Lue keskustelun säännöt.
Tänään Kaivarissa ravintolan terassilla tapahtunutta
08.08.2017 |
Tänään istuin Kaivarissa ravintolan terassilla. Lähipöydässä oli äitejä taaperoineen. Äiti, sekä joku 'ei lapsen äiti' kävelyttivät taaperoa ympäri terassia, pöytien ja asiakkaiden välissä. Taapero kiersi pöydästä toiseen hakien kontaktia ihmisiin. Jotkut huomioivat, jotkut ei. Istuin siinä aika lähellä, niin taapero tuli useamnan kerran seusomaan viereeni, pitäen tuolistani kiinni, äiti tai toinen yksi näistä naisista seisoi siinä vieressä, eivät ottaneet lasta pois vierestäni, eikä kieltäneet menemästä häiritsemään muita pöytäseurueita. En edes katsonut lasta päon, saatika aikuista, joka seisoi 2 metrin päässä lapsesta, odottamassa että alkaisin ihastella tätä vierasta lasta. Äiti/toinen seureen nainen sanoi minulle jotain, mutta en vastannut tai kääntynyt lapseen päon, antanut heidän kerjäämäänsä palkintoa; taaperon ihastelua.
Miksi ihmiset antavat lastensa kontaktoida vieraita ihmisiä ja miksi pitäisi ihadtella vieraita lapsia? Olen itsekin äiti, en ole koskaan antanut lapseni mennä häiritsemään ravintolan muita asiakkaita.
Kommentit (174)
Epämiellyttävä aloitus. Aloittaja haluaa tehdä numeron itsestään ja siitä, ettei missään nimessä kiinnitä huomiota muihin kuin niihin, joita hän tuntee. Voi ei.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jännä, miten Italiassa lapsia ihaillaan ja halaillaan julkisesti. Mutta niin tekevät omat vanhemmat, isovanhemmat ja tuttavat. En ole koskaan nähnyt, että lapset tuodaan muihin pöytiin häiriköimään.
Olin Suomessa esikoiseni kanssa helsinkiläisravintolassa syömässä ystäväni ja poikani kanssa. Iäkkäämpi pariskunta katseli useaan kertaan meitä ja lopulta tulivat kysymään (enlanniksi), voiko ottaa valokuvan pojastani (oli juuri täyttänyt vuoden). Kertoivat asuvansa Kaliforniassa. En kokenut häiriöksi, pariskunta onnellisen tuntuinen ja ikää varmasti reilut 70v.
Vanhuksetkin tulevat häiriköimään.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen sitä miksi tätä lasten ravintolavaeltelua tapahtuu vain Suomessa, ja miksi vanhemmat eivät puutu asiaan.
Olen asunut kuudessa muussa maassa, ja matkustellut noin kolmessa kymmenessä, eikä tätä ole tullut vastaan kuin Suomessa. Paitsi kerran eräässä lomakohteen hotellissa mutta silloinkin lapsi oli suomalaisperheen lapsi.
Miettikää tuollainen tilanne esim. USAn Floridassa jossa lasten kaappaaminen on ollut melko yleistä vaikkei niistä suomalaismedioihin saakka aina kuulu, eli tuossa vaiheessa mahdollinen kaappaaja olisi jo napannut lapsen ja siinä olisi vanhemmilla ihmettelemistä että minne pääsi ravintolasta katoamaan!
Minäkin olen asunut muutamassa Euroopan maassa ja törmännyt mm.
- raitiovaunussa riehuviin ja huutaviin lapsiin jotka ovat pitäneet ratikkaa kiipeilytelineenä (se oli ihan normimeininkiä Saksassa)
- Ravintolapöytiä "siivoaviin" taaperoihin -ko lapset olivat ravintolan omistajien lapsia ja vaeltelivat hyvin vapaasti ympäri ravintolaa
- Elokuvissa popcornia ympäriinsä heitteleviin lapsiin (Irlannissa ihan normaalia lasten leikkimistä). Ne popparit lentää yllättävän monen penkkirivin päähän.
- aurinkoa ottavien ihmisten ympärillä jalkapalloa pelaaviin lapsiin (nämä olivat englantilaisia) etelänlomalla
Jostain syystä olen Suomessa onnistunut välttymään vastaavilta tilanteilta
Aika outoa jos miettii sitä että vain Suomessa on häiritsevästi käyttäytyviä lapsia ja ulkomailla vain sellaisia hiljaisia ja sivistyneitä nukkelapsia.
Toki kokemukseni ulkomailla asumisesta ja lomailusta ovat vähäisemmät kuin edellisen. Olen asunut vain 3 eri maassa ja lomaillut lähinnä Euroopassa.
Olisi todellakin aikuisen asia viedä lasta eteenpäin. Ei kannata kerjätä liikaa huomiota. siinä saa yleensä rätin vasten naamaa. Kaikki eivät jaksa alkaa ihastella tai jutella.
Vierailija kirjoitti:
Nain Ranskassa asuvana voin kertoa, etta taalla lapsia on helpompi sietaa, silla taalla lapset eivat hypi aikuisten silmille, ovat poikkeuksetta hyvin kasvatettuja ja minkaanlaista kiukuttelua, riehumista tai vastaavaa ei suvaita julkisilla paikoilla. Taalla on mukava katsella naita pikkuisia hurmureita, jotka osaavat etiketit ja kauniin kaytoksen pienesta pitaen.
Mutta kun tulen Suomeen, naen yleensa naama punaisena huutavia, rakaposkisia kersoja, jotka ovat kuin toiselta planeetalta. Silloin iskee aina koti-ikava Ranskaan.
Mielenkiintoista, että näet Suomessa vain naama punaisena huutavia, rakaposkisia kersoja.
Suvaitaanko Ranskassa kiukettelua edes kotona?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voi voi tämän ajan kasvatusta tai eipä sitä ole edes.
Tuota samaa voivottelua on jatkunut antiikin ajoista lähtien. Ja sama virsi taitaa jatkua loputtomiin 😀
Mitä iloa on mennä noin pienten kanssa ravintolaan, kun ei kahvittelusta tai syömisestä tule mitään. Sama on kaupoissa käynti koko perheen voimin; säälittävää. Eikö perheen yhteinen aika voi olla yhtään laadukkaampaa kuin riehuminen prismassa.
Voisi olla lapsivapaat ravintolat ja marketit, ainakin yksi molempia/kaupunki.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eilen tollanen taapero tuli pyörimään pöytäni ympärille ja alkoi hirvee paskan katku leijailla nenääni. Ois nyt vittu voinu käydä sen vaipan vaihtamassa. Lähellä oli, että olisin oksentanut.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä, miten Italiassa lapsia ihaillaan ja halaillaan julkisesti. Mutta niin tekevät omat vanhemmat, isovanhemmat ja tuttavat. En ole koskaan nähnyt, että lapset tuodaan muihin pöytiin häiriköimään.
Olin Suomessa esikoiseni kanssa helsinkiläisravintolassa syömässä ystäväni ja poikani kanssa. Iäkkäämpi pariskunta katseli useaan kertaan meitä ja lopulta tulivat kysymään (enlanniksi), voiko ottaa valokuvan pojastani (oli juuri täyttänyt vuoden). Kertoivat asuvansa Kaliforniassa. En kokenut häiriöksi, pariskunta onnellisen tuntuinen ja ikää varmasti reilut 70v.
Vanhuksetkin tulevat häiriköimään.
Hemmetin huomiohu*rat. :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jännä, miten Italiassa lapsia ihaillaan ja halaillaan julkisesti. Mutta niin tekevät omat vanhemmat, isovanhemmat ja tuttavat. En ole koskaan nähnyt, että lapset tuodaan muihin pöytiin häiriköimään.
Olin Suomessa esikoiseni kanssa helsinkiläisravintolassa syömässä ystäväni ja poikani kanssa. Iäkkäämpi pariskunta katseli useaan kertaan meitä ja lopulta tulivat kysymään (enlanniksi), voiko ottaa valokuvan pojastani (oli juuri täyttänyt vuoden). Kertoivat asuvansa Kaliforniassa. En kokenut häiriöksi, pariskunta onnellisen tuntuinen ja ikää varmasti reilut 70v.
Vanhuksetkin tulevat häiriköimään.
Älä anna ikinä ottaa kenenkään vieraan, edes vanhusparin ottaa valokuvia lapsestanne noin. Päätyy todennäköisesti vähintään pedarisivustolle. Miksi niitä muuten kiinnostaisi? Noilla tehdään kauppaa! Oikeasti.
Vierailija kirjoitti:
Hyi kamala miten ahdistavan kuuloinen ap olet! Sulla on joku tosi pahasti pielessä. Melkein säälittäisi, ellei vituttaisi. Sun kaltaiset ihmiset on niin synkkiä.
T. Itsekin äiti, joka ei liiemmin ihaile muita lapsia kuin omia, mutta silti osaan käyttäytyä, ja normaaleihin käytöstapoihin kuuluu huomata muutkin kuin oma napa
Normaaleihin käytöstapoihin kuuluu, että ei mennä vieraisiin ravintolapöytiin notkumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oo jaksanut lukea koko keskustelua, mutta voi että kun mua ärsyttää tän tyylisissä keskusteluissa aina nää apples and oranges -vertauskuvaa ruumiillistavat tyypit, joiden mielestä se ettei halua tulla häirityksi esimerkiksi yksin ravintolassa ollessaan on sama asia kuin se, ettei koskaan ota kehenkään muuhun tai heidän lapsiinsa mitään kontaktia, ja haluaa elää elämänsä täysin eristyksissä muista :D
Mä en ole mitenkään ihmisvihamielinen henkilö, vastaan esimerkiksi mielelläni small talk -aloitteisiin ja hymyilen usein katsekontaktia ottaville pikkulapsille, mutta olisin silti todella vaivaantunut jos kahvilassa tai ravintolassa istuskellessani pikkulapsi, vieläpä vanhempineen, tulisi viereen kerjäämään huomiota. Saattaisin tuollaisessa tilanteessa itse tosin hymyillä pikaisesti ja sanoa "terve", mutta viimeistään jos lapsi tuotaisiin uusintakierrokselle tai päästettäisiin tuolinkarmiin tai minun hihaani roikkumaan, saattaisin vilkaista äitiä jo hieman hämmentyneesti. Tämä siksi, että menen kahviloihin usein shoppailureissun jälkeen rauhoittumaan kahvi- tai teekupposen ja pikkulämpimän ääreen, usein lukemaan kirjaa ja joskus jopa pikku hetkeksi opiskelemaan, jos hälyä ei ole paljon. Kaipaisin tällöin omaa rauhaa, enkä jaksa viihdyttää tällaisissa tilanteissa toisen lasta tai osallistua hänen kasvatukseensa. Minusta lapselle ei sitä paitsi pitäisi opettaa, että muita ihmisiä saa mennä häiritsemään. Jos kahvilan sisustuksessa on vaikka jotain kiinnostavaa, sitä voi toki käyttää lasta katsomassa, mutta muita asiakkaita ei tarvitse töllistellä ja tökkiä kuin näyttelyesineitä.
Ja kahvilan myyjälle ja tarjoilijalle puhuminen on tietysti ihan eri asia kuin vieraalle lapselle, koska myyjälle riittää tervehdys, tilaus, kiitokset ja lähtiessä moikat.
Jonkun mielestä ap on siis ahdistava, kun valitsi hyvän tason kuppilapaikan rentoutuakseen, eikä pitänyt häiriötekijöistä.
Lähikapakassa on häiritsevää se, kun joku alkaa humalassa riehumaan ja meinaa itse joutua osalliseksi.
Jokaisella on oikeus istua rauhassa maksamansa tuotteen äärellä. Sinne ei mennä toisten lapsia kasvattamaan. Hoitakoot itse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi voi tämän ajan kasvatusta tai eipä sitä ole edes.
Tuota samaa voivottelua on jatkunut antiikin ajoista lähtien. Ja sama virsi taitaa jatkua loputtomiin 😀
Aina Inkeri Ankeinen ... tosin tässä ketjussa taitaa olla aika nuoria Ankeisia :)
Mut jos sanoo ystävällisesti lapselle moi ja äidille et haluamme syödä/olla rauhassa?
En tykkäisi tuolissa roikkumisesta ja korvaan huutamisesta, mutta jos joku pieni utelias lapsi tulee lähelle tuijottelemaan, niin hymyilen ja sanon moi. Sitten voi jatkaa omia juttujaan enkä häviä mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olin metrossa ja näin seuraavan tapahtuman. Ylimielisen näköinen äiti lapsineen istahti vanhaa mummoa vastapäätä. Eivät siis olleet samaa seuruetta mummon kanssa.
Lapsi potki molemmilla jaloillaan ilmaan ja osui välillä tuon mummon polviin. Mummo sanoi kohteliaasti ja hitaasti lapselle selittäen että jos et viitsisi potkia hänen polviaan kun hän on niin vanha ja polvetkin ovat niin vanhat ja kipeät niin niihin sattuu. Samalla tuo ylimielinen mamma korotti ääntään mummolle vihaisen näköisenä ja tiuski että "meillä kuule harrastetaan vapaata kasvatusta!" Näytti siltä että kilahtaa kohta oikein kunnolla ja alkaa huutaa, muttei sanonut enää mitään, eikä sanonut lapselleen mitään. Ei kehottanut lopettamaan, ei käskenyt.
Olin ihan hämilläni tuosta, samoin se mummo, mutta lapsi virnuili voitonriemuisena ja jatkoi mummon potkimista, mamman katsoessa mummoa pitkin nenänvarttaan. En ehtinut sanoa mitään kuten eivät vierustoverinikaan, kun mummon viereen ihan hetki sitten istahtanut isokokoinen keski-ikäinen mies hoksasi tilanteen ja sanoi mummolle että rouva vaihdetaas paikkaa. Siihen loppui lapsen potkiminen kun ei enää uskaltanut tuota isokokoista miestä potkia, ja äitinsä katsoi miestä närkästyneen näköisenä. Mummo sai vihdoin matkustaa rauhassa ja metrossa oli melko ahdasta muutenkin joten paikanvaihto ei ollut mahdollista.
En tiedä jatkosta koska jäin seuraavalla pysäkillä pois. Kävi tuon jälkeen mielessä että miten niiden hyvin kasvatettujen lasten käy koulussa, kun niille osuu tuollaisia psykopaatti-ipanoita jotka kuvittelee että voivat tehdä mitä vaan ja satuttaa toisia ihan miten lystäävät kun ei koskaan ole kielletty?
Urbaanilegenda, harmi ettet muistanut miten tarina oikeasti meni. Tässä lyhyesti tiivistettynä:
"kerran junan vastakkaisilla paikoilla istui äiti ja poika ja heitä vastapäätä nuori mies ja vanha mummo. poika potki mummoa sääriin. ensin mummo yritti vain siirtää jalkojaan, mutta poika vaan potki. sitten mummo kysyi äidiltä, etkö aio kieltää lastasi. äiti vastasi, että meillä on vapaa kasvatus. nuori mies sylkäisi äitiä naamaan ja sanoi, niin on mullakin. "
Hmm.. ketjussa puhutaan huomion kerjäämisestä, kun lapsi ottaa kontaktia toisiin ihmisiin. Minäkin ymmärrän, että ravintolassa halutaan istua rauhassa, mutta tätä raivoa ja vastenmielisyyttä lapsia kohtaan en. Mut on opetettu tervehtimään tervehdittäessä ja huomioimaan toiset ihmiset eikä pitämään heitä ilmana. Kyllä multa lapselle (tai kenelle tahansa ) hymy joutaa, ei maksa mitään mutta tuottaa iloa ja tekee toisen näkyväksi.
Vierailija kirjoitti:
Hmm.. ketjussa puhutaan huomion kerjäämisestä, kun lapsi ottaa kontaktia toisiin ihmisiin. Minäkin ymmärrän, että ravintolassa halutaan istua rauhassa, mutta tätä raivoa ja vastenmielisyyttä lapsia kohtaan en. Mut on opetettu tervehtimään tervehdittäessä ja huomioimaan toiset ihmiset eikä pitämään heitä ilmana. Kyllä multa lapselle (tai kenelle tahansa ) hymy joutaa, ei maksa mitään mutta tuottaa iloa ja tekee toisen näkyväksi.
No, ei kaikki kontaktin ottaminen olekaan kerjäämistä – pieni lapsi on luonnostaan utelias ja haluaa ottaa muihin kontaktia, itse ainakin ymmärrän tämän ja se on minusta ihan ok. Mutta se, että lapsi roikkuu ventovieraan asiakkaan tuolissa minuuttikaupalla taatattaen, vanhemman seuratessa vieressä, on vähän toinen juttu. Kerjäämistähän tuollainen roikkuminen ja kerta toisensa jälkeen luokse tuleminen on, mutta onko se kerjäämistä lapsen vai vanhemman puolelta, siitä voi olla montaa mieltä.
Jos menen vaikkapa itsekseni kahvilaan tai syömään, haluan olla rauhassa. Ei minua kiinnosta viereisen pöydän mammat lapsineen, kunhan pysyvät luotani poissa.