
Ei sille mitään tule. Turhaan ylireagoit asiasta.