Ärsyttää termi "seksuaalinen suuntautuminen"

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta seksuaalisuus nimenomaan sisältää sen seksin, romantiikan ja kumppanuuden. Ei siis ole erillistä romanttista suuntautumista, vaan se on osa sitä samaa pakettia, kuten seksikin. 

Okei, ymmärrän tämän niin, että seksi on sulle osa sitä pakettia, jonka omaan elämääsi haluat. Et siis halua vain toista ilman toista. Kuitenkin joku muu saattaa haluta, ja hänelle tuossa sinulle mieleisessä paketissa on jotain ylimääräistä, kun taas siitä toisen paketista sinun näkökulmastasi puuttuu jotain.

Miten se, mitä kukin elämäänsä haluaa, liittyy tähän. Sitä samaa seksuaalisuutta se on, vaikkei sitä välttämättä elämäänsä haluakaan. Esim bi voi haluta heteroparisuhteen, mutta ei se seksuaalisuus siinä heteroksi muutu. Kokonaisuus on tavallaan muuttumaton, mutta suhde on tietysti pelkästään sitä, mitä se kulloinkin sattuu olemaan. Puhuin siis pakettina seksuaalisesta suuntautumisesta, enkä elämäntilanteesta. 

Tuleeko muille viestit näkyviin viiveellä?

No esim mä oon aseksuaali ja on se nyt mun mielestä olennaisempaa ilmottaa, kuin se että oon heteroromanttinen...

Vierailija kirjoitti:

No esim mä oon aseksuaali ja on se nyt mun mielestä olennaisempaa ilmottaa, kuin se että oon heteroromanttinen...

Ei tässä puhuttukaan siitä, kumpi on olennaisempaa ilmoittaa, vaan siitä että ihminen voi olla samaan aikaan näitä kahta asiaa. Sitä ei suurin osa ihmisistä tunnu käsittävän ollenkaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta seksuaalisuus nimenomaan sisältää sen seksin, romantiikan ja kumppanuuden. Ei siis ole erillistä romanttista suuntautumista, vaan se on osa sitä samaa pakettia, kuten seksikin. 

Okei, ymmärrän tämän niin, että seksi on sulle osa sitä pakettia, jonka omaan elämääsi haluat. Et siis halua vain toista ilman toista. Kuitenkin joku muu saattaa haluta, ja hänelle tuossa sinulle mieleisessä paketissa on jotain ylimääräistä, kun taas siitä toisen paketista sinun näkökulmastasi puuttuu jotain.

Miten se, mitä kukin elämäänsä haluaa, liittyy tähän. Sitä samaa seksuaalisuutta se on, vaikkei sitä välttämättä elämäänsä haluakaan. Esim bi voi haluta heteroparisuhteen, mutta ei se seksuaalisuus siinä heteroksi muutu. Kokonaisuus on tavallaan muuttumaton, mutta suhde on tietysti pelkästään sitä, mitä se kulloinkin sattuu olemaan. Puhuin siis pakettina seksuaalisesta suuntautumisesta, enkä elämäntilanteesta. 

Minäkään en puhunut elämäntilanteesta, vaan siitä seksuaalisesta ja romanttisesta suuntautumisesta (...joiden pohjalta sitten haluat elämässäsi asioita). Jos sinulla ne ovat samassa paketissa, silloin nuo molemmat suuntautumiset sinulla suuntautuvat samaan suuntaan, mutta kaikilla näin ei ole, joten et voi sanoa muiden puolesta, että ne kuuluvat samaan pakettiin, vaan sen voit sanoa vain omasta puolestasi.

Vierailija kirjoitti:

No esim mä oon aseksuaali ja on se nyt mun mielestä olennaisempaa ilmottaa, kuin se että oon heteroromanttinen...

Minua siis ärsyttää, että "pitää" kertoa ensisijaisesti se, kenen kanssa haluaa harrastaa seksiä tai eikö halua harrastaa sitä ollenkaan, vaikka itselleni juuri seksistä kiinnostumattomana oleellisempaa on se, keiden kanssa saattaisin haluta parisuhteen.

Mutta tuntuu että tää pyörii vain seksin ympärillä.

Kun ihmiset vielä olettavat seksuaalisen ja romanttisen suhtautumisen olevan samoja asioita, luullaan että aseksuaali ei halua parisuhteita ollenkaan eli jos sanoo olevansa aseksuaali, kenellekään ei tule mieleen että oletkin hetero (jota vain ei panopuuhat kine).

Olen heteroseksuaalinen ja heteroromanttinen nainen, mutta silti ymmärrän, mistä on kyse. Olen tavannut miehiä, joita kohtaan minulla on ollut romanttisia tunteita, ja miehiä, joihin olen tuntenut seksuaalista vetoa. Suurimmaksi osaksi kyseessä on ollut eri henkilöt.

Olen romanttisseksuaalisesti suuntautunut vain omaan mieheeni.

Vierailija kirjoitti:

Olen heteroseksuaalinen ja heteroromanttinen nainen, mutta silti ymmärrän, mistä on kyse. Olen tavannut miehiä, joita kohtaan minulla on ollut romanttisia tunteita, ja miehiä, joihin olen tuntenut seksuaalista vetoa. Suurimmaksi osaksi kyseessä on ollut eri henkilöt.

Olen romanttisseksuaalisesti suuntautunut vain omaan mieheeni.

Näin juuri. Miksi jotkut eivät käsitä tätä?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minusta seksuaalisuus nimenomaan sisältää sen seksin, romantiikan ja kumppanuuden. Ei siis ole erillistä romanttista suuntautumista, vaan se on osa sitä samaa pakettia, kuten seksikin. 

Okei, ymmärrän tämän niin, että seksi on sulle osa sitä pakettia, jonka omaan elämääsi haluat. Et siis halua vain toista ilman toista. Kuitenkin joku muu saattaa haluta, ja hänelle tuossa sinulle mieleisessä paketissa on jotain ylimääräistä, kun taas siitä toisen paketista sinun näkökulmastasi puuttuu jotain.

Miten se, mitä kukin elämäänsä haluaa, liittyy tähän. Sitä samaa seksuaalisuutta se on, vaikkei sitä välttämättä elämäänsä haluakaan. Esim bi voi haluta heteroparisuhteen, mutta ei se seksuaalisuus siinä heteroksi muutu. Kokonaisuus on tavallaan muuttumaton, mutta suhde on tietysti pelkästään sitä, mitä se kulloinkin sattuu olemaan. Puhuin siis pakettina seksuaalisesta suuntautumisesta, enkä elämäntilanteesta. 

Minäkään en puhunut elämäntilanteesta, vaan siitä seksuaalisesta ja romanttisesta suuntautumisesta (...joiden pohjalta sitten haluat elämässäsi asioita). Jos sinulla ne ovat samassa paketissa, silloin nuo molemmat suuntautumiset sinulla suuntautuvat samaan suuntaan, mutta kaikilla näin ei ole, joten et voi sanoa muiden puolesta, että ne kuuluvat samaan pakettiin, vaan sen voit sanoa vain omasta puolestasi.

Ei vaan ne molemmat suuntaukset kuuluvat samaan pakettiin. Niiden ei tarvitse olla yhteneväisiä. Samasta ihmisestä kuitenkin puhutaan, joten kyllähän ne persoonassa muodostavat yhdessä sitä samaa kokonaisuutta. 

Minun on vähän hankala hahmottaa mikä itse olen. Olen biseksuaali ja biromanttinen, mutta samalla en kuitenkaan ole varma tuosta seksuaalisesta puolesta. Olen siis kiinnostunut seksistä mielestäni suht normaalilla tasolla, toisinaan enemmän, toisinaan vähemmän, mutta silti ihmiset eivät yleensä herätä minussa tunnetta että tuota tahtoisin panna. Eli siis vaikka pidän jotain ihmistä seksuaalisesti vetävänä, niin en silti edes ajatuksen tasolla tahdo alkaa heidän kanssaan hommiin. On todella, todella harvinaista että joku ihminen herättää niin suurta himoa että haluaisin hänen kanssaan jotain oikeasti tehdä, oli kyse sitten "tavallisesta" ihmisestä tai julkkiksesta. Ehkä sen voisi sanoa niin että seksi kiinnostaa paljonkin, mutta en varsinaisesti halua itse olla osa sitä? Vaikka sitten toisaalta joskus haluankin. Ihan liian hankalia asioita nämä.

Itse olen homo, mutta ns. heteroromanttinen eli voisin seurustella naisen kanssa, mutta en harrastamaan seksiä hänen kanssaan. Pystyisin rakastamaan, suutelemaan, halaamaan yms. mutta en harrastamaan seksiä, koska en kiihotu naisen kehosta millään tavalla ja ajatuskin alakerrasta ällöttää, mutta seurustelu onnistuisi.

Vierailija kirjoitti:

Minun on vähän hankala hahmottaa mikä itse olen. Olen biseksuaali ja biromanttinen, mutta samalla en kuitenkaan ole varma tuosta seksuaalisesta puolesta. Olen siis kiinnostunut seksistä mielestäni suht normaalilla tasolla, toisinaan enemmän, toisinaan vähemmän, mutta silti ihmiset eivät yleensä herätä minussa tunnetta että tuota tahtoisin panna. Eli siis vaikka pidän jotain ihmistä seksuaalisesti vetävänä, niin en silti edes ajatuksen tasolla tahdo alkaa heidän kanssaan hommiin. On todella, todella harvinaista että joku ihminen herättää niin suurta himoa että haluaisin hänen kanssaan jotain oikeasti tehdä, oli kyse sitten "tavallisesta" ihmisestä tai julkkiksesta. Ehkä sen voisi sanoa niin että seksi kiinnostaa paljonkin, mutta en varsinaisesti halua itse olla osa sitä? Vaikka sitten toisaalta joskus haluankin. Ihan liian hankalia asioita nämä.

Mulla vähän sama. Olen myös biseksuaali ja biromanttinen. Ihastun, rakastun ja kiinnostun helposti, mutta en koskaan edes ajattele vastapuolta seksuaalisesti kuin vasta pitkän ajan päästä. Kuitenkin libidoni on aika korkea, mutta jostain syystä kestää kauan ennenkuin seksuaalinen mielenkiinto tulee romanttisuuteen mukaan. En koskaan ensinäkemällä ajattele mitään "panisin", enkä välttämättä puolenkaan vuoden päästä, vaikka olisin korviani myöten ihastunut. Ehkä olen vaan jotenkin hidas.

^Kiva kuulla että jollain toisella on suunnilleen samanlaista. Nykyään kuulee niin paljon kuinka ihmiset etsivät jatkuvasti seksiseuraa, niin tulee välillä todella poikkeava olo kun itseä ei kiinnosta vaikka kuitenkin seksuaalinen ihminen onkin.