Lue keskustelun säännöt.
Tänään Kaivarissa ravintolan terassilla tapahtunutta
08.08.2017 |
Tänään istuin Kaivarissa ravintolan terassilla. Lähipöydässä oli äitejä taaperoineen. Äiti, sekä joku 'ei lapsen äiti' kävelyttivät taaperoa ympäri terassia, pöytien ja asiakkaiden välissä. Taapero kiersi pöydästä toiseen hakien kontaktia ihmisiin. Jotkut huomioivat, jotkut ei. Istuin siinä aika lähellä, niin taapero tuli useamnan kerran seusomaan viereeni, pitäen tuolistani kiinni, äiti tai toinen yksi näistä naisista seisoi siinä vieressä, eivät ottaneet lasta pois vierestäni, eikä kieltäneet menemästä häiritsemään muita pöytäseurueita. En edes katsonut lasta päon, saatika aikuista, joka seisoi 2 metrin päässä lapsesta, odottamassa että alkaisin ihastella tätä vierasta lasta. Äiti/toinen seureen nainen sanoi minulle jotain, mutta en vastannut tai kääntynyt lapseen päon, antanut heidän kerjäämäänsä palkintoa; taaperon ihastelua.
Miksi ihmiset antavat lastensa kontaktoida vieraita ihmisiä ja miksi pitäisi ihadtella vieraita lapsia? Olen itsekin äiti, en ole koskaan antanut lapseni mennä häiritsemään ravintolan muita asiakkaita.
Kommentit (174)
Lapset haluavat liikkua, aikuiset ohjaavat?
Itsellä kokemus kun ruokaravintolassa (jossa myös olutveikkoja) lapsiryhmä n 4-8v ehkä marssivat ympäri syötyään (äidit juttelivat keskenään pöydässä) mutta niinkuin lapsille käy innostus heräsi ja pian jo juostiin. Tarjoilijat väistelivät kuumien lautasten kanssa. Saimme ruuat eteen ja juoksurivistö lähestyi - sanoin ensimmäiselle että hei, muistatteko et pitää olla ruokarauha kun toiset syö. Ei voi silloin juosta.
Hämmästyivät hieman mutta menivät istumaan, joku kyseli miksei enää juosta tämä ensimmäinen tyttö totesi että "täti toivoi ruokarauhaa" . En siis huutanut tai komentanut mutta meni perille. Äidit eivät eväänsä liikauttaneet - tosin tilanne meni ehkä heiltä ohi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin metrossa ja näin seuraavan tapahtuman. Ylimielisen näköinen äiti lapsineen istahti vanhaa mummoa vastapäätä. Eivät siis olleet samaa seuruetta mummon kanssa.
Lapsi potki molemmilla jaloillaan ilmaan ja osui välillä tuon mummon polviin. Mummo sanoi kohteliaasti ja hitaasti lapselle selittäen että jos et viitsisi potkia hänen polviaan kun hän on niin vanha ja polvetkin ovat niin vanhat ja kipeät niin niihin sattuu. Samalla tuo ylimielinen mamma korotti ääntään mummolle vihaisen näköisenä ja tiuski että "meillä kuule harrastetaan vapaata kasvatusta!" Näytti siltä että kilahtaa kohta oikein kunnolla ja alkaa huutaa, muttei sanonut enää mitään, eikä sanonut lapselleen mitään. Ei kehottanut lopettamaan, ei käskenyt.
Olin ihan hämilläni tuosta, samoin se mummo, mutta lapsi virnuili voitonriemuisena ja jatkoi mummon potkimista, mamman katsoessa mummoa pitkin nenänvarttaan. En ehtinut sanoa mitään kuten eivät vierustoverinikaan, kun mummon viereen ihan hetki sitten istahtanut isokokoinen keski-ikäinen mies hoksasi tilanteen ja sanoi mummolle että rouva vaihdetaas paikkaa. Siihen loppui lapsen potkiminen kun ei enää uskaltanut tuota isokokoista miestä potkia, ja äitinsä katsoi miestä närkästyneen näköisenä. Mummo sai vihdoin matkustaa rauhassa ja metrossa oli melko ahdasta muutenkin joten paikanvaihto ei ollut mahdollista.
En tiedä jatkosta koska jäin seuraavalla pysäkillä pois. Kävi tuon jälkeen mielessä että miten niiden hyvin kasvatettujen lasten käy koulussa, kun niille osuu tuollaisia psykopaatti-ipanoita jotka kuvittelee että voivat tehdä mitä vaan ja satuttaa toisia ihan miten lystäävät kun ei koskaan ole kielletty?
Lapsen eskarin psykopaatti-ipana ei koskaan tullut läheiselle ala-asteelle, en tiedä mihin erityisryhmään hänet siirrettiin.
Voi voi tämän ajan kasvatusta tai eipä sitä ole edes.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kävi tuon jälkeen mielessä että miten niiden hyvin kasvatettujen lasten käy koulussa, kun niille osuu tuollaisia psykopaatti-ipanoita jotka kuvittelee että voivat tehdä mitä vaan ja satuttaa toisia ihan miten lystäävät kun ei koskaan ole kielletty?
Tosi monet lapsiperheet on nykyään psykopaatti tasolla.
Joku kertoi redditissa, miten sen kimppuun oli käynyt ostoskeskuksessa useampi lapsi, äitinsä kannustamana, siis se kertoja on vammainen. Ne lapset oli ilkkuneet sitä vammaiseksi, huutaneet ja yrittäneet kaataa sen tuolin ja se äiti oli vain kannustanut ja kutsunut sitä vammaista "avohoitopotilaaksi, joka ei saa olla vapaana".
Vähän kevyempi, mutta yhtä pimeä juttu saattui miehelleni meidän vakiokaupassa, töölön kasarmin k-kaupassa; joku äiti oli kannustanut pikkutyttöään tekemään tanssiesitykseen kaupassa, siis se oikeasti kannusti sitä lasta "näyttämään kaikille miten hyvin se tanssii, oi, oi", sitten se tyttö oli pyörinyt ympyrää huutaen äidin ihastellessa.
Valmistautui tulevaisuuteen ja seitsemän hunnun tanssiin.
Vierailija kirjoitti:
Voi voi tämän ajan kasvatusta tai eipä sitä ole edes.
Kasvatustyössä olevat ovat vuosikausia tuoneet ilmi, miten lasten lisäksi liian monta vanhempaa joutuu kasvattamaan samalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin metrossa ja näin seuraavan tapahtuman. Ylimielisen näköinen äiti lapsineen istahti vanhaa mummoa vastapäätä. Eivät siis olleet samaa seuruetta mummon kanssa.
Lapsi potki molemmilla jaloillaan ilmaan ja osui välillä tuon mummon polviin. Mummo sanoi kohteliaasti ja hitaasti lapselle selittäen että jos et viitsisi potkia hänen polviaan kun hän on niin vanha ja polvetkin ovat niin vanhat ja kipeät niin niihin sattuu. Samalla tuo ylimielinen mamma korotti ääntään mummolle vihaisen näköisenä ja tiuski että "meillä kuule harrastetaan vapaata kasvatusta!" Näytti siltä että kilahtaa kohta oikein kunnolla ja alkaa huutaa, muttei sanonut enää mitään, eikä sanonut lapselleen mitään. Ei kehottanut lopettamaan, ei käskenyt.
Olin ihan hämilläni tuosta, samoin se mummo, mutta lapsi virnuili voitonriemuisena ja jatkoi mummon potkimista, mamman katsoessa mummoa pitkin nenänvarttaan. En ehtinut sanoa mitään kuten eivät vierustoverinikaan, kun mummon viereen ihan hetki sitten istahtanut isokokoinen keski-ikäinen mies hoksasi tilanteen ja sanoi mummolle että rouva vaihdetaas paikkaa. Siihen loppui lapsen potkiminen kun ei enää uskaltanut tuota isokokoista miestä potkia, ja äitinsä katsoi miestä närkästyneen näköisenä. Mummo sai vihdoin matkustaa rauhassa ja metrossa oli melko ahdasta muutenkin joten paikanvaihto ei ollut mahdollista.
En tiedä jatkosta koska jäin seuraavalla pysäkillä pois. Kävi tuon jälkeen mielessä että miten niiden hyvin kasvatettujen lasten käy koulussa, kun niille osuu tuollaisia psykopaatti-ipanoita jotka kuvittelee että voivat tehdä mitä vaan ja satuttaa toisia ihan miten lystäävät kun ei koskaan ole kielletty?
Keksitty tarina. Ei kukaan sano toiselle että meillä harrastetaan vapaata kasvatusta :-DD
Vierailija kirjoitti:
Hyi kamala miten ahdistavan kuuloinen ap olet! Sulla on joku tosi pahasti pielessä. Melkein säälittäisi, ellei vituttaisi. Sun kaltaiset ihmiset on niin synkkiä.
T. Itsekin äiti, joka ei liiemmin ihaile muita lapsia kuin omia, mutta silti osaan käyttäytyä, ja normaaleihin käytöstapoihin kuuluu huomata muutkin kuin oma napa
Kyllä, Suomi on henkisesti aivan uskomattoman lannistavaksi paikaksi tullut; ihmiset ajattelevat koko ajan omaa mukavuuttaan, jolloin kaikki häiriötekijät pyritään karsimaan pois, jotta ei tule ikäviä tunteita, sillä tunteiden kanssa ei kyetä elämään. Niiden kanssahan pitäisi pystyä elämään, kuten jokainen tietää.
Sen sijaan, että suomalaiset tervehtisivät naapuria, vaihtaisivat tuntemattoman kanssa pari sanaa, kestäisivät lapsia ravintolassa, auttaisivat toisiaan jne., on lukusiista suomalaisista tullut sellaisia, että he pyrkivät välttämään noita tilanteita, koska niissä joutuu tekemisiin toisten kanssa. Tuntemattomien ihmisten kanssahan voi joutua vaikka puhumaan jotain. SItten, jos ei keksi oikein puhuttavaa, tulee nolous. Tätä noloutta ja muita ikäviä juttuja tilanteessa paetessaan ihmiset pyrkivät karttamaan mieluummin koko tilanteen. Samalla, kun ihmiset eivät ota vastuuta omasta käytöksestään ja tunteistaan aikuiselle kuuluvalla vastuulla, synnyttää se yhteiskuntaa, jossa on huono keskinäinen henki, paljon yksinäisyyttä ja ihmiset tulevat etäisiksi toisilleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vanhemmat. Julkisessa paikassa kaikki eivät lainkaan pidä teidän jälkikasvusta. Pitäkää ne aisoissa. Kyllä, vaatii välillä vaivaa ja sitä ihan omaa panosta. Mutta te ne hankitte. Emme me muut. Miten ne oppivat ikinä muuten impulssikontrollia yhteiskunnassa?
Koirankoulutuksessakin joutuu olemaan johdonmukainen ja pitkäjänteinen.
Vierailija kirjoitti:
Nämä on kyllä kamalia, kaikki mirjapetteit vaeltavat häiritsemässä muita ja vanhemmat ei tajua, että se maatiaislapsi ei ei kiinnosta muita.
Missä ihmeen paikoissa te oikein käytte, joissa lapset käyttäytyvät niin häiritsevästi, että vähintään loppupäivänne ellei peräti koko loppuelämänne on pilalla? Ja vielä kaikki lapset, jokaikinen? Älkää menkö sellaisiin paikkoihin. Olen paljon matkustellut ja kiertänyt Suomea ja muita maita, mutta ei ole vielä tullut vastaan tilannetta, jossa olisin lapsista ärsyyntynyt tai häiriintynyt. Sen sijaan lentokoneessa olen joskus joutunut humalaisen seurueen ympäröimäksi ja silloin on meinannut pinna palaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tänä kesänä näin miten joku av-lähiövalsa sanoi tuolla Hgin keskustassa lapselleen että heitä se vaan siihen maahan, kun lapsi ihmetteli mihin voisi laittaa jäätelöpaperin.
Roskis olisi ollut alle viiden metrin päässä. Oikein hienoa esimerkkiä tuommoinen, not!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Olin metrossa ja näin seuraavan tapahtuman. Ylimielisen näköinen äiti lapsineen istahti vanhaa mummoa vastapäätä. Eivät siis olleet samaa seuruetta mummon kanssa.
Lapsi potki molemmilla jaloillaan ilmaan ja osui välillä tuon mummon polviin. Mummo sanoi kohteliaasti ja hitaasti lapselle selittäen että jos et viitsisi potkia hänen polviaan kun hän on niin vanha ja polvetkin ovat niin vanhat ja kipeät niin niihin sattuu. Samalla tuo ylimielinen mamma korotti ääntään mummolle vihaisen näköisenä ja tiuski että "meillä kuule harrastetaan vapaata kasvatusta!" Näytti siltä että kilahtaa kohta oikein kunnolla ja alkaa huutaa, muttei sanonut enää mitään, eikä sanonut lapselleen mitään. Ei kehottanut lopettamaan, ei käskenyt.
Olin ihan hämilläni tuosta, samoin se mummo, mutta lapsi virnuili voitonriemuisena ja jatkoi mummon potkimista, mamman katsoessa mummoa pitkin nenänvarttaan. En ehtinut sanoa mitään kuten eivät vierustoverinikaan, kun mummon viereen ihan hetki sitten istahtanut isokokoinen keski-ikäinen mies hoksasi tilanteen ja sanoi mummolle että rouva vaihdetaas paikkaa. Siihen loppui lapsen potkiminen kun ei enää uskaltanut tuota isokokoista miestä potkia, ja äitinsä katsoi miestä närkästyneen näköisenä. Mummo sai vihdoin matkustaa rauhassa ja metrossa oli melko ahdasta muutenkin joten paikanvaihto ei ollut mahdollista.
En tiedä jatkosta koska jäin seuraavalla pysäkillä pois. Kävi tuon jälkeen mielessä että miten niiden hyvin kasvatettujen lasten käy koulussa, kun niille osuu tuollaisia psykopaatti-ipanoita jotka kuvittelee että voivat tehdä mitä vaan ja satuttaa toisia ihan miten lystäävät kun ei koskaan ole kielletty?
Ap puhuu kyllä ihan todellisesta ilmiöstä. Tämä tarina sen sijaan on tapahtunut vain kirjoittajan omassa päässä.
Ap täällä taas.
Joku sanoi, että lapsi tuodaan ravintolaan, jotta oppisi käyttäytymään ja saisi sosiaalisia kontakteja. Mutta ei todellakaan vieraat ihmiset ole velvollisia kasvattamaan toisten räkänokkia, etenkään ravintolassa.
En ole nuori, minulla on 2 lasta ja molemmat olivat mukana ravintolassa, istuivat omasda pöydässä ja söivät. Juttelen mieluusti omille rakkaille lapsilleni, jotka ovat minun maailmani tärkeimmät ihmiset, ei naapuripöydän täätäätä huutava tahmasorminen kersa. En oleta muiden olevan kiinnostuneita minun lapsistani, saati kasvattavan heitä. Yhteiskunta, opettajat tai naapurit eivät heitä sosiaalista ja kasvata, vaan minä ja mieheni.
Ja aloituksessa oli kyse siitä, että taaperoliiderilaaderin äiti kaipasi, että hänen lastaan ihastellaan. Yök!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Viimeksi omalla kohdallani tuota tapahtui lentokoneessa. Yritin nukkua, niin tämä lapsi oli koko ajan taputtelemassa käsivarttani. Huomiota ja ihailua kerjättiin myös useilta muilta. Pitkä käytävä ja monta tuntia aikaa....
Niinpä. Samaten junassa. Erehdyin kerran hymyilemään edessä olevasta penkistä kurkistelevalle lapselle ja sain hänestä 5 tuntia kestävän junamatkan riesan. Sen jälkeen olen katsonut ilmeettömin kasvoin lähellä istuvia lapsia. Itse kellekin vain omat läheiset lapset on ihania.
Vierailija kirjoitti:
No, nyt ymmärrän viimeistään näitä vastauksia lukiessani, miksi Riku Rantalakin kirjoitti hesarissa Suomen olevan lapsivihamielinen maa. Ei kenenkään psyykkisesti hyvässä kunnossa ja positiivisella mielellä olevaan ihmisen pitäisi ärsyyntyä lapsista, jotka hiljaa kävelevät ravintolassa uteliaisuuttaan. Vika on ärsyyntyjän päässä. Tutkikaapa ajatuksianne ja tunteitanne, ja selvittäkää asia, miksi teitä ärsyttää. Ärsyyntyjän on tultava toimeen ärsyynnyksensä kanssa. Uteliaan lapsen sen sijaan ei pidä hillitä uteliaisuuttaan, koska joku 1-2 vuotias ei edes ymmärrä koko asiaa. Veikkaisinpa, että tämä lapsivihamielisyys on täysin ainutlaatuinen Euroopassa tuntematon ilmiö. Suomi henkisesti erittäin pahasti rikki. Siitä kielii hyvin moni asia aikuisten ihmisten käytöksessä.
Suomessa ei ole mitään LAPSIVIHAA ja tämä ei ole mikään lapsivihamielinen maa! On suorastaan sivistymätöntä väittää niin.
Täällä lähes kaikki tehdään lasten ehdoilla. Täällä on syntymästä lähtien äitiyspakkausta mitä ei muissa maissa saa, täällä saa lapsilisää mitä ei monissa muissa maissa saa, ja monissa muissa maissa äitiysloma on korkeintaan kuukauden, täällä voit olla kotona lapsen kanssa kolme vuotta korvausten kera.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hyi kamala miten ahdistavan kuuloinen ap olet! Sulla on joku tosi pahasti pielessä. Melkein säälittäisi, ellei vituttaisi. Sun kaltaiset ihmiset on niin synkkiä.
T. Itsekin äiti, joka ei liiemmin ihaile muita lapsia kuin omia, mutta silti osaan käyttäytyä, ja normaaleihin käytöstapoihin kuuluu huomata muutkin kuin oma napa
Kyllä, Suomi on henkisesti aivan uskomattoman lannistavaksi paikaksi tullut; ihmiset ajattelevat koko ajan omaa mukavuuttaan, jolloin kaikki häiriötekijät pyritään karsimaan pois, jotta ei tule ikäviä tunteita, sillä tunteiden kanssa ei kyetä elämään. Niiden kanssahan pitäisi pystyä elämään, kuten jokainen tietää.
Sen sijaan, että suomalaiset tervehtisivät naapuria, vaihtaisivat tuntemattoman kanssa pari sanaa, kestäisivät lapsia ravintolassa, auttaisivat toisiaan jne., on lukusiista suomalaisista tullut sellaisia, että he pyrkivät välttämään noita tilanteita, koska niissä joutuu tekemisiin toisten kanssa. Tuntemattomien ihmisten kanssahan voi joutua vaikka puhumaan jotain. SItten, jos ei keksi oikein puhuttavaa, tulee nolous. Tätä noloutta ja muita ikäviä juttuja tilanteessa paetessaan ihmiset pyrkivät karttamaan mieluummin koko tilanteen. Samalla, kun ihmiset eivät ota vastuuta omasta käytöksestään ja tunteistaan aikuiselle kuuluvalla vastuulla, synnyttää se yhteiskuntaa, jossa on huono keskinäinen henki, paljon yksinäisyyttä ja ihmiset tulevat etäisiksi toisilleen.
Suomessa kuten muissakin Pohjoismaissa kunnioitetaan toisten yksityisyyttä, siksi monet suuren luokan julkkiksetkin tykkäävät käydä täällä lomailemassa kun heitä ei häiritä ja kytätä. Monista on vasta kuultu kuukausien tai vuosien päästä että kävivät täällä perheen tai suvun kanssa ja nauttivat rauhasta.
Amerikkalainen sosiaalisuus on niin feikkiä, kaikki sanovat että näytät hyvältä ja kyselevät kuulumisia, mutta kukaan ei tarkoita sitä mitä sanoo. Onneksi se feikkitapakulttuuri ei ole rantautunut tänne vaikka kaikki Valentinesit ja Halloweenit rantautuvat.
Vierailija kirjoitti:
No, nyt ymmärrän viimeistään näitä vastauksia lukiessani, miksi Riku Rantalakin kirjoitti hesarissa Suomen olevan lapsivihamielinen maa. Ei kenenkään psyykkisesti hyvässä kunnossa ja positiivisella mielellä olevaan ihmisen pitäisi ärsyyntyä lapsista, jotka hiljaa kävelevät ravintolassa uteliaisuuttaan. Vika on ärsyyntyjän päässä. Tutkikaapa ajatuksianne ja tunteitanne, ja selvittäkää asia, miksi teitä ärsyttää. Ärsyyntyjän on tultava toimeen ärsyynnyksensä kanssa. Uteliaan lapsen sen sijaan ei pidä hillitä uteliaisuuttaan, koska joku 1-2 vuotias ei edes ymmärrä koko asiaa. Veikkaisinpa, että tämä lapsivihamielisyys on täysin ainutlaatuinen Euroopassa tuntematon ilmiö. Suomi henkisesti erittäin pahasti rikki. Siitä kielii hyvin moni asia aikuisten ihmisten käytöksessä.
Riku Rantala on sinun idoli? :DDD Hänen sanansa on laki?
Nain Ranskassa asuvana voin kertoa, etta taalla lapsia on helpompi sietaa, silla taalla lapset eivat hypi aikuisten silmille, ovat poikkeuksetta hyvin kasvatettuja ja minkaanlaista kiukuttelua, riehumista tai vastaavaa ei suvaita julkisilla paikoilla. Taalla on mukava katsella naita pikkuisia hurmureita, jotka osaavat etiketit ja kauniin kaytoksen pienesta pitaen.
Mutta kun tulen Suomeen, naen yleensa naama punaisena huutavia, rakaposkisia kersoja, jotka ovat kuin toiselta planeetalta. Silloin iskee aina koti-ikava Ranskaan.
Nautin kuinka säännönmukaisesti tässä viestiketjussa The Äidit saavat alapeukkua.
No, nyt ymmärrän viimeistään näitä vastauksia lukiessani, miksi Riku Rantalakin kirjoitti hesarissa Suomen olevan lapsivihamielinen maa. Ei kenenkään psyykkisesti hyvässä kunnossa ja positiivisella mielellä olevaan ihmisen pitäisi ärsyyntyä lapsista, jotka hiljaa kävelevät ravintolassa uteliaisuuttaan. Vika on ärsyyntyjän päässä. Tutkikaapa ajatuksianne ja tunteitanne, ja selvittäkää asia, miksi teitä ärsyttää. Ärsyyntyjän on tultava toimeen ärsyynnyksensä kanssa. Uteliaan lapsen sen sijaan ei pidä hillitä uteliaisuuttaan, koska joku 1-2 vuotias ei edes ymmärrä koko asiaa. Veikkaisinpa, että tämä lapsivihamielisyys on täysin ainutlaatuinen Euroopassa tuntematon ilmiö. Suomi henkisesti erittäin pahasti rikki. Siitä kielii hyvin moni asia aikuisten ihmisten käytöksessä.