Eronneet naiset, mitä olette tehneet vihkisormuksellenne?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Häh, ensin naiset itkee kun mies ei suostu ostamaan tarpeeksi kallista sormusta ja seuraavaksi ne itkee kun mies haluaisi sen takaisin erossa. Minusta miehellä on täysi oikeus vaatia sormusta takaisin, onhan se sentään ostettu sitä liittoa varten eikä ole verrattavissa mihinkään tavalliseen lahjaan. Muuten olen samaa mieltä että on mautonta vaatia lahjoja takaisin. Lahja on minusta vapaaehtoisesti toiselle lahjoitettu asia mihin ei sisälly mitään palautusvelvollisuutta.

Kultasepänliikkeessä en itkenyt yhtään. Yhteisillä rahoilla ostimme sormukset kummallekin samalla kertaa. Miehen sormus taisi itseasiassa olla kalliimpi kuin minun... En koe, että mies olisi ostanut tätä sormusta mulle, toisin kuin muita koruja joita olen saanut. Ne ovat tulleet lahjapaketissa ja mies on ne ostanut aivan itse. Vihki- ja kihlasormukset ostimme yhdessä ja rahat olivat yhteisiä.  Pitäisikö minun vaatia miehen sormus takaisin, koska se on ostettu liittoa varten..?

No ei tietenkään, jos te ne yhdessä hommasitte. Eri asia jos vain toinen olisi ne hommannut. (Toisaalta jos tässäkään tapauksessa ei ole avioehtoa, niin sittenhän menee puoliksi)

Ei ollut avioehtoa. Kumpikin sai pitää omat korunsa, kellonsa ja henkilökohtaiset tavaransa.

Kannattaa myydä sormus jo ennen eroa niin puoliso ei voi vaatia sitä takaisin.

Annoin äidilleni, hän pitää siitä.

Sormus on jonkun laatikon pohjalla, en  muista tarkkaan, missä. Ihan sellainen tavallinen, vaatimaton rinkula, joten ei sillä rikastuisi. Parempi pitää se tallessa muistuttamassa, mitä ihmisen ei pidä elämällään tehdä...

Myin kultarahaksi.fi tms. Sormuksessa oli yksi aika iso timantti ja sen otatin talteen itselleni. Ehkä tytär haluaa teettää siitä joskus sormuksen itselleen

Pyysin mieheltä liiton merkiksi antamani korun takaisin, koska hän ei halunnut enää jatkaa liittoa kanssani. Koru on ollut meidän suvussa pari sukupolvea, joten saa pysyäkin meillä. Ei rahallisesti mitenkään arvokas, tunnearvoa enemmänkin.

Miehen suvussa kulkeneen perintösormuksen takaisinpyynnön ymmärrän. Mutten sellaisen korun takaisinpyyntöä, joka on itse teetetty tai itse ostettu kaupasta. Nykyisin moni nainenkin ostaa kalliita lahjoja miehilleen, esim vaikka kaiuttimet tms, voiko nelin pyytää takaisin?

Tuskin korua takaisinpyytävä mies on itse korusta kiinnostunut, vaan siihen koruun upotetusta summasta. Tosin, jos mies on ostanut 500€ sormuksen, niin sen saa myytyä eteenpäin esim panttiin noin 150€lla. Eli pienistä summista on kyse.

Jos sormuksessa on 0,5 ct timantti ja pari gr kultaa, saa siitä panttikonttorista n 400-500€. Ostohinta on tällöin n. 2000-3000€, riippuen timantin laadusta.

Minä heitin järveen. Oli juhlallinen hetki minulle.

Vierailija kirjoitti:

En mitään. Emme koskaan hankkineet sen paremmin kihla- kuin vihkisormuksia.

Olisi kiva tietää miksi tämä on saanut alapeukkuja.

Olen erittäin yllättynyt, että vielä vuonna 2017 niin monella naisella tuntuu olevan miehen ostama vihkisormus! Onko miehellä vastaavasti sitten vaimon ostama vai elättekö vielä jotain 1800-lukua, jolloin kallis sormus oli "vakuutus" mahdollista leskeyttä varten?

Vierailija kirjoitti:

Kannattaa viedä se kultasepälle ja tehdä uusi koru. Kaverilla on tosi kaunis sormus omasta vihkisormuksestaan, todella symbolinen ja hieno. Kultasepän palkkio työstä oli ne sormuksen timantit. 

Näin minäkin tein. Entinen liitto on osa minua aina ja siitä syntyi kaksi ihanaa lasta. Sormus symboloi sitä ja uudessa muodossaan ennen kaikkea uutta elämää. Siihen laitettiin vähän lisää materiaalia ja kivi säilytettiin myös. Noin 300 euron investoinnilla sain ihanan ja symbolisen korun.

Jos eroaisimme antaisin kaikki saamani korut, paitsi timanttiset sormukset, jotka itse olen valinnut, hänelle. En ole yhdestäkään korusta tykännyt, enkä myöskään niitä käyttänyt, jotka hän hyvää hyvyyttään on minulle ostanut.

Meillä oli avioehto, mutta mies ei missään vaiheessa kysynyt takaisin ostamaansa vihkisormusta tai muitakaan arvokoruja ja -kelloa, joita käytän yhä edelleen päivittäin. Ne on saatu lasten syntymisiin liittyen. Ei edes keskusteltu niiden palauttamisesta.

Ap

Minä meinaan teettää tyttärelleni kihla ja vihkisormuksistani rippilahjaksi jotain sitten joskus.

M41

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En mitään. Emme koskaan hankkineet sen paremmin kihla- kuin vihkisormuksia.

Olisi kiva tietää miksi tämä on saanut alapeukkuja.

Koska kommenttisi ei mitenkään liittynyt aiheeseen.

Etiketin mukaan mies ostaa sormuksen liiton merkiksi ja jos liitto kariutuu niin nainen palauttaa sormuksen miehelle. Jos ap on itse maksanut sormuksen niin sitten ymmärrän, muuten en.

Minun eksäni ei ollut tyytyväinen vihkisormukseen (oltiin köyhiä opiskelijoita kun mentiin naimisiin) ja ostatti vielä toisen prameamman tilalle. Eron jälkeen sanoin haluavani sormukset takaisin. Eksä oli niin typerä, että ensin leikki ettei ollut huomannut pyyntöä ja kun toistin sen niin lopulta väitti sormusten hävinneen. Just joo.  Tästä viisastuneena en enää osta naisille sormuksia enkä suosittele sitä muillekaan miehille.

Vierailija kirjoitti:

Ex vaati sen takaisin!! :D uskomaton tyyppi kyl on tuo mies..

Sehän kuulu antaa takaisin, hupsu. Kihlasormuksetkin annetaan molemmin puolin takaisin.

Vierailija kirjoitti:

Olen erittäin yllättynyt, että vielä vuonna 2017 niin monella naisella tuntuu olevan miehen ostama vihkisormus! Onko miehellä vastaavasti sitten vaimon ostama vai elättekö vielä jotain 1800-lukua, jolloin kallis sormus oli "vakuutus" mahdollista leskeyttä varten?

Olet ilmeisesti sitten erittäin yllättynyt myös siitä että, moni nainen on mennyt naimisiin ennen vuotta 2017?  Jotkut ovat yhä jopa kymmeniä vuosia sitten solmitussa avioliitossa.

Laitatin kihlasormukseen viisi pientä rubiinia ja itse hioin kaiverrukset poi. Vihkisormuksen myin. Siitä sai vähän. En pidä rubiinisormusta enää, kun on uudet sormukset, mutta oli se ihan nätti.

Tuolla se korurasiassa odottaa, en tosin tiedä mitä odottaa?

Ehkä annan sen joskus tyttärelle jos sen haluaa/huolii?