Lue keskustelun säännöt.
Mieheni valehteli pienestä asiasta
09.08.2017 |
Ja minua vaivaa se todella paljon, koska hän ei ole ennen (tiettävästi) minulle valehdellut pienemmistäkään asioista ja olen luottanut häneen kuin kiveen.
Meille tarjoutui tilaisuus mennä eräälle keikalle ja hänen piti kysyä ko. ajankohta työpaikaltaan itselleen vapaaksi. Samalla hänen piti kysyä siitä noin kaksi viikkoa eteenpäin oleva toinen ajankohta vapaaksi. Hän ilmoitti minulle, että sai palkatonta vapaata jälkimmäiselle ajankohdalle, mutta keikalle ei pääse, koska hänen kollegansa on samaan aikaan lomalla.
Tänään minulle paljastui, että kollega on viettänyt jo lomansa.
Minua ei niinkään harmita se, etten pääse keikalle, vaan se, ettei mieheni voinut sanoa asiaa suoraan. Hän ei kai jostain syystä konserttiin tarpeeksi halunnut, mutta oikean syyn sijaan valehteli minulle.
Ylireagoinko, vai onko ok olla todella harmissaan tällaisesta asiasta? Luottamus ja keskinäinen vuoropuhelu ovat minulle tärkeitä asioita, joita olen pitänyt myös suhteemme vahvuuksina.
Kommentit (68)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä, miten yksi sana - tulisuus - nähdään helppona suuttumisena, epävakautena, raivon partaalla olemisena pienestä asiasta, pikkuasioista nalkuttamisena jne.
Itse toit sen esille, eli koit tarpeelliseksi mainita tässä yhteydessä, eli arvelut itsekin, että voisi vaikuttaa.
Voihan se mies ihan turhaan välttää pieniäkin konflikteja, mutta silti. 😮
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä, miten yksi sana - tulisuus - nähdään helppona suuttumisena, epävakautena, raivon partaalla olemisena pienestä asiasta, pikkuasioista nalkuttamisena jne.
Itse toit sen esille, eli koit tarpeelliseksi mainita tässä yhteydessä, eli arvelut itsekin, että voisi vaikuttaa.
Voihan se mies ihan turhaan välttää pieniäkin konflikteja, mutta silti. 😮
Mitä silti? Ihan turha ap:n "tulisuuden" syyksi työntää miehen nössöys/epärehellisyys. Minä pitäisin aika isona valheena sitä, että sepusteltaisiin ummet lammet työkavereista sen sijaan, että sanottaisiin todellinen syy, mikä se lie onkaan.
Juuri pointti, minkä tuolla joku sanoi: ellei toisesta ole "tulisuuden" tai minkä lie vuoksi sen verran vastuutaan suhteesta kantamaan, että sanoo suoraan, mikä on tilanne, miten sellaiseen ihmiseen voi luottaa? Missä kaikessa muussa mennään rimaa hipoen, kun en mää viitsi, emmää kehtaa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä, miten yksi sana - tulisuus - nähdään helppona suuttumisena, epävakautena, raivon partaalla olemisena pienestä asiasta, pikkuasioista nalkuttamisena jne.
Itse toit sen esille, eli koit tarpeelliseksi mainita tässä yhteydessä, eli arvelut itsekin, että voisi vaikuttaa.
Voihan se mies ihan turhaan välttää pieniäkin konflikteja, mutta silti. 😮Mitä silti? Ihan turha ap:n "tulisuuden" syyksi työntää miehen nössöys/epärehellisyys. Minä pitäisin aika isona valheena sitä, että sepusteltaisiin ummet lammet työkavereista sen sijaan, että sanottaisiin todellinen syy, mikä se lie onkaan.
Juuri pointti, minkä tuolla joku sanoi: ellei toisesta ole "tulisuuden" tai minkä lie vuoksi sen verran vastuutaan suhteesta kantamaan, että sanoo suoraan, mikä on tilanne, miten sellaiseen ihmiseen voi luottaa? Missä kaikessa muussa mennään rimaa hipoen, kun en mää viitsi, emmää kehtaa?
Jos sanoo suoraan niin naisen reaktio voi olla "etä sä nyt ole tosissasi, kyllä kai minä menen sun töiden edelle ja tämä ihana keikka" pälle koiranpentukatsetta ja ehkä jopa itkun tirautus jos oikejn pitkälle mennään. En nyt väitä että tilanne on ollut tämä. Jollakin voi olla ja se ei ole kyllä enää miehen vallassa jos noin käytäydytään.
Sanos ap miten teidän keskustelu on edennyt.
"Mä saisin liput tuonne, mennään"
" kulta mulla on töitä sillon"
"Niin mut ota vapaata"
" mä pidin just mun kaikki lomat"
"Niin mut ota palkatonta"
"Kun mun pitäs ny olla töissä"
"Kyllä se Make hoitaa"
Jne jne, osunko lähelle ap? Nainen jolle ei voi sanoa ei?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos ihminen ei pysty liitossa tuon vertaa kohtaamaan vaikeita tilanteita, ei häneen voi tosipaikan tullen luottaa. Usko pois, olen kokenut samanlaisen peterpantyypin kanssa elämisen.
Jos ihminen ei tuon vertaa pysty liitossa ottaan toisen mielipidettä huomioon, vaan väen vängällä ajaa aina oman tahtonsa läpi, ei voi tosipaikan tullen luottaa että hän ymmärtää ettet oikeasti pysty ja hän ajaa sinut piippuun.
Usko pois olen kokenut sellaisen katujyrän kanssa elämisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kyllä ymmärrä, miten yksi sana - tulisuus - nähdään helppona suuttumisena, epävakautena, raivon partaalla olemisena pienestä asiasta, pikkuasioista nalkuttamisena jne.
Itse toit sen esille, eli koit tarpeelliseksi mainita tässä yhteydessä, eli arvelut itsekin, että voisi vaikuttaa.
Voihan se mies ihan turhaan välttää pieniäkin konflikteja, mutta silti. 😮Mitä silti? Ihan turha ap:n "tulisuuden" syyksi työntää miehen nössöys/epärehellisyys. Minä pitäisin aika isona valheena sitä, että sepusteltaisiin ummet lammet työkavereista sen sijaan, että sanottaisiin todellinen syy, mikä se lie onkaan.
Juuri pointti, minkä tuolla joku sanoi: ellei toisesta ole "tulisuuden" tai minkä lie vuoksi sen verran vastuutaan suhteesta kantamaan, että sanoo suoraan, mikä on tilanne, miten sellaiseen ihmiseen voi luottaa? Missä kaikessa muussa mennään rimaa hipoen, kun en mää viitsi, emmää kehtaa?
Kiltti ihminen ei välttämättä pärjää katujyrälle. Kun ei hyväksytä ollenkaan sitä eitä, niin joskus ainoa keino selvitä tilanteesta on valkoinen valhe. Niin monta kertaa muakin on haluttu käyttää kuskina tai ilmaisena työvoimana, ja olen valehdellut etten nyt pääse ja on muuta sovittua, kun tuo ihminen olisi vetänyt herneet nenään jos olisin sanonut että haluun vaan olla kotona. Äitini on yksi näitä"suoria ja rehellisiä" ihmisiä, joiden mielestä muiden haluamiset on sivuseikka hänen suunnitelmien rinnalla. Erittäin voimakastahtoinen ihminen.
Ap:n kohdalla miesvalinta ei ole mennyt ihan nappiin, kannattaa vaihtaa sellaiseen josta on vastusta. Joku päivä liitto kaatuu tuohon asiaan kuitenkin. Mies tapaa jonkun joka kuuntelee häntäkin.
Jos ihminen ei pysty liitossa tuon vertaa kohtaamaan vaikeita tilanteita, ei häneen voi tosipaikan tullen luottaa. Usko pois, olen kokenut samanlaisen peterpantyypin kanssa elämisen.