Mies jätti koska ei kuulemma enää kykene rakastamaan mua koska olen äiti

Rakkauteni vaimoani kohtaan on vain kasvanut viiden lapsen myötä.

Mulla ex-miehellä on tunnelukkoja, jotka aktivoituvat aina raskauden ja pikkulapsivaiheen aikana. Hänellä itsellään vaikea lapsuus.

Lopulta erosimme ja pärjään paremmin näin. Neuvoni: älä tee lisää lapsia. Tuo vaihe menee todennäköisesti ohi, mutta mieti pystytkö hyväksymään sen. Sama tulee myös todennäköisesti jos sairastut tai olet muuten heikko, et saa tukea.

Vierailija kirjoitti:

??? kirjoitti:

Oleko käyttäytynyt pelkästään kuin äiti ja unohtanut, ettet ole miehesi äiti vaan vaimo?

Kiitos syyllistämisestä.

Ap

Ja sinun vastauksesta päätellen asiassa on käynyt juurikin edellä kuvatulla tavalla. Nainen on VAIN lapselle äiti, miehellä aina puoliso! Aikaa pitää löytyä myös miehellä ja parisuhteelle, muuten on tuhon avaimet käsissä, ennen kuin huomaatkaan! Nyt se lapsi "syrjään" ja aikaa miehellä ja parisuhteelle, josko olisi vielä pelastettavissa. Jos on, älä enää ikinä unohda miestäsi!

Vierailija kirjoitti:

Miksi perheenpäät häipyvät johtoalueeltaan eli perheistä näin helposti?

Mistä tämä perheenpää juttu tulee? Raamatusta? Raamatussa ei kertaakaan sanota että mies olisi perheen pää! Raamattu sanoo että mies on VAIMON pää, ei perheen pää!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Selvennätkö vähän? Valitettavasti aika moni nainen unohtaa olevansa nainen ja vaimo lapsen syntyessä, ollaan vain se äiti, ei mitään muuta. Tästä on enemmän kuin liikaa esimerkkejä."

Mies sanoi jo raskauden alussa ettei rakasta, koska olen (tuleva) äiti.

Ap

Olisiko kannattanut hieman miettiä muutamaa asiaa ennen raskautumista? Eli vaikka sitä miesvalintaa ja yhteisiä tulevaisuuden suunnitelmia? Eipä tietenkään. Mutta terveisiä sinne Porvooseen tosiaan, parempi onni seuraavalla kerralla.

Ja jälleen miehen lapsellisuus ja kypsymättömyys on naisen syytä ja vastuulla. Miehistä suuri osa on epäkypsiä ja jos siitä syyllistetään naisia, ei se tule koskaan muuttumaan. 

Miehen lapsellisuus ja kypsymättömyys eivät ole naisen syytä ja vastuulla, mutta sen sijaan Ap on vastuussa valinnastaan hankkia lapsi tuollaisen epäkypsän miehen kanssa. Jos miehistä suurin osa on epäkypsiä, on meidän naisten ehkä parempi pelata varman päälle ja pysytellä lapsettomina.

Huoh, mistä näitä epäkypsiä ja tasapainottomia miehiä tulee :( Minut jätettiin tyttären, miehen lapsen, ollessa 5 kk vanha. 

Mies itse asiassa muuttui eri mieheksi jo lapsen synnyttyä, mutta onhan se iso elämänmuutos joten annoin tilaa ja rauhaa. Mies pakeni ylitöihin, alkoi käydä kaljalla työn jälkeen jne. Ei osoittanut minkäänlaista kiinnostusta omaan lapseensa eikä minuun. Hyvin kylmästi totesi jos lapsi itki, että hyvänen aika nainen, hiljennä se, hänellä on vaativa työ eikä hän voi nukkua jos tuo rääkyy! Mies oli jatkuvasti levoton ja hermostunut mutta ei suostunut puhumaan mikä on. 

Paitsi sitten kun lopulta jätti minut. Sitten kertoi, että hän ei vaan kestä lapsiperhe-arkea. Eikä sitä että minusta on tullut "maitoa tuottava jättiutareinen lehmä". Eikä sitä lasta, joka vaan huutaa pää punaisena ja vaatii antamatta mitään. Keskustelumahdollisuudet mies torppasi sillä, että ilmoitti että hänellä on myös jo uusi naisystävä, 19-vuotias itäeurooppalainen. Joten hyvästi vaan ja kyllä hän elarit maksaa, älä huolehdi, kun hän itse on sen virheen tehnytkin että on lapsen omasta halustaan tehnyt.

Mies tosiaan lähti, eikä ole halunnut lapsen säännöllisiä tapaamisia ollenkaan. Joskus niin, että mennään vaikka syömään vain, ei missään nimessä halunnut lastaan luokseen ilman että minä olen paikalla. "Mitä hän semmoisen kanssa osaisi tehdä, kun ei osaa edes itselleen ruokaa laittaa". Nyt mies onkin töissä Kaliforniassa ja asuu siellä joten isää ei lapsi näe. Ja tämäkin oli naimisiin mennessä oikein kunnollisen oloinen mies, akateemisesti koulutettu, töissään menestyvä, kaikin puolin tunnollisen ja asiallisen oloinen. Ja itse halusi lapsen enemmän kuin minä.

 

Aivan käsittämätöntä käytöstä mieheltä. Eikö tämä mies ap:n raskaaksikin tehnyt? Oma kulta ja oma lapsi on parasta mitä tässä elämässä voi saavuttaa.

Sinkkumies40

Vierailija kirjoitti:

 

Aivan käsittämätöntä käytöstä mieheltä. Eikö tämä mies ap:n raskaaksikin tehnyt? Oma kulta ja oma lapsi on parasta mitä tässä elämässä voi saavuttaa.

Sinkkumies40

Villi arvaus taas: ap unohti ehkäisyn kun biologinen kello huusi täysillä. Mies ei olisi alunalkaenkaan halunnut lasta ap:n kanssa, mutta kun pulla oli jo uunissa ap:n unohduksen takia, niin hän päätti yrittää. Yritti raskauden ja lapsen ensimmäisen viiden ajan, eli liki pari vuotta, mutta mikään ei ollut entisellään. Lapsi on kyllä ihana, mutta sen äiti ei. Miehellä ei ollut enää mitään tunteita naista kohtaan vaikka mitä yritti ja parhaansa teki. Nainen oli vieras.

Kuinka kauan yrittämistä pitäisi jatkaa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

B33 kirjoitti:

Vuoden? Mä lähdin kun lapsi oli 3 kk vanha.  Syy oli äidin vihamielinen käyttäytyminen, ei lapsi tai äitiys. Hyvin ovat kahdestaan pärjänneet. Mitä nyt exä itkee kun käyn siellä.

Vau. Kyllä miehet kehtaavat taputella itseään olkapäälle mitä ihmeellisimmistä asioista.[/quote

Syy oli äidin vihamielinen käyttäytyminen. Kuinka kauan sellaista vihamieliseksi hirviöksi muuttunutta vierasta ihmistä pitäisi sietää, ennen kuin tietää, ettei tästä mitään tule?

No voi herran tähden! Ainakin nyt enemmän kuin 3 kk! Eihän siinä ajassa ole ehtinyt vielä edes raskaus/synnytyshormonit tasaantua :D Olisit ollut tukena puolisollesi ja antanut kaiken mahdollisen avun niin olisi vihamielisyys laantunut varmasti ajallaan.

Vierailija kirjoitti:

Näin se on, lapsi tuhoaa sekä seksielämän että parisuhteen.

Vaikka tätä alapeukutetaan epätoivoisesti, niin fakta on tilastojen perusteella, että avioero- ja pettämispiikit tilastoissa sattuvat pääosin kahteen elämänvaiheeseen: a) lapsen/lasten ollessa pieniä b) lasten aikuistuttua ja lähdettyä maailmalle. 

Syy kohtaan "a" on usein miehen tuntemus siitä, että tuore äiti antaa kaiken huomionsa vain lapselle tai sitten riidat, jotka kumpuavat väsymyksestä ja erimielisyyksistä, jotka liittyvät töihin, kotitöihin ja lastenhoitoon. Kohtaan "b" on useampia syitä, jotka liittyvät kymmenien vuosien parisuhteeseen, kuten kyllästyminen, ihastumiset ulkopuolisiin tai tyhjyyden tunne kun koti on jälleen vain (toisistaan vuosien saatossa vieraantuneiden) isän ja äidin käytössä kahdestaan. 

Samalla voisi sanoa, että edellämainitut ovat niitä avioliiton/parisuhteen tyypillisimpiä karikoita, joista selviäjät sitten ovatkin usein yhdessä toisen kuolemaan saakka. Se selviäminen vaatii kovasti töitä parisuhteen eteen. Jos uhraa itsensä vain lapsille, niin parisuhde kuolee ennemmin tai myöhemmin.

M48 (teinitytön isä, kerran eronnut)

Ihme teinimentaliteettia. Rakkausvaihe kestää 6kk. Sen jälkeen suhde rakennetaan tavalle ja järkisyille.

Jos on joku ihme tarve olla rjatkuvasti rakastunut en ihmettele pllenkaan ettei parit pysy koossa, mutta moiset eivöt ole muutenkaan kypsiä muuttamaan pois äidin ja isän luota ja vielävähemmän valmiita elämään jonkun muun kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Ihan itkettää sinun puolesta. Miehet häipyy takavasemmalle aina silloin kun  nainen eniten apua tarvitsisi. Pelkureita kaikki! Lapselle kostetaan se kun kaikki ei menekään joka päivä kuin saduissa ja tarinoissa. Miehet elää jossain ihme ruusuisessa höttöunelmassa eikä kestä normiarkea yhtään. Tsemppiä, kyllä sinä pärjäät yksinkin lapsen kanssa. Helppoa se ei tule olemaan, voin kertoa kokemuksesta, mutta sinä selviät siitä.

Jaa, miten se nyt olikaan ketkä niitä parisuhde-eroja ottikaan? Naiset lyö eropapereita solkenaan vetämään kun elämä ei alun kiihkoa ja romantiikkaa. Jos mies ei kohtele naista kuin prinsessaa niin ero on varma!

No siis näin miehenä olen käynyt saman läpi. Lapsi kun syntyi niin expuoliso synnytti samalla aivot pois. Vuoden koitin kestää ja sitten lähdin. Seksiä ei enää kiinnostanut. Akan mielestä koska kävin töissä, on kaikki illat minun hoitovuoroja ja hän saa hurvitella. Vittu minä toin leivän. Poikien reissuihin ei päästänyt. Söi herkkuja niin että lihoi vielä raskauskilojen päälle. Ei ollut mitään jäljellä siitä kiltistä, urheilullisesta ja kiihkeästä naisesta jonka kanssa halusin olla. Niin ja nainen vaati sen lapsen, sanoi että asiat ei muutu vaikka lapsi tehdään. Nyt lihonut vielä lisää, takas kerjännyt.

Olen enää naimisissa vain lapsen takia. Kaikki on mennyt päin piparia lapsen hankkimisen jälkeen. Tekisi mieli erota, mutta lapsen takia koitan kestää tuota vaimoa vielä ainakin siihen asti että lapsi menee kouluun. Sitten lähden, olen enää rahapussi ja syntipukki vaimolleni. En ymmärrä miten naiset muuttuu niin paljon lapsen syntymän jälkeen. M33

Huom miehet. Suosittelen eroamista naisesta jos lapsen jälkeen muuttuvat "hulluiksi lehmiksi". Ensimmäisestä erosin ja voin sanoa että elämä on nyt paremmin kuin siinä paskassa suhteessa. Ei kannata vaan lapsen takia jäädä. Heti vaan ero, eikä elareita tarvi pelätä. Pidät vaan huolen että saat ne minimiin. Palkankorotuksista et ole velvollinen kertomaan tai alkaa maksaa enemmän.

Olen tavannut miehiä jotka ovat sanoneet, etteivät pysty enää synnytyksen jälkeen ajattelemaan vaimoaan seksuaalisena olentona. Vähän tämmöinen äiti on pyhä olento.

Vierailija kirjoitti:

Olen enää naimisissa vain lapsen takia. Kaikki on mennyt päin piparia lapsen hankkimisen jälkeen. Tekisi mieli erota, mutta lapsen takia koitan kestää tuota vaimoa vielä ainakin siihen asti että lapsi menee kouluun. Sitten lähden, olen enää rahapussi ja syntipukki vaimolleni. En ymmärrä miten naiset muuttuu niin paljon lapsen syntymän jälkeen. M33

Myös isän tulee muuttua isäksi eikä leikkiä aikaa ennen lapsia. Jos isä jää kiinni vanhaan, voi vaimon muutos mennä överiksi, koska hän joutuu kompensoimaan lapsellista isää ja hukkuu omaan epätoivoon ja väsymykseensä. Kun molemmat muuttuvat riittävästi ja oikeaan suuntaan, tasapaino säilyy.

B33 kirjoitti:

Vuoden? Mä lähdin kun lapsi oli 3 kk vanha.  Syy oli äidin vihamielinen käyttäytyminen, ei lapsi tai äitiys. Hyvin ovat kahdestaan pärjänneet. Mitä nyt exä itkee kun käyn siellä.

Surkee trolli. Miestä nähnytkään...

Ap kertoi hyvin vähän itsestään ja elämästään, mutta tsemppiviestejä vaan tulee joiltakin yhtä tolloilta. Vaikka tämä juttu nyt provo olikin, niin sattuuhan näitä.

Yksi vastaava suhdeviritys oli lapseni silloisen päiväkotikaverin perhe. Jossittelemalla ei pitkälle päästä, mutta ehkäisy olisi ollut paikallaan ja siitä myös mies olisi voinut huolehtia. Naiselle ehkäisy ei ollut niin noko nuukaa ja kas, lapsi syntyi niin huonoon parisuhteeseen, että sellaiseen ei yksikään lapsi tarvitsisi syntyä. Naisella oli jo yksi lapsi toisen miehen kanssa ennen tätä miestä, mutta naisen toiveissa oli toinenkin lapsi. Isompi lapsi vietti paljon aikaa oikean isänsä vanhempien luona, joten oikeaa perhe-elämää ei juuri vietetty, vaan nainen oli muodikas sinkkuäiti miehelle.

Suttahan siitä tuli. Mies jäi nalkkiin perhe-elämään ja nainen sai lapsilukunsa täyteen. Mies huolehti perheestään minkä pystyi, mutta rakkautta ei ollut kuin lapseen. Naisella rakkaus riitti lähinnä itseensä ja lapsilisiin ja muihin tullin. Onneksi mies löysi mukavan uuden naisen vierelleen ja perusti tämän kanssa uuden perheen. Miehen ensimmäinen lapsi sai perheessä hyvän kodin ja toivottuja sisaruksia. Myös naisen isompi lapsi sai paikan tässä perheessä, joten nyt mamma hurvittelee lähes lapsettomana missä hurvittelee, en tiedä.

Pointti oli siis se, että lapsi oli rakas ja tärkeä, mutta sen äiti ei. Ero lapsen äidistä oli niin lapselle kuin miehellekin paras päätös ikinä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Näin se on, lapsi tuhoaa sekä seksielämän että parisuhteen.

Niin, mies ei kestä sitä että naisen keho muuttuu raskauden myötä eikä siksi enää halua harrastaa seksiä raskausarpien, roikkuvan vatsanahan ja riippuvien rintojen yms. luonnollisten muutosten takia. Mies ei myöskään kestä vauvaa joka rääkyy, valvottaa, vie vaimon huomion ja tekee molemmat vanhemmat väsyneiksi.

Kaikkein vähiten mies kestää vaimoa joka hoitaa vauvaa miehen ollessa töissä, herää yöllä imettämään ja on jatkuvassa unenpuutteessa eikä siksi jaksa "pitää huolta itsestään" (lue: mennä salille, meikata, laittaa hiuksia, käydä shoppailemassa uusia vaatteita).

Ja tämähän on tietenkin kaikki vauvan ja vaimon syytä eikä suinkaan miehen.

Juurikin näin, eli lapsi tuhoaa seksielämän ja parisuhteen kuten tuossa perustelit. Sehän on naisten mielestä ihan "luonnollista" ja hyväksyttävää että nainen voi hylätä miehen päästää itsensä rupsahtamaan ja lopulta syyttää kaikkia muita tapahtuneesta, eikö vain?