Kestääkö taloutenne, jos yksi aikuinen taloudestanne jäisi työttömäksi?

Tällä hetkellä puoliso opiskelee, ei nosta opintolainaa eikä saa asumistukea. Jos jäisi työttömäksi, saisi aika paljon enemmän rahaa, joten kyllä pärjättäisiin.

Hyvin. meillä talous on viritetty yhden tulojen mukaan.

No, olen ollut v.1998-2001 pätkätyössä, sitten 5,5v kotiäitinä, taas pätkätöissä v.2006 syksystä v.2012 jolloin sain yksityiseltä sektorilta vakipaikan, se meni konkurssiin syksyllä 2013 ja olin työttömänä jouluun asti, lisäopiskelin alaani v.2014 ensimmäisen ½v, olin kesän ilman töitä ja sain vakituisen paikan kuntapuolelta 8/2014 jossa edelleen.

Eli tohtinen sanoa, että kokemusta on ja talous on kestänyt, viimeinen ½v kotiäitiajasta oltiin maksamatta asuntolainaa, muuten maksettu sitä aina eli vuodesta 2003 lähtien. Välillä on ollut Visan käytölle tarvetta, mutta ei usein eikä tyyliin tonnien edestä. Mitään maksumerkintöjä tms ei ole, laskut pystytty aina maksamaan ajallaan ja ongelmitta.

Se mikä minusta on traagista ja surullista ja ahdistavaa ja ties mitä on se, että vaikka olemme kumpikin ns vakitöissä eikä asuntolainaa ole montaa kymppiä jäljellä eikä kk-erä ole kohtuuton (menisi väh sama vuokraankin joka kk) niin silti kaikki menee mitä tulee. Minä matalapaklkka-alalla ja mies nauttii jonkin verran keskitasoa suurempaa liksaa. Ruoka on sellainen menoerä 2 teini-ikäisen lapsen kanssa, sitten asunto, vakuutukset, auto, muut laskut. On me kyllä matkusteltukin, useita kertoja viim.6v aikana ja pari kertaa kaukomaillakin, jokainen reissu ollut 15vrk matka. Nyt ei kyllä tänävuonna ole moiseen varaa, ensivuodelle mietetty Krakowan pitkää vkonloppua keskitysleirijuttuineen, mutta saas nähdä onnistuuko.

Elossa ollaan.

Totta kai kaikilla tähän ketjuun vastaajilla kestää.

Mulla on puoliso eläkkeellä, itse olen opiskelija. Työttömänä saisin enemmän rahaa kuin nyt, mutta eipä väliä, lainat on maksettu ja lapsi kasvatettu, hyvin tullaan toimeen vähemmälläkin. On mulla se työpaikkakin, hyllyllä...homeinen, tylsä ja pienipalkkainen, joten ajattelin jäädä puolikkaalle valmistuttuani, ellen keksi jotain muuta.

Kestäisi, mutta elämä ei olisi enää kivaa. Jos tilanne olisi pitkäaikaisempi, talo lähtisi myyntiin.

Keatää. Ja meillä olikin n.vuoden verran tilanne, että mies työttömänä ja minä töissä. Hyvin pärjättiin. Nyt mies töissä ja minä jäämässä loppuvuodesta työttömäksi, luultavasti tulemme myös silloin pärjäämään, koska liiton rahani on isompi kuin mitä ukolla oli.

Palstalla kaikki ovat hyvin toimeentulevia. Kukaan ei ole työtön eikä köyhä :D

Jos minä jäisin työttömäksi, kestäisi. Jos mies jäisi työttömäksi, ei kestäisi.

Meillä toinen on jo työtön (tai oikeastaan opiskelija). Lainalla saa maksettua oman osansa vuokrasta ja ruuat. Onhan sillä tiukkaa aika ajoin ja joudun työssäkäyvänä ostamaan kaappiin peruselintarvikkeita yhteiseen käyttöön

Vierailija kirjoitti:

Tällä hetkellä puoliso opiskelee, ei nosta opintolainaa eikä saa asumistukea. Jos jäisi työttömäksi, saisi aika paljon enemmän rahaa, joten kyllä pärjättäisiin.

Jos ei ole ammatillista koulutusta, ei saisi työttömyyskorvaustakaan, ja vaikka olisikin, opiskelun lopettamisesta tulisi karenssi. Asumistukea ei saisi varmaan työttömänäkään, sillä ei sitä minkään statuksen perusteella makseta, vaan ruokakunnan tulojen perusteella. Sama koskee sosiaalitukia. 

Huonosti,koska olen ainut aikuinen.Toki siis vähän aikaa menisi Ok säästöillä.Mutta jossain vaiheessa pitäisi varmaan luopua jostain.

Ainoana aikuisena en tiedä miten kestäisi. Laina on maksettu, mutta luulen että ansiosidonnaisen loppumisen jälkeen asunto menisi myyntiin jos en pääsisi uudelleen töihin. Tulen kyllä pienellä toimeen, siihen on tottunut yh:na

Meillä talous kestäisi jos vaimo jäisi työttömäksi ilman mitään tukia ja minä jatkaisin nykysisessä työssäni. Kestäisi myös sen, että vaimo jatkaisi töitä ja saisin minä ansiosidonnaista. Ehkä hieman jouduttaisiin miettimään kulutusta, mutta ei tarvitsisi ainakaan asuntoa myydä. Pelkästään vaimon tuloilla elämistä talous ei kestäisi.

Tosin jos työttömyys johtuisi jomman kumman työkyvyttömyydestä niin silloin tilanne muuttuisi, koska pankki maksaisi puolet asuntolainasta pois. Meillä siis turvat kuoleman ja työkyvyttömyyden varalle.

Kyllä. Ei enää velkaa. Viime vuonna olin kolme kuukautta tekemättä mitään. En edes työtön ollut. Olin paljon mökillä juniorin kanssa. Oli tosi mukavaa aikaa. Rahaa ei ollut tuhlattavaksi, mutta peruselämä rullasi. Nyt vuoden alusta olen ollu taas töissä. Nyt on kyllä hyvinkin rahaa, mutta ei aikaa käyttää sitä....

Hyvin pärjättäisiin. Ansiosidonnainen olis aika hyvä. Lapset jäis kotiin, paitsi eskarilainen, jäis 500e hoitomaksut pois ja auton vois laittaa pois.

Oon jopa miettinyt tätä vaihtoehtoa. Pitäis vaan selvitä karenssi. Oon parin viikon päästä palaamassa töihin 2,5kk sairikselta ( työuupumus)

Peruseläminen varmaan sujuisi ihan hyvin, mutta "huvituksiin ja turhuuksiin " ei olisi varaa. Jos tulisi isoja menoja (esim auto tai pesukone hajoaa ) niin luotolla maksu, ja sitä pystyisi vain vähän kerrassaan lyhentämään.

Kestää. Ansiosidonnaiseni on 1400 netto, lainan lyhennyserää joutuisin tuossa tilanteessa pienentämään reilusti. Myt 700 lyhennys, sitten voisin lyhentää 200 per kk.mieheni ansiosidonnainen olisi suunnilleen sama. Perheemme pärjäisi jonkin aikaa, että me molemmat olisimme ansiosidonnaisella. Säästöihin ei tarvitsisi koskea. Säästöillä muuttaisimme toiselle paikkakunnalle tai maahan töiden perään. Säästöjä 50 000.2 lasta

Hyvin kestää. Jäin 3v sitten YT:ssä työttömäksi, siitä sairauslomalle ja lopulta 1/2 eläkkeelle. Saan sen verran rahaa että se riittää asuntolainan kk kuoletukseen.

Elämme silti ihan ok elämää, matkustelemme yms. Enää 1 lapsi kotona.

Saisin enemmän rahaa työttömänä kuin nyt hoitotuella :D että juu!