Millaiset olisivat unelmiesi häät?

Ei hääjuhlia ollenkaan. Siviilivihkiminen ja sen jälkeen kahden kesken hyvä ateria jossain mukavassa ravintolassa.

Tehty jo. Paikka oli maistraatti, läsnä molempien lähimmät. Yllä oli iltapuku, joka ei ollut valkoinen ja miehellä puku. Vihkimisen jälkeen ravintolaan syömään hyvin ja kakkukin oli. Yöksi hotellin morsiussviittiin, kuohuviiniä ja hyvää seksiä. Seuraavana päivänä kotiin.

Mahdollisimman vähällä vaivalla järjestettävät.

Esim. Maistraatti, hyvä ruoka hyvässä ravintolassa ja kiva ulkomaanmatka.

Vieraita ei tarvita. Ehkä aivan lähisukua muutama henkilö.

Ainakin sellaiset, jotka joku muu järjestäisi minun saneluni mukaan. En tajua, miten morsiamet kuvittelevat olevansa päivän prinsessana, kun sen eteen on tarvinnut itse raataa. Ei oikeasti kuninkaalliset joudu niin toimimaan.

Paikkana kaunis idyllinen puutalo/maalaistalo mieluiten järven rannalla. Vihkiminen tapahtuisi juhlapaikalla. Ohjelmana hyvä bändi soittamassa, ei mitään sen enempää järjestettyä ohjelmaa. Ruokana suomalais-italialais-sävyistä maittavaa, mutta suhteellisen yksinkertaista ruokaa. Kakkuna joku juustokakkutyyppinen. Ei alkoholitarjoilua. Vieraina vain kaikkein läheisimmät. Asuna minulla yksinkertainen hihallinen pitkä luonnonvalkoinen hääpuku. Hiuksissa kukkia, ei huntua.

Tämä unelma olisi tarkoitus toteuttaa ensi kesäkuussa <3

Yksinkertainen/pelkistetty olisi kuvaava sana kaiken osalta. 

Vihkiminen kirkkoherranvirastossa, ei vieraita, virkailijat todistajina, vaatteet kaapista, sormukset ja kukkakimppu ostettuina, sitten syömään oikein hyvin. Oli täydelliset ja stressittömät häät.

Kun mä olin nuori, äitini järjesti minulle ja puolisolleni omat unelmahäänsä: paljon vieraita, ruokailu, musiikkia, tanssia. Valkoiseen pukuun en sentään suostunut, ja vihkiminen oli maistraatissa. Häissä minä ja puolisoni vietimme suurimman osan ajasta parin ystävämme kanssa vähän syrjässä ja annoimme äidin juhlia vieraineen. Hassut häät, nyt kun asiaa katsoo näin vuosikymmenten takaa.

Mulla oli: maistraatissa, todistajat viran puolesta, toimitukseen meni 10 min ja sitten käytiin kahdestaan syömässä. Ihan siistimmissä normivaatteissa, ei sormuksia, nimenvaihtoa. Kaikki tutut eivät asiasta tiedä vieläkään.

Vihaan kaikkea hössötystä sekä sukujuhlia. Mieluummin laitan rahani sijoituksiin kuin yhden päivän prinsessabileisiin.

Teemahäät!! Esim disney tai vaikka kaikilla kanssllispuvut (minulla on paljon ulkomaalaisia kavereita eli nähtäisiin mm norjalaisia, baijerilaisia, kiinalaisia ja ugandalaisia pukuja) ja ruoka teemaan sopivaa ruokaa kuten prinsessakakku disney juhliin tai suomalaista kasvisruokaa kansallispukujuhlaan. Paljon tanssia ja livebändi, paljon vieraita ja jokin iso majatalo tms missä voitaisiin majoittautua.

Juhlat kestävät monta päivää jotenkin tähän tyyliin: ekana päivänä vieraat (erityisesti ne ulkomailta tulevat) saapuvat, nähtävyyksiä esim Helsingissä. Tokana päivänä nähtävyyksiä ja lounas morsiamen kotona(eli minun). Sen jälkeen läpi yön kestävät polttarit illalla!! Kolmantena päivänä lounas sulhasen perheen luona ja tilausbussilla majatalolle maalle. Rauhallinen ilta nauttien maaseudusta järven rannalla. Neljäntenä päivänä HÄÄT!!

Hääjuhlan jälkeen kaikille halukkaille bileet jotka kestävät aamuun saakka ja sitten tilausbussilla Helsinkiin! Helsingissä voisimme järjestää vielä brunssin pariskuntana kaikille jotka olivat juhlistamassa päiväämme.

Häämuoti on selvästi muuttunut (ja asenteet).

Nykyisin kyseessä on kahden henkilön välinen intiimi tilaisuus.

Yhteen päivään ei haluta tehdä vuotta stressaavia järjestelyjä eikä yhteen ainoaan päivään olla valmiita kuluttamaan suuria summia.

Meillä oli: Vihkiminen kotikyläni pienessä puukirkossa. Juhlat läheisen maalaistalon entisessä päärakennuksessa. Ohjelmana musiikkia ja yleistä seurustelua. Ruokana valikoima meidän suosikkejamme ja muutamia "kaikille" sopivia perusruokia. Pukuna minulla luonnonvalkoinen pitkä pitsimekko, jossa hihat kyynärpäihin saakka, miehellä harmaa puku. Vieraina noin 30 meille läheisintä ihmistä. Päivä oli kaikkea sitä mitä olin toivonut.

Minä ja hän. Istumme kaksistaan lämpimällä kalliolla ihaillen merimaisemaa ja auringonlaskua. Yllä mukavat purjehdusvaatteet. Ei pappia, ei notaaria eikä todistajia. Vain me kaksi, jotka lupaamme tukea toisiamme myötä ja vastoinkäymisissä. Termarissa älyttömän hyvää kahvia ja mukana lämpimiä kanelipullia. Seuraavana arkiaamuna laittaisimme pdf:n maistraatille, jossa ilmoitamme heille uuden siviilisäädyn. Onnistuisikin näin...

Perjantaina lyhennetty työpäivä tai töiden aloitus tavallista myöhemmin , jotta ehtisi käväistä maistraatissa. Samana iltana lähtö kuherruskuukaudelle, eli tosiaan kuukausi jossain...esim. Japani, Afrikan Safari, Road trip New Yorkista Kaliforniaan, Australia + Uusi-Seelanti tms.

Lähdettäisiin kumppanin kanssa jenkkeihin ja mentäisiin naimisiin jossain kauniissa kansallispuistossa. Matka toimisi samalla hyvin häämatkana. Takaisin tultua järjestettäisiin pieni ja rento juhla vain ystäville ihan vaikka takapihalla. Vähän sellainen illanistuskelu tyyppinen, laittaisin vaan paljon kukkia ja fairy lights. Ei sukulaisia, ei lahjoja, ei mitään muodollista.

Meidän häät oli unelmahäät. Vihkiminen vanhan kartanon puistossa tammien ja vaahteroiden katveessa (vihkijänä oli pappi), paikalla noin 150 vierasta, suurin osa sukua. Hameeni oli kermanvalkoinen, todella yksinkertainen pitkä mekko, vähän samanoloinen kuin prinsessa Victorialla (ei siis samanlainen, en matkinut). Puutarhan reunoilla oli telttoja/katoksia sateen varalta, sitä ei kuitenkaan tullut. Yhdessä "nurkassa" soitti jousikvartetto ruokailun ajan, toisella reunalla oli pieni tanssilava ja orkesteri myöhemmin illalla. Puissa oli hirveä määrä pieniä lyhtyjä, jotka sytytettiin illan tullen.

Ei ohjelmaa, kakkuakin leikattiin kahdella eri kakkulapiolla molemmille oma palansa. Pelkkää hauskaa yhdessäoloa. Vieraille oli mukavaa, että autopaikkoja riitti eikä tarvinnut matkata kirkosta hääpaikalle ja meistä oli mukavaa, että juhlien päätteeksi ei tarvinnut lähteä minnekään, koska oli jo kotona.

Ensinnäkin olisin 20v nuorempi ja 30kg pienempi.

Sulhanen vois näyttää David Tennantilta.

Vieraita saisi olla niin, ettei kaikkia edes tuntisi, ruokaa niin että kaikille riittää ja avoin baari.

Ammattilaiset hoitamassa ohjelmaa ja siivoamassa jäljet.

Tärkeintä unelmahäissä on, että ne on jonkun muun kuin minun.

0 vierastasta

Menisin jossain todistajien läsnäollessa siviilivihille. Sitten pitkälle häämatkalle jonnekin kauas. Takaisin tullessa voisimme pitää pienimuotoisemmat K18 juhlat vain lähimmille ystäville kotona tai mökillä, missä ei olisi koko sukua läsnä. N45